› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 1,961 - 1,970 (kaikkiaan 6,475)
1 2 3 … 196 197 198 … 646 647 648

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • MJO 10.1.2020, 09:43

    En tosin siinä pääse lähellekään samoihin tuottoihin kuin yhteismetsien sisäpiiri.

    En minäkään pääse Koneen osakkeenomistajana lähellekään samoihin tuottoihin kuin sisäpiiri ( Antti Herlin & Co.).

    On se niin epäreilua, vai mitä Tollo?

    Tolopainen 10.1.2020, 09:49

    Sehän on sinun ongelma, jos olet alkanut osakkeiden pienomistajaksi ja valtion veronmaksuaasiksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.1.2020, 10:09

    Hakkuutähteiden ”hengitys” eli hajoaminen on noissa raportoiduissa luvuissa mukana. Pitkän aikavälin hiilitaselaskelmassa hakkuutähteet on syytä huomioida: kokonaishiilitase = puihin sitoutunut – turpeen päästöt.

    Mielenkiintoista nähdä, miten aikasarja kehittyy, jos jatkavat jutussa aloitettua seurantaa, joka julkaisussa päättyi kevääseen 2018. Kesä 2019 oli kuuma ja kuiva, joten voisi olettaa, että turvetta on viime aikoina hajonnut reippaasti.

    Olen Puukin kanssa samaa mieltä, että matalat ojat ovat paremmat kuin syvät ojat. Em. tutkimuksessa pohjaveden pinta nousi avohakkuun jälkeen 20 cm, mutta silti turvetta hajosi, eli ojat olivat oletettavasti alun perin melko syvät. Matalaojitetulla suolla varttuneen puuston haihdutusvoima pitänee pohjaveden pinnan tarpeeksi alhaalla ainakin Etelä-Suomessa. Kaiken varalta voisi pohjaveden pinnan tasoa tarkkailla ja tehdä korjaustoimenpiteitä varten kokoomaojaan säädettävä pato. Esimerkiksi sateisena kesänä saattaisi pohjaveden pinta nousta liikaa, jolloin pato voitaisiin väliaikaisesti avata.

    Mitä suometsien käsittelyyn tulee, ratkaisu jatkuvan/jaksollisen välillä pitää tehdä jo paljon aikaisemmin eli taimikonhoidossa ja harvennushakkuissa. Alaharvennetusta metsästä on hankala siirtyä jatkuvaan kasvatukseen yhtäkkisesti.

    Tolopainen 10.1.2020, 10:13

    Turha AJ kirjoitella epätotuuksia ojituksesta, kun toistaiseksi vielä suurempi ongelma metsän kasvulle on liiallinen märkyys ja liikkumaton pohjavesi, josta puut eivät saa ravinteita.

    MJO 10.1.2020, 11:26

    Sehän on sinun ongelma, jos olet alkanut osakkeiden pienomistajaksi ja valtion veronmaksuaasiksi.

    Yleensä veroja joutuu maksamaan, jos on tuloja. Sinä olet nähtävästi minimoinut tulot.

    Onhan sekin verosuunnittelua.

    PS. Sehän on sinun ongelmasi, jos olet alkanut yhteismetsän osakkaaksi ja sisäpiiri pärjää paremmin hirvenlihan myynnillä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.1.2020, 11:44

    Jos Tolopainen tarkoitat kunnostusojitusten tarvetta, niin varmaan olet oikeassa: tarve on huutava. Kannattaa kuitenkin miettiä, miten kunnostus toteutetaan ja onko tarkoitus tehdä lopuksi avohakkuu. Kunnostusten vesiensuojelu on toinen ykkösasia puuntuotannon turvaamisen rinnalla. Tehokkaimmat keinot eli kosteikot, kaivukatkot ja isot pintavalutuskentät on hyvä saada käyttöön.

    Puuki 10.1.2020, 11:46

    Turvemaita on monenlaisia eikä yhden sen lajin maan tutkimustuloksia voi yleistää koskemaan koko maata.    Juurikarikkeesta turvemailla osa hiilestä jää pysyvästi maaperään. Siitä ei ollut kait mainintaa ko. tutkimuksessa.       Matalaan ojitukseen pitäisi olla omat suunnitelmansa. Mutta ainakin joinkin verran säästöä vois olettaa tulevan  esim. vedettävällä oja-auralla (ruuvilla) ojia tehtäessä ja nopeutuisi se jonkin verran kaivurillakin tehtynä.  Ojien uusimista  pitäisi tehdä nykyistä useammin , jos puusto ei riitä haihduttamaan vettä tarpeeksi hyvin.

    Joillakin vanhoilla paksuturpeisillakin turvemailla on co2:n haihtuminen loppunut jo kokonaan vaikka olisikin syvät ojat.  Ja karummat turvemaametsät on paremminkin kasvihuonekaasunieluja kuin päästölähteitä.

    Scientist Scientist 10.1.2020, 14:20

    Kesä 2019 oli kyllä ainakin Tampereen seudulla selvästi kesää 2018 kylmempi, joten voisi olettaa päästöjen laskeneen. Ei lisääntyneen. Kyllä aikasarjan pitäisi olla ainakin 5 vuotta, ettei eri vusien sääolot liikaa sotkisi trendiä.

    Tutkimuksessa ei myöskään ilmeisesti ole huomioitu albedo vaikutusta. Valkoinen hakkuuaukea on ilmaston kannalta parempi kevättalvella kuin tumma havumetsä.

    Timppa 10.1.2020, 15:37

    Mitä suometsien käsittelyyn tulee, ratkaisu jatkuvan/jaksollisen välillä pitää tehdä jo paljon aikaisemmin eli taimikonhoidossa ja harvennushakkuissa. Alaharvennetusta metsästä on hankala siirtyä jatkuvaan kasvatukseen yhtäkkisesti.

    Tätän me tutkittiin Saarijärvellä toissa kesänä.  Siis oltaisiinko tehty korpikuusikkoon tavallista rajumpi harvennus ja odotettu, että se taimettuu itsekseen.  Johtopäätös oli Keski-Suomen Mhyn edustajan kanssa sama.  Ei onnistu.  Ei ollut aukkopaikoissakaan näkyvissä taimia.  Tehtiin normaali harvennus.  Toinen viime talvena harvennuksessa selvinnyt syy on se, että kuusista oli 17 % lahovikaisia.

    Tämä kuusikko oli syntynyt luontaisesti hieskoivikon alle ja niin on varmaan pakko menetellä jatkossakin ehkä kaistalehakkuin.

    Visakallo Visakallo 11.1.2020, 08:35

    Lähden tästä taas hiilensidontaraivuulle, kun on niin mahtava kelikin! Kun nuori hoidettu metsä kasvaa vuodessa parikymmentä mottia lisää puuta hehtaarille, se sitoo hiiltä, sanokoon Brysselin ja Helsingin viisaat ihan mitä tahansa!

Esillä 10 vastausta, 1,961 - 1,970 (kaikkiaan 6,475)
1 2 3 … 196 197 198 … 646 647 648