Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Hannalla lienee mailmankuva järkkynyt kuten motokuskillakin, kun metsätaloudesta eli soiden ojituksilta tulee vesiin vain 6% värjäävästä humuksesta, kun tähän saakka Hesarista päähän iskostettu totuus on ollut, että kaikki humus tulee ojitusalueilta.
Ainakin osa palstalaisista on varmasti nähnyt sellaisiakin metsälampia, johon ei ole koskaan johtanut yhtään ojaa. Tällaisten lampien vesi saattaa kuitenkin olla aivan tumman Juhla Mokan väristä. Samoin niissä olevat ahvenet ovat hyvin tummia. Osaatteko korkeita kouluja käyneet kertoa tällaiselle kouluja käymättömälle patologiselle valehtelijalle, mistä moinen voi johtua?
Eos. Mutta nyt sulla alkaa itsetuntemus olla kohdallaan! Peiliin on katottu ja havaintoja tehty! Käsitys itsestä lähemmäs sitä miten muut (itsensä) näkee, korjautuu näemmä oleellisilta osin kun välillä joku muistaa ”hetkauttaa”!
(Ja sit pitäs seuraavaksi varmaankin se esimerkkilista taas päivittää…)
En tiedä kuinka vahvaa kahvia missäkin keitetään. Luonnontilaisten suolampien mustat ahvenet on syötäviä. Rehevöityneiden likaantuneiden vesien ahvenissa maistuu muta. Osa happamista suolammeista on täysin kirkkaita.
Juuri näin Husse! Minä puolestani jatkan kokeitani siitä, mikä on korkeita kouluja käyneiden todellinen tiedon taso. Tähän asti mökin mummo on saattanut sen tason päihittää, mutta jatketaan tarkkailua…
MetsäVesi-hankkeen vesinäytteiden toc-pitoisuuden aineistossa osa metsätalousalueista oli samalla tasolla kuin luonnontilaiset suot. Pitoisuutta selitti hyvin lämpösumma eli mitä eteläisempi sijainti Suomessa, sitä enemmän toc (nousu 5 > 20 mg/l). Lisäksi suoprosentti eli kuinka suuri osuus valuma-alueesta oli suota: 50 % suota nosti tasoa vajaat 10 mg. Metsätalous nosti näihin verrattuna toc-pitoisuutta vähemmän, eli noin 5 mg, sitä enemmän mitä etelämpänä oltiin (suurempi lämpösumma). (Lähde: MetsäVesi-raportti, kuva 7).
Paljonko järvivesiin liuenneestä orgaanisesta hiilestä TOC palautuu takaisin ilmaan? Tässä on vastaus kysymykseesi – kuinka paljon järviin valunutta liuennutta orgaanista hiiltä (TOC = Total Organic Carbon, yleensä DOC‑osuus) palautuu takaisin ilmakehään:
Yli 90 % järviin huuhtoutuvasta hiilestä hajoaa ja vapautuu ilmakehään – vain alle 5 % varastoituu sedimenttiin Helsingin Yliopisto
Toisin sanoen, arvioidaan, että noin 10 % metsien sitomasta hiilestä kulkeutuu järvien kautta takaisin ilmakehään Helsingin Yliopisto
Näin ollen, mikäli TOC‑hiilestä puhutaan järveen huuhtoutuvana osuutena, suurin osa (9/10) hajoaa ja vapautuu takaisin CO₂- ja CH₄‑kaasuina, kun taas sedimenttiin päätyy vain hyvin pieni osa (< 5 %).
Sattui käteen Maaseudun Tulevaisuus 25.6.2025, joka on jaettu ilmaiseksi mhy-jäsenille. Ennallistamistyötä pohtivasta teemaryhmästä Tuuli Orasmaa (pj, MMM) ja Eija Hagelberg (jäsen, YM) kirjoittavat asiaa turvepelloista ja ennallistamisen joustoista otsikolla ”Turvepeltojen ennallistamiseen haetaan järkiratkaisuja”.
Mittareina maatalousmailla tultanee käyttämään mm. peltolintuja, pölyttäjiä, perhosia ja maiseman ominaispiirteitä. Näitä voi alkaa rakennella vaikka lisäämällä maatalousmaisemaan leveämpiä vesistöjen suojakaistoja ja hoitamattomia puu- ja pensasvyöhykkeitä?
