Keskustelut Metsänomistus Metsätilan arviointi

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 51)
  • Metsätilan arviointi

    Ostin reilu vuosi sitten vajaan kymmenen hehtaarin metsätilan. Tilalle oli tehty metsänhoitoyhdistyksen toimesta arvio. Tietysti kävin myös tekemässä itse oman arvioni. Pääsin jo siinä vaiheessa melkolailla eri tulokseen, kuin tuo ”virallinen”arviontekijä. Viime viikonloppuna tein aikani kuluksi hieman tarkempaa tutkimusta yhdellä 2,4 hehtaarin päätehakkuukuviolla. Kuviolla on pääasiassa järeää(rinnankorkeus 25-35 välillä) hieskoivua, jonkinverran järeää mäntyä, muutama kuusi. Paksuudeltaan kuitupuumittaista puuta ei juuri ollenkaan. . Tässä vähän tuloksia. Arvioija oli saanut hehtaarille koivutukkia 28m3 koivukuitua 158m3. Tukkia olisi siis vain 15% kokonaismäärästä. Tuntuu aika vähältä, vaikka puu onkin melko huonolaatuista. Itse vähän mittaillen ja arvioiden tulin tulokseen, että vähintään 35% on tukkia. Mäntyä arvioija oli saanut tuolle samalle kuviolle tukkia1m3 ja kuitua 3 m3 hehtaarille. Männystä tein tarkemman otannan. Laskin puolelta alueesta jokaisen rungon ja otin kaikista läpimitan 1,3 metristä. Pituuden hyväksyin arvioijan mukaan, paitsi lyhyemmät rungot ,joista arvioin myös pituuden.  Laskin sitten vanhasta Laasasenaho& Snelman tilavuustaulukosta puun pituuteen ja rinnankorkeusläpimittaan perustuvat tulokset. Tuolta puoliskolta löytyi 58 mäntyrunkoa. Suurin on läpimitalta 51 senttiä, pituus 22m, taulukon mukaan 2,150m3. Yli 1m3 puita on 29 kappaletta. Yhteensä tuolla puolella kuviota, noin 1,2 hehtaarilla on mäntyä 52 m3. Arvioija oli saanut koko kuviolle 2,4 hehtaarille mäntyä yhteensä 9,6m3.  Mielestäni aika ristiriitaisia tuloksia, sekä koivussa, mutta etenkin männyssä.  Samanlaista  virhettä toistuu muillakin kuvioilla, ei kuitenkaan noin selviä. Minä olen tietysti hyvilläni noista virheistä, mutta olisikohan myyjä tyytyväinen jos tietäisi?

  • Metsäkupsa Metsäkupsa

    Puumäärä ja metsämaan viljavuus ,että sijainti oleelisia asioita ,jotka ostotarjousta ohjeistavat. Kaikki on suhteelista,kymmenen ha on kolmasosa keskimääräisestä suomalaisesta metsätilasta.Taitaa myös olla niin,että tälläkin palstalla taitaa olla harvassa ne,jotka ovat vapailta markkinoilta paljoa enempää koskaan ostaneet.

    Reima Ranta

    On se korko vaikea rasti metsien kanssa puuhasteleville.

    Hieman provosoiden – jos korko on nolla, niin taimikko on yhtä arvokas kuin tukkimetsä. Metsän arvo kun on tulevien tulojen ja tulevien menojen nykyarvojen erotus. Nykyarvot ovat puolestaan aivan ratkaisevasti riippuvaisia korosta. Vain tätä taustaa vasten voi ymmärtää metsien hintakehitystä.

    Visakallo Visakallo

    Mitä mieltä Reima on metsärahastojen maksamista metsien hinnoista, onko ne laskettu oikein?

    Reima Ranta

    Olen huonosti perillä metsärahastojen puuhista. Metsätilojen markkinoitakin seuraan vain satunnaisesti, kun itse olen ostanut metsäni ennen pinta-alaveron päättymistä.

    Sitä en todellakaan kykene ymmärtämään, mikä etu olisi ostaa ja omistaa metsää rahastojen kautta – huomattavalta takamatkalta.

    Tilley

    Metsänmies: Isoilla tiloilla kaukokartoitusdatan tarkkuus paranee, kun luontaisen satunnaisvaihtelun merkitys vähenee. Toki 100 tai 1000 ha tiloillakin pitää maastossa käydä katsomassa, ettei sinne ole joku datankeruun jälkeen hakannut puolta aluetta aukoksi. Samoin taimikoiden laatuahan ei kaukokartoitusdatasta näe. Kätevimmin nämä näkee dronea lennättämällä.

