Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 1,971 - 1,980 (kaikkiaan 2,128)
  • Metsien hiilinielu

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • nuori isäntä

    Nyiset maanmuokkaustavat eivät aiheuta päästöjä vaan vahvistavat hiilensidontaa.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.785959

    Eihän tästäkään Yle tai HS mitään kirjoita. Kuten ei mistäkään muusta positiivisesta liittyen metsänhoitoon tai maatalouteen….

    Siinä koko metsäala on epäonnistunut. Juttuja kirjoitaa vain metsälehti ja MT. Juttuja pitäisi saada HS:ään ja Yleen..

     

    risuparta

    Kaukana on visulla raivaus kohde. Kun kasvaa parikymmentä kuutiota vuodessa! Onko järkevää omistaa eteläisellä pallon puoliskolla metsää. Vai oletko renkinä? Mitä verottaja sanoo matkakuluista?

    Visakallo Visakallo

    Eipä tarvitse niin kauas lähteä. Tervetuloa tutustumaan metsänhoitoon tänne Päijät-Hämeeseen!

    Puuki

    Sellun tekokin vähentää päästöjä.  Mm. Kotkamils valmistaa kierrätettäviä , muovittomia kahvikuppeja ja on saanut ”pään auki” vientiin . Viimeksi iso Italialainen 4000 henk. työllistävä  kahvilafirma ottaa käyttöön kartonkikahvimukit.  Teemu Pukin jalkapalloseura käyttää myös muovisaasteettomia kuppeja. (ML-u) .

    Esim. Satu Hassin porukoiden pitäisi päivittää nyt viimeistään tietojaan ”uusista tuotteista”, joita ovat olleet vaatimassa kuitupuun käytön ja sellun teon tilalle. Päästöjä vähentävää tuotantoa oltasiin lisäämässä , jos vain metsän järkevän käytön estäjät ei pääse probakandallaan voitolle mediassa ja päättäjien mielipidemuokkauksessa.

     

    Visakallo Visakallo

    Uusi tappelu hakkuista? Kiistelty hiilinieluasetus saattaa muuttua EU:n Green Deal-ohjelman osana. Uusi ilmasto-ohjelma voi muuttaa metsiä ja muuta maankäyttöä ohjaavaa asetusta niin paljon, että koko asetus voi mennä uusiksi. Tätä ei moni olisi uskonut.
    Kauppalehti

    Tolopainen

    Keski-Euroopasta on metsät kaadettava, kuoriasten takia, ei pysty asetuksilla estämään. Ilmaston muutosta ei voida enää pysäyttää, se on nähtävissä Australiassa. Valtavat metsäpalot syytävät ilmaan nokea ja hiilidioksidia, joka nostaa edelleen lämpötiloja. Se raja on jo ylitetty, että lämpeneminen voitaisiin pysäyttää puoleen toista asteeseen. Maapallolla on kuitenkin aikaa toipua miljardeja vuosia. Uuden asutun planeetan löytäminen on erittäin vaikeaa, maapallon kaltaisia planeettoja on linnunradassa miljardi, mutta samanlaisten olosuhteiden löytymisen todennäköisyys on yksi miljardista.

    Todelliset ilmasto-ongelmat alkavat vasta 2050 jälkeen, jolloin on niin kuumaa, että viljasadot tuhoutuvat ja valtavan väestön ruokahuolto kohtaa ongelmia, mutta sehän ei koske enää meitä.

    Visakallo Visakallo

    Kertovat niistä Euroopan metsätuhohakkuista, ettei ne kuolevat puut vielä olisikaan kovin iso ongelma, mutta vielä terveeseen metsään hakattavat viidensadan metrin levyiset suojavyöhykkeet ovat. Niistä kertyy niin paljon puuta markkinoille, että vaikutus näkyy täällä Suomessakin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    500 m on aika kapea vyöhyke. Voi olla että keskieurooppalainen metsätalous joutuu osittain luopumaan kuusesta. Vuoristossa on aika vähän tarjolla sopivia puulajeja siihen tilalle. Nyt olisi viisautta kasvattaa sekametsiä, niin jäljelle jäisi edes jotain, kun sama ilmiö rantautuu meille. Ilmiöllä tarkoitan kesäisen kuivuuden, roudattomien talvien, tuulituhojen, tyvilahon ja kaarnakuoriaisten muodostamaa ongelmavyyhteä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    https://www.skogsaktuellt.se/artikel/2225207/forskare-vissa-tecken-pekar-p-att-hyggesfritt-kan-ge-lgre-co2-utslpp.html

    Ruotsissa näyttäisi ainakin joillakin olevan pessimistisempi käsitys avohakkuumetsätalouden ja soiden hiilinieluista kuin meillä.