Joustot tarkoittavat sitä, että osa turvepeltojen vettämistavoitteesta voidaan kattaa ennallistamalla ojitettuja soita ja entisiä turvetuotantoalueita tai kesannoimalla. Myös viljelystä poistuneet turvemaalohkot sopivat tähän tarkoitukseen, mutta niiden löytäminen on hankalaa. Jos ennallistaminen on maanomistajalle kannattavaaa, riittävä pinta-ala löytynee. Ennallistaminen pyritään toteuttamaan vapaaehtoisin toimin ja niin että ruokahuolto maassa ei vaarannu.
Rahoitusta on ajateltu kerättävän paitsi valtion laihasta rahapussista, myös nykyisestä maataloustuesta, luonnonarvokaupasta ja EU:lta haettavasta tuesta.
Luulin, että pohjoisessa on vedet pääosin kunnossa! Saattaa ollakin, mutta huonojakin uutisia on!
”Ilmastonmuutos, rehevöityminen ja erilaiset ihmisen toimet ovat muuttaneet…”
Alkaa löytyä syitä viherkommunistisen ja Stasin etäpesäkkeen STT:n lakkauttamiselle, muuta kuin pönkä ovelle! Arvatenkin Ylen sivuilla mutta tekijänä STT!
Vai mitä Kalle? Mites Tolppa olet mieltä? Entä Renne ja Visva? Ootko Anneli lukenut tuon? Onko M-ukko mielestäsi turhaa tolskausta tuollainen?
Kiitollisena ajasta ja vaivasta ja käytännön kokemusta kunnioittaen,
”Kytökorpi ym. (2024) toteaa, että vuodesta 2011 vuoteen 2023 Näätämöjoen veden lämpötila on ollut usein yli 18 °C kesäkaudella. Mustonen (2021) ja Mustonen ja Feodoroff (2020) esittävät norjalaisen mittausaseman tilastoihin pohjautuen lämpimimmän jakson olleen 2018 kesä (ennen vuotta 2024). Tuolloin vedenlämpötila nousi yli 20 asteen.”
Sivu 25:
”Erityisenä riskinä voidaan pitää kylmää, hapekasta vettä tarvitsevien lajien, kuten nieriän, mateen, siian ja taimenen selviämistä. Nieriä on suurin häviäjä, sillä se sietää huonoiten korkeita veden lämpötiloja. Lajit, jotka hyötyvät vesien lämpenemisestä, kuten hauki, laajentavat vastaavasti reviirejään ja populaatioitaan (Pecl ym. 2017).”
Sivu 26-27:
”Vesistöjen muutoksen osalta voidaan aloittaa tarkastelu valuma-alueelta tulevasta kuormituksesta. Rakentaminen, kullanhuuhdonta, tie- ja siltatyöt ja erityisesti metsien hakkuut ovat aiheuttaneet kohonneita kiintoaines- ja humus- sekä muita huuhtoumia (Mustonen & Feodoroff 2020). Erityisesti Ivalojoella ja joillakin Inarijärven osavaluma-alueilla saamelaiset ovat havainneet merkittäviä vedenlaadun muutoksia (FAO 2021). Tämän lisäksi esimerkiksi jäte- ja hulevedet Saariselältä Ahkujoki–Ivalojoki–Inarijärvi-reitille ovat heikentämässä vedenlaatua. Myös kohollaan olevia elohopea-arvoja on saatu Ivalojokeen laskevista puroista, joiden yläpuoliset suoalueet on ojitettu (OSK Lumimuutos, julkaisematon työraportti 2024).
Hakkuiden ja muun maankäytön aiheuttamat valumat tummentavat pohjoisia vesistöjä (SYKE 2025). Tämä tekee ne alttiiksi nopeammalle lämpenemiselle kuin kirkas vesi. Lisääntyneen lämpöenergian ja vesien tummumisen seurauksena puolestaan rehevöityminen ja muu biologinen tuotanto lisääntyvät. Kuivuus (IPCC 2022; Rantanen ym. 2025) saattaa puolestaan aiheuttaa valuma-alueiden virtaamien heikentymistä, joka heijastuu jokien pääuomaan (Mustonen 2021). Näätämöjoen erityispiirteenä voidaan osana lämpenevää ilmastoa pitää ikiroutaisten palsasoiden sulamistrendiä (IPCC 2022).”
Sivu 28:
”Paatsjoen pääuoman ja Inarijärven pääaltaan sekä asutuskeskusten lähellä olevien seutujen sekä Ivalojoen osalta voidaan todeta, että ihmisen vaikutus on ollut merkittävää. Ohjauskeinoina tuolloin korostuvat ennallistamisen tarjoamat mahdollisuudet (Mustonen 2021) ja ulkoisen kuormituksen nopea vähentäminen (vesiensuojelu, soiden ennallistaminen, hule- ja jätevesien tehokkaampi käsittely).”
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään