Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Vedet ovat niin alhaalla, että pian alkavat rankkasateet tai sitten tulee talvella puolitoista metriä lunta. Yleensä altaat täyttyvät. Metsämökkini pihassa virtaavasta purosta on nyt virtaus loppunut, pohjalla on limaiset kivet. Normaalisti tähän aikaan puron kohina kuuluu rappusilla istuskellessa.
Pintaveden väri vaihtelee tosiaan nopeasti. Kävin eilen aamupäivällä katiskoilla. Jyrkän mäen alle hiekkatielle oli kertynyt koko tien levyinen vesilätäkkö parin päivän takaisesta sateesta . Vesi oli suhteellisen kirkasta. Iltapäivällä satoi kohtuuttoman rankan lyhyen sadekuuron.Illalla menin samaa tietä sorsapassiin. Ukkoskuurosta satanut vesi oli lasketellut raidetta pitkin mäkeä alas samaan lätäkköön. Vesi oli kuin maitokahvia. Tätäkö Kurki tarkoitti………?
Vähän epäilin, että tuon lätäkön väri oli muuttunut sadeveden hiekkatiestä mukaansa huuhtomasta kiintoaineesta. Mutta en ala väittämään Kallen 50 vuoden kokemusta vastaan. Olihan tielle jo varissut muutamia syksyn ensimmäisiä lehtiä. Nehän ne olivatkin tietenkin lätäkön värjänneet. Olisi pitänyt järkeillä asia loppuun asti.
Mitä tulee Kehvelin kokemuksiin, niin noillehan on olemassa tutkittua tietoa MetsäVesi-raportissa 2020 sivulla 69.
Metsätaloudesta (turvemaaojituksista) tulee vain 6% humuksesta, sitten loput 94% tulee muista metsän karikkeista pääasiassa juuri lehtipuiden karikkeesta.
Vaikeaksi se menee yhteisymmärrys humuksesta, kun Nostokoukku kuvittelee mukaan kivennäismaidenikin värihuuhtotumat.
Kallen täytyy varmaan elää vielä toinen 50 vuotta että näkee totuuden.
Joka vuosi pitää tyhjentää tuo piha-allas joka on tehty puron levennyksestä. Humusta ja lietettä pohja täynnä. Täytyy ottaa kurjelle valokuva kevään tulvavesistä kun se työntää humusta jään päälle. Ei tarvii epäillä eikä pulloja katsella.
Minulla ei ole oikein tarvetta tietää mistä se väri ja mönjä vesiin tulee. Joka tapauksessa sitä tulee. Olen seurannut 9 300 hehtaarin alueen vesiä kymmeniä vuosia. Maataloutta ei ole aariakaan, koko alue on ollut hyvin intensiivisen metsätalouden parissa 60-luvulta lähtien.
Kivennäismaan päällä on kangashumus, erotukseksi turvemaan orgaanisesta aineesta. Kyllä sekin värjää läpi menevää sadetta, mikä näkyy alempana ns. rikastumiskerroksessa. Kaikki ryönä ei siis valu vesiin.
Voisiko ajatella että eri mielipiteet johtuvat siitä että tilanteet vaihtelevat paljon? Osassa alueita ojituksista lähtevä aines on ongelma ja osassa ei.
Maitokahvin väri eli sameus voi johtua humuksen lisäksi kiintoaineesta joka voi olla myös hienojakoisia kivennäisiä eli savea ja hiesua tms. (epäorgaanista). Esimerkiksi vesi lätäköissä tiellä.
Wikipedian mukaan jokia ja puroja on Suomessa rapiat 70000km. Kuka niistä selvän ottaa että mistä kohtaa röpöt mukaan tarttuu. Mutta hyvä että ei metsätaloudesta ainakaan. Asiat lutviutuu kuin tupaillassa konsanaan: ”Sanotaan vaikka vesijuttuihin että ongelma on koivun lehdet!”
Mutta täytyy olla kiitollinen siitä ajasta ja vaivasta, minkä ”vahvat käytännön tekijät” saa aiheesta irti. Vielä kun saavat valtakunnan julkaisuihin nuo päätelmänsä, niin eipähän suuri yleisö pidä (enää) meitä metsänomistajia vesistöasioissa hörhöpelleinä.
Hanna kun on käynyt niitä korkeita kouluja, niin minkälainen käsitys Sinulla on poikkeuksellisen vähävetisyyden vaikutuksesta raakkuihin? Auttaisiko täydellinen avohakkuukielto raakkupurojen valuma-alueilla, vai riittäisikö vain 200-300 metrin suojakaista raakkupuron päästä-päähän ja molemmin puolin?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään