Metsien hiilinielu

isaskar se jaksaa vääntää asioita kieroon.
Jos käytetään integraalin aproksimaatiota niin lähtöoletuksena on vakiosyöte. Jos syöte vaihtelee suuresti niin silloin käytetään alkuperäistä integraalifunktiota. Kyse on siis järkevyystarkastelujen tekemisestä populistisiin väitteisiin.

Lahopuujatkumon suuruus m3/ha riippuu täysin keskimääräisestä lahoamisvauhdista. Jos esim metsän maapohjan vuosikasvu on 3 m3/ha niin siellä ei voi olla 150 m3/ha lahopuujatkumoa 3% hajoamisvauhdilla.

isaskar lienee sotkee hajoamisfuntion (eksponenttifunktio) ja sen integraalin.

Sorry vaan PenttiAK, mutta laskenta on tehty sinun mainitsemalla metodilla. Siis sehän ei kerro noilla lähtötiedoilla mitään lahopuun määrästä metsikössä, vaan puun lahoamisnopeudesta, joka on juuri kertomani. En minä muusta väännä, mutta ei kannata sumuttaa hienoilla termeillä, kun asia on yksinkertainen. Sen sijaan lahopuun määrän ennustaminen ja todellisen hiilivaraston johtaminen tästä ei enää olekaan niin yksinkertaista. En yritäkään kertoa lahopuun jatkumon kokoa.

Puiden synty- ja kuolemismallit ovat ymmärtääkseni olleet juuri kaikkein haasteellisia metsäkasvumalleissa. Kasvu itsessään on suhteellisen luotettavasti mallinnettavissa, koska siinä on vähemmän satunnaismuuttujia.

Osista se kokonaismallikin syntyy – puiden synty, kasvu, kuoleminen, lahoaminen. Oletin kerrotun perusteella, että Koukin ilmoittama 3% tarkoittaa keskimääräistä lahoamisnopeutta. Tämähän kertoo vain, millä nopeudella kuolleet puut poistuvat lahopuun hiilivarastosta.

Ajankuluksi katsoin, mitä nämä pulushakin pelaajat  AJ  ja isaskar kirjoittavat yllä metsien nielusta. Kurki näytti tajuavan, mistä on kyse. Hänhän laski vuotuisen lahosyötteen takaperin lahopuuvarastosta. Minun antamani aproksimaatio on siitä hyvä, että se pätee molempiin suuntiin. Usein metsän matemaattisessa tarkastelussa väite pätee vain, niin kuin se on esitetty.

Näyttää olevan hakusessa tieto, että lähtökohtaisesti metsien nielu on nolla. Sitä voi joillain toimilla väliaikaisesti lisätä. Esim pääjohtaja Taalas käyttää ilmaisua kertapaukku.
Nielua voi siis lisätä jollakin toimella tietyn ajan. Sen jälkeen nielu on nolla. Kurki ilmoittaa yllä, että Luke n mukaan lahopuun määrä on lisääntynyt lähes kaksinkertaiseksi 10 vuodessa. Ollen nyt  5-8 m3/ha. Lisäystä olisi tullut keskimäärin n 0,3 m3/ha. Eikö tuo ole, että 20 milj ha alalla nielua on tullur 6 milj tn co2 / vuosi. AJ sanoi pari päivää sitten, että lahopuusta ei voi laskea nielua, kun se puu häviää niin nopeasti. Kirjoitti kuitenkin jostain varastolaskennasta lahopuunkin yhteydessä.

Minä otan laskelmissani aina huomioon virheen mahdollisuuden  alkutiedoissa tai teoriassani. Pyytäisinkin AJ ta  isaskaria  selventämään, missä minun nyt esittämässäni väitteessä on virhe:
Väite 1. Lahopuusta on tullut viimeisen 10 vuoden aikana nielua 6 milj tn co2 / vuosi
Väite 2. Luke n vuosinielulaskelmassa väitteen 1 tietoa ei ole. Sen sijaan ilmoitetaan, että luonnonlaho pienentää vuosikasvun nielua. Eli luonnonlaho  ei ole mukana puuvaraston laskennassa.

AJ tä kysyisin edelleen missä on ilmoitettu nieluna kuolleen puun varaston lisäys. Sillä lisäyksellä ei ole mitään tekemistä Yasso-mallin kanssa.

Yasso mallista huomauttaisin lisäksi, että minun tekemäni approksimaatio perustuu nimenomaan Yasso -malliin. Minulla on sen verran matemaattista ymmärrystä, että näen suoraan Yasso-mallin perusteella tehdyistä lahoamiskäyristä lahoamisprosentit ja eliniät.
Metaanin lahoamisen kaava löytyy ainakin tekoälyn avulla netistä. Ja sillä voi sitten piirrellä käyriä ja verrata puiden lahoamiskäyriin. Matemaattisesti katsoen identtisiä. Kun opettelee metaanin käyttäytymisen niin kyllä se lahopuun teoriakin selviää. Nyt näyttää siltä, että ainakaan AJ eikä isaskar keturi tajua asiaa kuin pintapuolisesti. Se ei riitä tieteelliseen tarkkuuteen.