Keskustelut Metsänomistus Metsätilan arviointi

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 51)
  • Metsätilan arviointi

    Ostin reilu vuosi sitten vajaan kymmenen hehtaarin metsätilan. Tilalle oli tehty metsänhoitoyhdistyksen toimesta arvio. Tietysti kävin myös tekemässä itse oman arvioni. Pääsin jo siinä vaiheessa melkolailla eri tulokseen, kuin tuo ”virallinen”arviontekijä. Viime viikonloppuna tein aikani kuluksi hieman tarkempaa tutkimusta yhdellä 2,4 hehtaarin päätehakkuukuviolla. Kuviolla on pääasiassa järeää(rinnankorkeus 25-35 välillä) hieskoivua, jonkinverran järeää mäntyä, muutama kuusi. Paksuudeltaan kuitupuumittaista puuta ei juuri ollenkaan. . Tässä vähän tuloksia. Arvioija oli saanut hehtaarille koivutukkia 28m3 koivukuitua 158m3. Tukkia olisi siis vain 15% kokonaismäärästä. Tuntuu aika vähältä, vaikka puu onkin melko huonolaatuista. Itse vähän mittaillen ja arvioiden tulin tulokseen, että vähintään 35% on tukkia. Mäntyä arvioija oli saanut tuolle samalle kuviolle tukkia1m3 ja kuitua 3 m3 hehtaarille. Männystä tein tarkemman otannan. Laskin puolelta alueesta jokaisen rungon ja otin kaikista läpimitan 1,3 metristä. Pituuden hyväksyin arvioijan mukaan, paitsi lyhyemmät rungot ,joista arvioin myös pituuden.  Laskin sitten vanhasta Laasasenaho& Snelman tilavuustaulukosta puun pituuteen ja rinnankorkeusläpimittaan perustuvat tulokset. Tuolta puoliskolta löytyi 58 mäntyrunkoa. Suurin on läpimitalta 51 senttiä, pituus 22m, taulukon mukaan 2,150m3. Yli 1m3 puita on 29 kappaletta. Yhteensä tuolla puolella kuviota, noin 1,2 hehtaarilla on mäntyä 52 m3. Arvioija oli saanut koko kuviolle 2,4 hehtaarille mäntyä yhteensä 9,6m3.  Mielestäni aika ristiriitaisia tuloksia, sekä koivussa, mutta etenkin männyssä.  Samanlaista  virhettä toistuu muillakin kuvioilla, ei kuitenkaan noin selviä. Minä olen tietysti hyvilläni noista virheistä, mutta olisikohan myyjä tyytyväinen jos tietäisi?

  • metsänkasvattaja

    hyvän  maaston omaavat  metsäpalstat  ovat  nykyisin niin   kysyttyjä  ja  hinnat  nousseet  korkealle ,että  vaikea   niistä on laskemalla  mottimäärää  saada   kovin kannattavia  kauppoja  lyhyellä  ajalla ,  jollakin voi olla   ylimääräistä  rahaa  niin paljon  että  ei  välitä  paljon laskea  kannattaako  vaan  tekee päätökset  ”näppituntumalla ”

    Reima Ranta

    Puuki: ”Turhiahan ne kaikki laskelmat ja arviot on , ku ei tiedetä tulevaisuutta. Samoin on turha miettiä istuttaako vai antaako luonnon hoitaa, kun ei tiedä tulevaisuutta.  Kaikki on turhaa – paitsi purjehtiminen ja puutarhan hoito – eikä nekään kovin tärkeitä ole…

    Silloin ne vasta turhalta kaikki laskelmat tuntuukin, jos ei ymmärrä  niitä eikä kehtaa kysyäkään keltään ettei oma tietämättömyys paljastu.”

    Näin juuri. Saa laskea tai olla laskematta – syystä tai toisesta. Tälle lajille vain on tyypillistä, että pyritään laskemaan asioita. Laskentaan ne Tapion taimikoiden ja odotusarvojen taulukotkin perustuvat – kun vielä tietäisi minkälaisilla arvoilla ne on operoitu. Ilman matematiikan suomia mahdollisuuksia, eläisimme edelleen keräilytaloudessa. Kaikille ei riitä perusteluksi laskemattomuudelle se, että emme tiedä tulevaisuutta kymmenien vuosien päähän. Sitä paitsi mitä kauempana tulevaisuudessa virhearvio on, sen vähäisempi merkitys sillä on.   Päätöksiä joudutaan aina tekemään päätöksentekohetken tiedon varassa.

    Kesä antaa kovin odottaa itseään, mutta raivauskelit ovat valtavia ja olleet koko vuoden. Kemeratietojen perusteella nähtävästi raivaukset ovat kovasti lisääntyneetkin. Toivotaan hyvää kesää kaikille.

     

     

    mehtäukko

    Aloittajan pohdintaan sen verran että jos puustoa alkaa olla ykkösmotteja/ha, onko sillä merkitystä? Maapohjahan siinä näyttelee mitä näyttää ja tuottoa on joskus jos on.

    Arvioinnit ovat tosiaan arvioita. Jokainen saa arvioida tai koettaa laskea puuston määriä ja tehdä siitä tarjouksensa. Jos meinata aloittaa tai lisätä metsäpinta-aloja, markkinahintaa ei saa laskelmin pienemmäksi. Vaikuttaa voit sittemmin  toimillasi lunastamasi metsän arvoon jos on meininki vain ”tilapäinen” omistajuus. Jos tarkoitus on ”pysyvä” hankinta, monenlaiset työt vain seuraavat toisiaan sillä mielenkiintoisella peri-aatteella, että tuotto ja arvo kasvavat…

    Metsänmies

    Vielä noista arvioista. Kaksi esimerkkiä Metsätilat.fi. Kuusi ikä 46 ppa 40 rl 1092 lpm 21 pit 19 tilavuus 376m3/ha kasvu 16,6m3/ha. Onko kuviolla ,jos ei hakata, 10 vuoden kuluttua luvatut 545m3/ha, tai 20 vuoden kuluttua 714m3/ha? Toinen, Kuusi ikä 61 ppa 46 rl 844 lpm 26 pit 23 tilavuus 513 kasvu 18,9m3/ha.Onko kuviolla, jos ei hakata, 10 vuoden kuluttua 702m3/ha, tai 20 vuoden kuluttua 891m3/ha. Kasvu lupaa noita määriä, missään ei mainita, että kasvu hidastuisi jossain vaiheessa. Olisi ehkä oikeudenmukaista ostajaa kohtaan ilmoittaa, että tuo vuotuinen kasvu ei ole pysyvää, vaan ainoastaan myyntiajankohdan laskennallinen tilanne.

    mehtäukko

    Niin kuin se onkin. Metsään. fi ei ole kaikistellen uskottavasti toimiva suunnitelma. Joissain kohdin jopa pitää kutinsa, mutta eihän laserkeilaus voine ollakaan kaikissa kohdin pilkuntarkka.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Molemmat Metsänmiehen esimerkkimetsiköt vaikuttavat ylitiheiltä, eli jos ei harvenneta, alkaa itseharveneminen pian alentaa laatua ja kasvua. Eli vastaisin että ei ole, hakataan tai ei. Harventaminenkin alentaa tilavuuskasvua, mutta lisää arvokasvua, eli motteja tulee vähemmän mutta tuloa enemmän.

    Metsää ostavan pitää ymmärtää mitä on ostamassa. Jos ei ymmärrä, niin on parempi että käyttää konsulttiapua.

    Musta miäs

    Metsänmiehen mainitseman tilan kävin tänä aamuna kiertämässä. Puustoinen tila kyllä on pohjapinta-alaltan mutta ei tuommoista kasvua pysty joka vuosi jatkossa olemaan. Harvennusta vaatii pikaisesti. Hoitamaton taimikko oli pettymys ja rasitteena paljon erilaisia purkukuntoisia rakennuksia sekä myytävä tila painorajoitetun sillan takana. Mutta asiaan…vuonna 1985 seurustelin talon tytön kanssa ja vinkeitä muistoja tuli kun katselin erillistä pihamökkiä jossa tuli pötkötettyä kesällä hänen kanssaan 😀

    mehtäukko

    Metsätilan arvio on suattanna jäähä toissijaiseksi kun on tytön viereen piässy kupottammaan…

    Musta miäs

    Tuona vuonna sain ajokortin ja metsäkoulusta valmistuin. Juu ei sillon juolahtanut mieleenkään metsän arviointi. Tänään vanhoilla tilan pelloilla mietin että tässä olin heinätöissä kesällä 1986. Harvakseltaan tämänkin tytön 50v kanssa ollaan yhteydessä….viimeksi tänään 😀

    Puuki

    Metsään.fi-tietojen käyttö ei ole tarkoitettu esim. metsätila-arvioiden tekemiseen.  Esimerkiksi yhden kuvion puulajitiedot oli siten, että pääpuulajia olikin max 5 % vaikka laserkeilaus arvio esitti sitä olevan n. 90%.  Kuvion puuston arvossa n.  70% heitto.   Yhden puulajin selkeät kuviot onnistuu laserkeilauksellakin mutta, kun ollaan vaihtelevissa sekametsissä ja varsinkin, jos on alueelle vähän erikoisempaa metsää esim. puulajien suhteen, niin ei onnistu.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 51)