› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 10,021 - 10,030 (kaikkiaan 10,044)
1 2 3 … 1 002 1 003 1 004 1 005

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 1.11.2026, 19:23

    Kuka on puhunut satoja vuosia vanhasta lahopuusta? Sellaista on kyllä kerrottu että osa humuksesta jää kokonaan hajoamatta maaperään, joten. approksimaatio voi tarvita korjauskertoimen. Mutta tämä on Luken asia laskea.

    Kurki Kurki 1.11.2026, 19:37

    Tällä hetkellä AI:n mukaan talousmetsissä olisi 5..8 m3/ha lahopuuta. Etelä-Suomen metsissä lahopuumäärä on 2-kertaistunut viimeisten 10 vuosien aikana. Kantoja ei lasketa mukaan mutta, jos ne lasketaan mukaan, niin varmasti lahopuuta olisi 20..30 m3/ha/v. Ihmeellistä ettei kannot kelpaa, Suomen yleisin kääpä on nimeltään Kantokääpä ja tälle kuuluisalle rakennustyömaita pysäyttäneelle ja uhanalaiselle Lahokaviosammaleelle kannot ovat ensisijainen lahopuu. Lahokaviosammalen (EN) luokitus pitäisi olla elinvoimainen (LC), sillä kun sitä on opittu löytämään, niin sitä on vähän jokaisessa kannossa. Kyllä sillä ehdittiin aiheuttaa miljoonien vahingot veronmaksajille, mutta ketään näistä ketjuilla työkoneisiin itsensä kiinnittäneitä ei saatu vastuuseen.

    Lahokaviosammal pysäytti hakkuut – metsäkone poistui paikalta, Luonto-Liiton iskuryhmä ei

    https://www.talouselama.fi/uutiset/a/10781862-f940-336f-bf89-f84fa748cbe4

    https://yle.fi/a/74-20004229

    Valtioneuvosto hyväksyi 20.3.2025 periaatepäätöksen, jossa määritellään, millä perusteella valtion omistamat vanhat metsät siirretään suojeluun.

    – Etelä-Suomi: metsän ikä 100–140 vuotta, lahopuuta 30–10 kuutiota hehtaarilla

    – Pohjois-Suomi: metsän ikä 160–200 vuotta, lahopuuta 30–10 kuutiota hehtaarilla. Molempien kriteerien täytyy olla täyttyneet, jotta metsä kelpaa suojeluun. Lisäksi on olettavia muita merkkejä metsän alkuperästä, monimuotoisuudesta ja elinympäristöpuista

    Tuo 30 m3 tarkoittaisi, että lahopuuta syntyisi n. 1 m3 vuodessa.

    Nostokoukku 1.11.2026, 19:43

    Kuinka määritetään aproksimaation korjauskerroin oikein?

    Aproksimaatio= epämääräinen tai yksinkertaistettu esitys, joka on suurinpiirtein oikein.

    PenttiAKHakkinen 1.11.2026, 20:21

    Nostokoukku on löytänyt aivan oikean määritelmän aproksimaatiolle. Approksimaatioille on turha laskea mitään korjauskertoimia. Muistaakseni tuo minun käyttämäni pätee pienillä lahoamisnopeuksilla. Vielä 10 % lahoamisnopeudella virhe eliniässä on vain prosentteja. Mikä tavallaan kuittaantuu sillä, että lahoamisprosentin määrityksessä on valmiiksi virhettä.

    Minusta aikaa säästyy, kun vihreän tieteen propagandistien juttuihin voi tehdä pikavauhdilla järkevyystarkasteluja.

    Kurki Kurki 1.11.2026, 20:24

    https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/asuminen-ja-ymparisto/ymparistonsuojelu/Raportti-Vuosaari-Lahokaviosammal-2020-06-03.pdf

    Kun annetiin oikealle kartoittajalle tehtäväksi Lahokaviosammalen esiintyminen pääkaupunkiseudulla, niin sitä löyttyi vähän joka paikasta. Kannoista.

    Suomen luonnonsuojeluliiton-Uudenmaan piiri ei löytänyt.

     

    Maamies Maamies 1.11.2026, 21:18

    Kannoissa on merkittävä määrä lahoavaa puuainesta. Kun erään kerran myin myös kannot aukkoleimikolta, niin kantokuutiot muistaakseni määriteltiin kuusisinespuun määrän pohjalta, kertoimella 0,25. Niinpä kaks satasella kuusiaukolla lahoavaa jää 50m3, kun kannot jää maahan. Onhan siinä hiiltä.

    PenttiAKHakkinen 1.11.2026, 21:27

    Minusta Kurki puhui pelkästään maanpäällisistä kannoista. Maamiehellä on myös juuristoa mukana. Jos juuristo on mukana niin maaperässä on helposti yli 100 m3/ha hajoavaa ainesta. Edellisen päätehakkuun kannot eivät ole vielä täysin hajonneet, kun tulee jo uusi syöte.

    Kurki Kurki 1.11.2026, 21:59

    Isojen puiden koholla olevat juuriniskat käyvät maalahopuusta, mutta kantoja ei lasketa.

    -Metsägroupilla PLus-hakkuumalli, jossa tehdään pökkelöitä ja runkopuu jää ainakin koivuista metsään kevään hakkuissa

    – talousmetsissä on nykyään pysyvästi enemmän lahopuuta kuin vanhoisa metsissä,  kun lasketaan mukaan kannot, joita syntyy hakkuisssa n. 15 v välein

    – vanhat metsät Punaisen kirjan mukaan ovat vain 1163 metsälajin ensisijainen elinympäristö

    – muut metsät eli talousmetsät ovat 8336 metsälajin ensisijainen elinympäristö

    Mistähän syystä nuo vanhat metsät ovat nostettu arvoon avaamattomaan?

     

    isaskar keturi 2.11.2026, 07:49

    Kyllä luulen, että tuo Koukin 3% arvio tarkoittaa juuri sitä, että n. 3% kuolleesta puusta katoaa lahoamalla per vuosi. Ja se 3 % on aina jäljellä olevasta määrästä. Eli kuolleen puun katoaminen hiilivarastosta on hyvin hidasta, kun se ei kokonaan ole hävinnyt lähes sataan vuoteen. Kuten AJ kirjoitti olosuhteet ja lähtötilanne (lahoavan kappaleen koko) toki vaikuttaa. Eikä tästä voi vetää itsessään mitään johtopäätöksiä lahopuun määrästä metsikössä, koska siihen vaikuttaa kaikki, mikä vaikuttaa puiden kuolemiseen.

    isaskar keturi 2.11.2026, 08:07

    Muuten tuo PenttiAK:n viittaama exponenttifunktion integraalin approximaatio (hieno termi) antaa saman tuloksen – 75 vuoden päästä lahoavaa puuta on jäljellä vielä n. 10%. Tietenkin virheellisellä oletuksella, että lahoamisvauhti olisi vakio 3%. Jos Koukin 3% on keskiarvoarvaus, niin ei ehkä kaukana olla.

Esillä 10 vastausta, 10,021 - 10,030 (kaikkiaan 10,044)
1 2 3 … 1 002 1 003 1 004 1 005