› Keskustelut › Luonto › Metsätalous ja luonnonsuojelu s(u)omessa

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 108)
1 2 3 4 5 6 … 9 10 11

  • Metsätalous ja luonnonsuojelu s(u)omessa

    Sent on: 18.12.2016, 16:14

    Merkitty: 

    Metsätalouden harjoittaminen ja luonnonsuojelu asetetaan yleensä vastakkain mm. some:ssa .  Näyttää olevan ainakin GP:lla kirjoituksia, joissa arvostellaan metsätaloutta ja puun kasvatusta  melko kyseenalaisin perustein.

    Ainakaan omalta kantilta katsottuna niitä ei tarvitse asettaa ollenkaan toisensa poissulkeviksi tavoitteiksi vaan hyvin onnistuu molempien harjoittaminen rinnakkain ja päällekkäinkin. Siihen suuntaan on monet mo:t ja kait koko metsäsektorikin pyrkinyt kehittämään metsätaloutta viime vuosikymmenet.

    Niihin yliampuviin kommentteihin, joita näkee joissain kirjoituspalstoilla, kannattaa jos kiinnostusta riittää, vastata myös metsänomistajien ja muiden metsäammattilaisten, jottei metsiä koskevat puheenvuorot jäisi aivan väärien väittämien varaan.

    Joskus opiskeluaikoina opiston rehtori kehotti liittymään johonkin luonnosuojelujärjestöön ja tuomaan omia näkökantoja esille siellä rakentavalla tavalla. Ihan hyvä oli ehdotus, mutta se on jäänyt  toteuttamatta, kun on ollut kai liian kiire muualla.

     

     

     

     

    Tekijä
    Puuki
    Theme Luonto Luonto
  • JK 28.12.2016, 22:43

    Aiemmin ketjussa ollut Ilkka Hanskin esittämäksi pantu väite, että haapa ei uusiutuisi metsissä hirven takia ei kyllä pidä paikkaansa. Sen voi esim. tarkistaa vmi-tiedoista. Haavan osuus puustossa on lisääntynyt 50- luvulta tähän päivään. Se että haapa ei uudistu luonnonsuojelualueilla taas ei johdu hirvestä vaan siitä että pimeässä aarniometsässä valopuu haapa nyt ei vain uudistu kunnolla ilman metsäpaloa tai myrskytuhoa. Tätähän biologit eivät halua ymmärtää.

    Rane2 28.12.2016, 22:44

    Juuri näin.Kun ihastellaan vain parisataavuotiaita metsiä ainoina oikeina niin lahjakkaasti unohdetaan että silloin reilu sata vuotta sitten ne olivat taimikoita ja risukoita.Luonto ei ole vain vanhoja ja kuolevia metsiä vaan paljon monimuotoisempaa.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 28.12.2016, 22:58

    Että oikein juuri näin!

    Siinä pari mestaria; toiselta ensimmäinen kommentti!

    Siis jees-haapavalta ympäröi turhaan haapaviljelmänsä sähköaidalla!

    Menkää jollekin muulle hiekkalaatikolle leikkimään.

     

     

     

     

    JK 28.12.2016, 23:04

    Yhden puulajin hybridihaapaviljelmän onnistuminen voi ollakin toinen juttu, mutta kyllä se on yleensä raivaussaha joka haavan taimikoista poistaa. Hirvi on siinä hyvänä apuna.

    risuparta 28.12.2016, 23:47

    Voi , hyvä visa! Itsehän sinä juuri lausuit että: luonnontilainen metsä on kuolleempaa , kuin 50 v. istutus kuusikko!

    Koita nyt päättää , onko istutus kuusikko mielestäsi monimuotoisempaa kuin , lehtomainen kangasmetsä. Puuston ikä 180 v. Jonka ajan puut ovat kasvaneet hyvin. Sen jälkeen tilavuus kasvu alkaa hiljalleen hidastua.

    Onko kyseinen  metsä mielestäsi täysin kuollutta monimuotoisuuden kannalta?

    Visakallo Visakallo 29.12.2016, 07:43

    Ei tietenkään se ole kuollutta. Muista risuparta, että myös täysin kuollutkin metsä kuuluu monimuotoisuuteen. Sellaisiakin löytyy Suomesta.

    puunhalaaja 29.12.2016, 08:36

    ”1800-luvulla kaskeaminen ja muu puun käyttö oli hävittänyt metsät todella vähiin.Polttopuita hankkiakseen oli lähdettävä kauas.”

    Käsittääkseni tuo väite on tietyltä osin totta. Muistelisin esim. Parkanon historiassa mainitun, että huomattava osa asukkaista kärsi puupulasta. Lisäksi vanhoista valokuvista näkee aukeat kylämaisemat ja loputtomat riukuaidat, meni puuta lujasti niihinkin. Rakennuskantaakin jouduttiin uusimaan jatkuvasti.