    Rahastot pystyvät maksamaan järjettömiä hintoja, koska ne ostavat metsää asiakkaidensa rahoilla.  Lisäksi uusien sijoittajien maksuilla voidaan rahoittaa aikaisempia tuottoja. Kyseessä on tavallaan mieto pyramidihuijaus. Jos on nousukausi ja puun ja maan hinnat nousevat sekä merkitsijöitä riittää, homma toimiikin jossain määrin, tai siis rahaston laskennallinen arvo nousee kuten on luvattu. Jos taas tulee laskukausi ja hinnat laskevat, se on vaan voi voi, tämä on sanottu ehdoissa, kun rahastoon sijoittaa. Ja tuskin kukaan rahastoihin velkarahalla sijoittaa, joten tavallaan niillä rahoilla ei ole väliä.

    Ovat rahastot tosin siinä oikeassa, että suurenkokoisilla tiloilla tulee suuruuden ekonomiasta jonkinmoinen prosentuaalinen etu. Vielä kun metsää hoidetaan niin, että kuviokooksi tulee 5-10 ha, tehostuu metsänhoito merkittävästi verrattuna puolen hehtaarin kuviopiperryksiin. Mutta jotenkin tuntuu, ettei se sentään 30 % voi olla, miten paljon enemmän ”käypään hintaan” nähden rahastot maksavat.

    Nykyhinnoilla yksityisesti sijoittamista harkitsevien osalta ”juna meni jo”, samalla tavalla kuin pk-seudun asuntokuplassa. Jos on aikaisempia metsäomistuksia, joiden hinta on myös metsäkuplassa noussut, voi näillä vakuuksilla rahoittaa uusia ostoja, mutta isolla velkavivulla sijoittamisessa on nykyhinnoilla todella isot riskit.

    Remie

    A,J iBad näyttä ihan oikein. Muita en katsonut. Jokin muuttui minulla kun poistun sivulta pitää aina kirjautua uudelleen eikä raksi ruutuun auta.

    Metsänmies

    Vanha aihe, mutta palataan asiaan. Ilomantsissa on myytävänä kohtuullisen iso metsätila. Mielenkkiintoa herättää muutamien kuvioiden kuviotiedot. Otetaan esimerkki. Koivu ,ikä 22, ppa 18, rl 1006, läpimitta 15, pituus 16, tilavuus 137, tukkia 2, kuitua 115, kasvu 20,8 m3/ha/v. Ensiharvennus 2020-2025. Kertymä 40m3. Jos tuota ensiharvennusta ei tehdä , kuviolla pitäisi siis olla puuta kymmenen vuoden päästä 137+ 10X20,8= 345 kuutiometriä. Tuntuu aika paljolta Ilomantsin korkeudella. Itse ostin muutama vuosi sitten samoilta korkeuksilta ,vähän lännempää tilan, jossa oli peltoon(OMT) istutettu rauduskoivikko. Ikä 35 vuotta hyvä kuntoinen rauduskoivikko, vähän oli otettu polttopuuta. Runkoluku vähän enempi, kuin esimerkkikuviolla . Ei ollut puuta 345 kuutiota, oli kuitenkin reilut 200. Vähän ihmetyttää joskus nuo kasvuennusteet.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Tuossa tiheydessä lusto on luokkaa 5 millimetriä. Tuossa kaliiberissa kasvuvaippa on 5 neliötä. Noilla parametreillä kasvu on 25 kiintoa/ha/vuosi. Hiipuu kyllä tuossa vauhdissa nopeasti: kahden millin lusto tuottaisi vain 10 kiintoa/ha/vuosi.

    Tolopainen

    Motokuski sitten päättää paljonko sitä tukkia löytyy ja ostomies sanoo hinnan ja ne nyt on sitä mitä on. Ei sieltä ostopalstasta kauppahintaa kuitenkaan saa ensimäisessä hakkuussa eikä toisessakaan. Perikunta saa edullisen metsäpalstan sitten joskus, mikäli jotain hakattavaa on jäänyt.

    metsänkasvattaja

    liekö  tuo  yhdistyksen  tekemä  arvio  tehty  perintöveron   määrittelemistä  varten  jolloin  saattavat  hieman  laskea  puumäärän  alakanttiin  ja   arviot  ovat   arvioita  nuo  hieskoivut   ovat kyllä  yleensä  mutkaisia  ja  tukkiosuus  jää  yleensä  pieneksi    eikä   tuolla määrällä  ole  merkitystä  oston kannattavuuteen  maapohjan laatu  ratkaisee  enemmän

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 51)