Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 2,011 - 2,020 (kaikkiaan 6,450)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”Wetlands” eli kosteikot lienevät pääosin metsäojitettuja soita, jotka eivät kasva niin hyvin että ne voitaisiin lukea metsäksi.

    Tässä juttua turvemaiden maatalousmaiden päästöistä, jotka ovat isot. Jos viljelty turvekerros on paksu, se kannattaisi ennallistaa suoksi tai kosteikoksi (antaa uudelleen vettyä) ja jos se on ohut, sen voi metsittää.

    http://www.ilmase.fi/site/wp-content/uploads/2019/08/Regina_Pellonpiennar-8-2019.pdf

    Tolopainen

    Ei ehkä kannattais askarrella noiden Suomen turvemaiden kimpussa, kun niillä ei maailman ilmasto-ongelmia kuitenkaan ratkaista. Helpompi olisi heittää vihiriät ulos hallituksesta ja käyttää säästyvät rahat vanhusten hoitoon ja joukkoliikenteen kehittämiseen. Jos vaikka puolitettaisiin junalippujen hinnat kaukojunissa, jos on pakko jotain turhaa tehdä. Voihan niihin sähköautojen latauspisteisiinkin muutaman satamilliä heittää valtion rahoja. Niin ja tuulimyllyihin sadaan myös uppoamaan rahaa aivan määrättömästi. Tietenkin myös hiilinieluista omassa metsässä otetaan rahaa vastaan, jos sitä valtio alkaa jakamaan.

    Puuki

    Turvemaapellotkin saadaan melko vähän hiilipäästöjä aiheuttaviksi, jos niiden viljelytapoja muutetaan.

    Metsittäminen ja puun kasvun lisääminen on niitä harvoja keinoja joilla saadaan hiilen kertymistä lisättyä.  Fossiilisten päästöjen vähentäminen pitäisi olla pääasiallinen keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä mutta koska se tulee kalliimmaksi kuin puun kasvun lisääminen , niin  suurin osa hiilitaseen parantamisesta pitää tehdä metsien kasvua lisäämällä. Rahoittajat löytyy päästöjen aiheuttajista, ainakin pitäsi löytyä.

    Tuulimyllyihin käytetään paljon tukirahoja. Mutta niiden purkaminen aikanaan voi olla melkoinen rasite ympäristöllekin, kun ei oikein voi jättää maastoonkaan. USA:ssa esim. on vanhoja tuulimyllyalueita jäänyt purkamatta, koska varattomaksi heittäytyvät voimayhtiöt ei niiden purkua kustanna.   Sama voi käydä täälläkin.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hesarin mukaan hallituksen sisällä on ristivetoa ilmastopolitiikan keinoista. Turve on keskustan erityissuojeluksessa, joten siihen ei voida koskea, ja sen energiakäyttö on jo muutenkin laskusuunnassa. Hallitukselle jää kuitenkin vielä monia keinoja sekä päästöjen vähentämiseen että nielujen lisäämiseen. Voi aloittaa ensin niistä alhaalla roikkuvista hedelmistä, joista päästään sopuun.

    Kansalaisille suunnatuista toimista esimerkiksi: jo aloitettu metsitystuki, turvemaiden tuhkalannoitustuki, tuhkan rakeistuslaitokset, biokaasulaitosten perustaminen, liikenteessä vähäpäästöisten polttoaineiden ja vähäpäästöisempien sähkö-, bifuel- ja flexifuel -autojen verokohtelu ja autojen konversiotuki (etanoli, biokaasu).

    Uudet tuulivoimalat eivät kai enää saa syöttötariffitukea vaan ovat markkinaehtoisia?

    Puuki

    Muistaakseni 290 milj. on tuulivoimatuki  tänä vuonna. Varmaan se on hintatukea pystyssä oleville myllyille.  Sitä tukea maksetaan esim. sähköverossa ja sen veron alv:ssa.

    Apli

    Uusia tuulivoimaloita tullee kun sieniä sateella, ja markkinaehtoisesti vielä jonkin aikaa koska suomessa on yhä kalliimpi sähkö kuin naapurimaissa.. Energiapuulle tulee kovaa kilpailua, hyvä asia metsänomistajille, sitten toivon että hiilinieluista alkaa EU rahaa tulla, saa nähdä miten käy.. Kemin sellutehtaasta ja Rauman sahasta sekä muista selluhankkeista päätöksiä odotellaan..

    Kurki

    Matalaturpeisten alle 1m peltojen turve voidaan peittää kivennäismaalla kaivamalla ojia noin 3 metrin välein ja siirtämällä pintaturve ojan pohjalle ja peittää 0,5m keroksella kivennäismaata, jos suopohja on kaivettavaa. On tullut tuota tehtyäkin. Edellyttäen, että kivennäismaapohja ei ole haisevaa alunamaata. Minä en ainakaan täällä Kainuussa ole suon pohjilta löytänyt alunamaata. Niitä taitaa olla enemmän Pohjanmaan rannikolla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Suotuisissa oloissa viljelty turvemaa voi huveta aika nopeastikin. Kristiina Reginan esityksessä oli kuva jossa turvekerros oli alentunut 70 vuodessa 3,5 metriä. Jos viljelyksestä poistuva turvepelto metsitetään tai muutetaan takaisin rahkaturvetta tai lintujen ruokaa tuottavaksi kosteikoksi, alue on hyödyllisessä käytössä vastakin.

    Kurki

    Turvepeltoja Suomessa on n. 250 000 ha. Kun peltojen yläpäät ovat kivennäismaata ja alapäät o..100cm turvepohjaa, ei liene oikein järkevää, että nuo alapäät sitten ennallistettaisiin ojat tukkimalla suoksi tai metsitettäisiin. Mieluummin kääntäisin kaivurilla kivennäismaan pintaan.

    Tiedän tuossa yhden suuren peltoaukean jotain 100 ha, joka on kokonaan suolle raivattu viimeisen 30 vuoden aikana ja vasta raivasivat kivennäismaalle lisää jotain 100 ha peltoa. Itse tekisin niin, että puolelta suota nostetaan ensin turve polttoon ja kun nostettu, niin suopohja peitetään kivennäismaalla ja otetaan peltokäyttöön ja sitten toiselle puolelle sama. Aikaahan tässä on 15 vuotta.

    Scientist Scientist

    Postaukset eivät taas mene läpi, ainakaan jos niissä on linkki. Mistäköhän johtuu ? Tämä on koe.

Esillä 10 vastausta, 2,011 - 2,020 (kaikkiaan 6,450)