    Hur stor påverkan har dikning på skogens koldioxidupptag?

    – När man dikar en (ofta) organogen mark så kan mera syre tränga ner i marken och det leder till ökad nedbrytning dvs frigörande av CO2 till atmosfären. Visserligen ökar också trädtillväxten men knappast så mycket att den balanserar den ökade avgången av CO2 från marken. Dessa skogar blir ofta en källa i stället för en sänka för CO2.

    Hur varierar trädens koldioxidupptag under deras livstid?

    – I figuren intill visas hur nettokolbalansen varierar över tiden för ett typiskt bestånd i Sverige vid trakthyggesbruk. Stora förluster under de första tio-tolv åren och därefter återhämtning och ”vinst”. Upptaget avtar därefter med ökande ålder. Resultaten baseras på en europeisk studie av kronosekvenser i fyra olika länder. Mätningar av nettoutbytet gjordes med direktflödesmetoden. En sammanställning som jag har gjort av kalhyggesstudier i boreala skogar visar att medianvärdet för första årets förluster ligger på ca 400 gram kol per kvadratmeter (motsvarar 4 ton kol/ha), alltså betydligt större förluster än de som visas i figuren.

    Går det att säkert säga att skog brukad med konventionellt trakthyggesbruk genererar mer eller mindre upptag av CO2 jämfört med skog brukad med hyggesfria metoder?

    – Tyvärr har vi för lite data från hyggesfria metoder för att kunna säga något med säkerhet. Jag och min grupp har bara data från en kontinuitetsskog och det är för lite för att man ska kunna uttala sig med säkerhet. Dock kan man ta gallring som ett substitut för selektiv avverkning och då finns det lite fler studier att använda. I inget av dessa studier har man sett några stora effekter eller snarare inga alls av gallring på kolflödena. Detta pekar på att ett kontinuitetsskogsbruk skulle kunna undvika de stora förlusterna under kalhyggesfasen och därmed eventuellt nå ett högre genomsnittligt upptag över tiden. Det finns studier gjorda på trädtillväxten men det säger ju inte allt om hur hela ekosystemets kolbalans ser ut. Trädstudierna är inte heller entydiga, vissa visar på lägre tillväxt, andra på ökad. Fler studier behövs bland annat på effekter på markkolet, bladyta över tid med mera.

    Puuki

    Nuo ruotsalaistutkijoiden tulokset siis viittasi suurempiin co2-päästöihin turvemailla kuin mitä niiden puun kasvu voi kompensoida. ( ”Puiden kasvu tuskin riittää ”. ).  Mutta toiset tutkijat on saaneet erilaisia tuloksia, Ojanen esim.

    Kun maaperäpäästöt lisääntyy päätehakkuun jälkeen alkuvuosiksi, niin lisääntyvä kasvu kattaa sen melko nopeasti.  Missä vaiheessa riippuu mm. kasvupaikasta ja uudistettavan puulajin kasvunopeudesta.   4 tn /ha kangasmailla co2 haihtumista, esim. 5 vuotta sitä vauhtia olisi n. 20 tn.  Sen lisäpäästön ”ottaa kiinni”  hyvin kasvava taimikko vesakoineen n. 10-15 vuodessa. Sen jälkeen voi alkaa laskea vaikka koko kiertoajan kasvua ja sen hiilen sidontaa.  Jos kasvulisää saadaan muokkauksella ja jalostetulla taimiaineksella esim. 30 % luontaiseen verrattuna , niin 60 vuoden 7 motin vuosikeskikasvulla se tekisi n. 125 tn/ha CO2 sidontaa lisää.  Jos maaperäpäästöt lisääntyisikin 2 x 20 tn , niin silti lisäkasvu ja hiilen sidonta olisi n. 85 tn enemmän kuin maaperäpäästön lisääntyminen kiertoajan alkuvuosina.

Esillä 10 vastausta, 1,971 - 1,980 (kaikkiaan 2,128)