Keskustelut Metsänomistus Metsätilan arviointi

Tämä aihe sisältää 26 vastausta, 13 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Remie 4 päivää, 13 tuntia sitten.

Esillä 6 vastausta, 21 - 26 (kaikkiaan 26)
  • Metsätilan arviointi

    Ostin reilu vuosi sitten vajaan kymmenen hehtaarin metsätilan. Tilalle oli tehty metsänhoitoyhdistyksen toimesta arvio. Tietysti kävin myös tekemässä itse oman arvioni. Pääsin jo siinä vaiheessa melkolailla eri tulokseen, kuin tuo ”virallinen”arviontekijä. Viime viikonloppuna tein aikani kuluksi hieman tarkempaa tutkimusta yhdellä 2,4 hehtaarin päätehakkuukuviolla. Kuviolla on pääasiassa järeää(rinnankorkeus 25-35 välillä) hieskoivua, jonkinverran järeää mäntyä, muutama kuusi. Paksuudeltaan kuitupuumittaista puuta ei juuri ollenkaan. . Tässä vähän tuloksia. Arvioija oli saanut hehtaarille koivutukkia 28m3 koivukuitua 158m3. Tukkia olisi siis vain 15% kokonaismäärästä. Tuntuu aika vähältä, vaikka puu onkin melko huonolaatuista. Itse vähän mittaillen ja arvioiden tulin tulokseen, että vähintään 35% on tukkia. Mäntyä arvioija oli saanut tuolle samalle kuviolle tukkia1m3 ja kuitua 3 m3 hehtaarille. Männystä tein tarkemman otannan. Laskin puolelta alueesta jokaisen rungon ja otin kaikista läpimitan 1,3 metristä. Pituuden hyväksyin arvioijan mukaan, paitsi lyhyemmät rungot ,joista arvioin myös pituuden.  Laskin sitten vanhasta Laasasenaho& Snelman tilavuustaulukosta puun pituuteen ja rinnankorkeusläpimittaan perustuvat tulokset. Tuolta puoliskolta löytyi 58 mäntyrunkoa. Suurin on läpimitalta 51 senttiä, pituus 22m, taulukon mukaan 2,150m3. Yli 1m3 puita on 29 kappaletta. Yhteensä tuolla puolella kuviota, noin 1,2 hehtaarilla on mäntyä 52 m3. Arvioija oli saanut koko kuviolle 2,4 hehtaarille mäntyä yhteensä 9,6m3.  Mielestäni aika ristiriitaisia tuloksia, sekä koivussa, mutta etenkin männyssä.  Samanlaista  virhettä toistuu muillakin kuvioilla, ei kuitenkaan noin selviä. Minä olen tietysti hyvilläni noista virheistä, mutta olisikohan myyjä tyytyväinen jos tietäisi?

  • Metsäkupsa Metsäkupsa

    Puumäärä ja metsämaan viljavuus ,että sijainti oleelisia asioita ,jotka ostotarjousta ohjeistavat. Kaikki on suhteelista,kymmenen ha on kolmasosa keskimääräisestä suomalaisesta metsätilasta.Taitaa myös olla niin,että tälläkin palstalla taitaa olla harvassa ne,jotka ovat vapailta markkinoilta paljoa enempää koskaan ostaneet.

    Reima Ranta

    On se korko vaikea rasti metsien kanssa puuhasteleville.

    Hieman provosoiden – jos korko on nolla, niin taimikko on yhtä arvokas kuin tukkimetsä. Metsän arvo kun on tulevien tulojen ja tulevien menojen nykyarvojen erotus. Nykyarvot ovat puolestaan aivan ratkaisevasti riippuvaisia korosta. Vain tätä taustaa vasten voi ymmärtää metsien hintakehitystä.

    Visakallo Visakallo

    Mitä mieltä Reima on metsärahastojen maksamista metsien hinnoista, onko ne laskettu oikein?

    Reima Ranta

    Olen huonosti perillä metsärahastojen puuhista. Metsätilojen markkinoitakin seuraan vain satunnaisesti, kun itse olen ostanut metsäni ennen pinta-alaveron päättymistä.

    Sitä en todellakaan kykene ymmärtämään, mikä etu olisi ostaa ja omistaa metsää rahastojen kautta – huomattavalta takamatkalta.

    Tilley

    Metsänmies: Isoilla tiloilla kaukokartoitusdatan tarkkuus paranee, kun luontaisen satunnaisvaihtelun merkitys vähenee. Toki 100 tai 1000 ha tiloillakin pitää maastossa käydä katsomassa, ettei sinne ole joku datankeruun jälkeen hakannut puolta aluetta aukoksi. Samoin taimikoiden laatuahan ei kaukokartoitusdatasta näe. Kätevimmin nämä näkee dronea lennättämällä.

    Rahastot pystyvät maksamaan järjettömiä hintoja, koska ne ostavat metsää asiakkaidensa rahoilla.  Lisäksi uusien sijoittajien maksuilla voidaan rahoittaa aikaisempia tuottoja. Kyseessä on tavallaan mieto pyramidihuijaus. Jos on nousukausi ja puun ja maan hinnat nousevat sekä merkitsijöitä riittää, homma toimiikin jossain määrin, tai siis rahaston laskennallinen arvo nousee kuten on luvattu. Jos taas tulee laskukausi ja hinnat laskevat, se on vaan voi voi, tämä on sanottu ehdoissa, kun rahastoon sijoittaa. Ja tuskin kukaan rahastoihin velkarahalla sijoittaa, joten tavallaan niillä rahoilla ei ole väliä.

    Ovat rahastot tosin siinä oikeassa, että suurenkokoisilla tiloilla tulee suuruuden ekonomiasta jonkinmoinen prosentuaalinen etu. Vielä kun metsää hoidetaan niin, että kuviokooksi tulee 5-10 ha, tehostuu metsänhoito merkittävästi verrattuna puolen hehtaarin kuviopiperryksiin. Mutta jotenkin tuntuu, ettei se sentään 30 % voi olla, miten paljon enemmän ”käypään hintaan” nähden rahastot maksavat.

    Nykyhinnoilla yksityisesti sijoittamista harkitsevien osalta ”juna meni jo”, samalla tavalla kuin pk-seudun asuntokuplassa. Jos on aikaisempia metsäomistuksia, joiden hinta on myös metsäkuplassa noussut, voi näillä vakuuksilla rahoittaa uusia ostoja, mutta isolla velkavivulla sijoittamisessa on nykyhinnoilla todella isot riskit.

    Remie

    A,J iBad näyttä ihan oikein. Muita en katsonut. Jokin muuttui minulla kun poistun sivulta pitää aina kirjautua uudelleen eikä raksi ruutuun auta.

Esillä 6 vastausta, 21 - 26 (kaikkiaan 26)