    Oleellista on kuitenkin se, että tämä intensiivinen tehokäyttö ei ulottunut niin laajalle kuin nykyään. Eli vaikka kylän tuntumasta puut kaadettiin, jäi syrjään vielä niitä isojakin puita/metsiä.

    Tuo intensiivinen puunkäyttö omalta osaltaa lisäsi luonnon monimuotoisuutta. Oli ketoa, niittyä ja monenlaista paahdealuetta. Nyt tällaisia ei ole, puskee puskaa joka paikassa. Monessa tapauksessa monimuotoisuuden lisääminen edellyttääkin nyt puiden kaatamista. Toisaalta samaan aikaan se tarkoittaa sitäkin, että myös suojeltu metsäpinta-ala kasvaa.

    Kun suojelualueita on riittävästi, voi yksityinen metsänomistaja harjoittaa metsätaloutta vapautuneesti. Mitä tehokkaammin hän sen tekee, sen parempi omistajan ja yhteiskunnan kannalta. Taimikot perataan ajoissa, hirvikanta pidetään kurissa jne jne. Puut kasvavat kohisten ja sellukattila porisee iloisesti kolmessa vuorossa. Kaupunkilaiset retkeilevät onnellisina suojelualueilla. Kaikkein innostuneimmat kansalaiset koettavat jopa elvyttää perinnemiljöitä omilla tiluksillaan.

    Noin minä haluan nähdä tulevaisuuden.

     

    Puuki 29.12.2016, 09:03

    Aika paljon puuta käytettiin 1800-luvulta 1900-luvun alkuun asti tervanpolttoonkin. Varsinkin rannikon seudun suuria puita käytettiin myös laivanrakennuksessa. Harsintakieltokin sai alkunsa siitä, kun metsät hakattiin vajaatuottoisiksi. Siihen aikoihin koko maan vuosikasvukin oli paljon nykyistä pienempi ja  tukkipuuta ,  kotitarvepuun käytön ohella, hakattiin moneen eri käyttötarkoitukseen sitäkin.

    Pusikoituminen on luonnon monimuotoisuuden kannaltakin varmaan se suurin haitta nykyisillä metsänhoidon määrillä.

    Timppa 29.12.2016, 10:21

    Kyllä intensiivinen puun tehokäyttö alkoi esimerkiksi Päijänteen vesistöalueella aina Viitasaaren ja Saarijärvien reittien perukoille 1860-luvulta alkaen, kun höyrysahoja syntyi Kymijoen suuhun.  Kantohinta ei varmaankaan siellä Viitasaarella ollut kovin korkea pitkän uittotaipaleen vuoksi.

    Silloin 1800-luvullahan hakkuutyylinä määrämittahakkuu.  Siis kaikki sovitun rinnankorkeusmitan ylittävät puut hakattiin.  Käytännössä siis tehtiin aukkoja kuten nytkin, mutta uudistustoimenpiteet jäivät tekemättä.

     

    hemputtaja 29.12.2016, 11:22

    Vai on Suomen metsien monimuotoisuus tuhottu. Näin kertoo mm. visakallo. Tyypillinen viherfasistien propagandaväite. Menee kansalaisiin perille kuin väärä raha ja mm. Hesari lyö rumpua vauhdittamiseksi.

    Epäilen raskaasti väitteen pitävyyttä. Kansalaisen on myös lähes mahdotonta varmistaa väitteen pitävyyttä ja siksi se on niin makea propagandaväline. Vähät selvityksetkin panevat epäilemään koska tekijöiden lähtöasenne on turhan usein jo lukkoon lyöty.

    Monimuotoisuuden hävittämisestä syyttely on todella mainio propagandaväline. Väitettä voikin jatkaa maailman tappiin. Edellinen ”paras” lyömäase eli Osaran aukeat meni persieelleen kun ne halvatut kasvoivat umpeen liian nopeasti.

    Katselen ympärilleni kun metsässä kävelen. Jos tarvon 2 km suoraa, niin jopas on monimuotoisuutta tarjolla. Sattuu simmuun kaikenlaista örttiä ja risua. Täällä Etelässä erityisesti maisema ja kasvillisuus vaihtuu nopeasti. Pohjoisessa saa lompsottaa pitemmän reitin, mutta kyllä sielläkin maisema ja monimuotoisuus hellii silmää.

    Sattuu silmään umpikuusikossakin. Näyttää äkikseltään ihan kuolleelta sammalikolta (no, sammalkin on elävää juu ja kuuluu monimuotoisuuteen), mutta kyllä siellä muutama örtti odottelee vuoroaan eli avohakkuuta tai harvennusta.

     

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 108)
1 2 3 4 5 6 … 9 10 11