› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 4 vastausta, 10,041 - 10,044 (kaikkiaan 10,044)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • PenttiAKHakkinen

    Tomperille sanoisin noista johtoaukoista, että nielu on nolla. Mutta alkuvaiheessa sinne kertyy varastoa, joka on n 2 x raivattava puusto. Esim  kasvu 10 m3/ha/5 vuotta tuottaisi keskimääräisen varaston 5 m3/ha. Eli kasvavan puun varasto olisi 5 m3 ja lahoavaa puuta 10 m3/ha (raivausväli 5 vuotta). Jatkuva (nollanielu) varasto olisi 15 m3/ha. Tästä voisi arvioida, että kymmenenä ensimmäisenä vuotena nielu olisi 1,5 m3/ha/vuosi. Sen jälkeen nolla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei meidän Pentti tarvitse kaikkea ymmärtää syvällisesti, kun meillä on Lukessa ihmisiä kenelle maksetaan tutkimuksesta ja laskennasta. Laskennan vaiheet on esitetty Suomen maaraportissa YK:n ilmastosopimukselle; raportit löytyvät Tilastokeskuksen sekä YK:n sivuilta.

    https://unfccc.int/ghg-inventories-annex-i-parties/2025

    Uusi laskentamalli turvemaille esitettiin artikkelissa, joka varmaan on Pentille tuttu (linkki). En ole varma onko tuon jälkeen jo muuttunutkin, mutta perusperiaate lienee Yassossa edelleen sama. Kivennäismaiden laskennasta puuttuu tietenkin turve.

    Nythän Petteri Taalas ja kumppanit Ilmatieteen laitoksella aikovat mullistaa laskennan, mikä on ihan hyvä, koska siitä saadaan IPCC:n laskennalle vertailukohta. Taalaksen ja Ilkka Leinosen haastattelut kannattaa katsoa SilvaPoliticosta.

    https://metsanomistaja.blogspot.com/2025/02/a-new-method-for-estimating-carbon.html

    Tämän palstan ylivoimaisesti paras pulushakin pelaaja on Kurki. Siinä on Pentille vertainen vastus.

    käpysonni käpysonni

    Jotkut tuntuvat odottavan että luontoarvo- ja hiilimarkkinat on se hopealuoti, joka ratkaisee ennallistamisen rahoituksen ja hiilinielujen kasvattamisen. No miten on käynyt? Hiilipörssit on romahtaneet, ts niitä ei ole. Ja yrityksillä menee niin huonosti että mitään luontoarvomarkknoita ei ole, tai jos on, niin ei laajassa mitassa, se on nappikauppaa, joku iso yritys mainostaa tehneensä jotakin,  mutta ne on yksittäistapauksia. Irtonaista rahaa ei tässä valtakunnassa noihin tarkoituksiin yksinkertaisesti ole olemassa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Luontoväen vastaus käpysonnin pohdintaan on: tehdään ekologinen kompensaatio pakolliseksi. Näen tässä kaksi riskiä: yhtenä sen että pakollisen kompensaatin maissa tuotanto kallistuu ja toisena että myös metsänomistaja saattaisi joutua kompensoimaan ympäristöhaittojaan. Ekologinen kompensaatio olisi markkinaneutraali vain jos se toteutuisi samantasoisena kaikissa maissa joka on ihan utopiaa.

Esillä 4 vastausta, 10,041 - 10,044 (kaikkiaan 10,044)