Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Mikäpä ihme se on, jos tieto metsien ekologiasta alkaa hämärtymään. Niitä on niin vähän. Puunkasvatusalueita kyllä löytyy runsain mitoin, mutta ne ovat eri asia.
Isomäki ja Vuokko on kovasti fanitettuja kellaritonttujen keskuudessa, hyvä! Mutta mites se linja! Molemmat korkeasti koulutettuja! Ympäristöasiat niille on alun perin pakkosyötetty Stasin koulutusleireillä! Varmasti pienempiä syntejä löytyisi lisää jos monesta lähteestä etsisi!
Eihän Husse korkea koulutus mitään haittaa, jos ihminen osaa ajatella myös omilla aivoillaan, eikä vain sokeasti toista joskus oppimaansa. Tästä Husse voimme varmastikin olla täysin samaa mieltä,- eikö vain?
Taitaa ongelma olla se että tietoa haetaan pelkästään lähteistä eikä sieltä missä sitä todellisuudessa on, eli luonnosta. Isomäki ja Vuokko tietysti tästä poikkeuksia.
Käytännön syistä on pakko käyttää lähteitä, ei kaikkea maastossa kerättyä tietoa voi käydä tarkistamassa (oman metsän osalta pystyy) eikä tutkimuksia toistaa. Omaa kokemustietoa voi hyödyntää lisäksi.
Valuma-aluetyökalu vaikuttaa tarpeelliselta mm. Metkan suometsänhoidon tuen ja ennallistamisten toteutuksessa. Toivottavasti sille tai vastaavalle saadaan jotain kautta jatkoa. Esimerkiksi ministeriöiltä, tutkimusyhteistyön kautta (Luken tai Syken tutkimusvaroista) tai säätiöiltä, joista esimerkiksi BSAG rahoittaa vesiensuojelutyötä.
Metsien vedet – miten huomioida pienvedet metsätaloudessa, webinaari 16.4.2025. Metsätalouden vaikutus pienvesien tilaan ja veden laatuun Vantaanjoella.
Nyt kuivan ja vähäsateisen kauden jälkeen 2 kk pintavesien väri on kirkastunut lähes hanaveden luokkaan. Kuva Lukijoiden kuvissa sivulla 6. Purojenkin pohjat ovat kuivuneet ja humuksen kulkeutuminen pysähtynyt.
Allastyyppinen valuma-alue kuten tuo omani, jossa on kynnystä 0,5 m kestää näin kuivan kauden ja haidutuksen jälkeen kovia sateita ennen kuin valuvesi tulee kynnyksen yli. Turve on siitä hyvä kynnysmateriaali, sillä kestää virtausta ja on helppo hallita lapiollakin ojassa.
AJ:ltä kysyn, mitähän pitäisi ajatella vesiin kulkeutuvan humuskuorman CO2-nielusta, joka olisi 1,8 Mtn*3,67= -6,6 Mn/v. Tuleekohan takaisn ilmaan, kun hajoaa, vai jääkö vesiin?
En osaa vastata Kurjen kysymykseen mihin humuksen hajoamistuote hiilidioksidi menee. Osa voi jäädä hajoamatta ja sedimentoitua pohjaan. Tietäisikö tekoäly?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään