› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 2,511 - 2,520 (kaikkiaan 8,642)
1 2 3 … 251 252 253 … 863 864 865

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Puuki 18.2.2021, 17:15

    Tuon 1,28 -kertoimen olen nähnyt muutamissa julkaisuissakin.   Viime vuonna kun hakkuita tehtiin tavallista vähemmän  olisi sahatuotteiden pidempiaikainen hiilivarasto n. 12 milj.ekv.t co2:a .   Siihen lisäksi maaperään jäävät osat karikkeesta.

    Kurki Kurki 18.2.2021, 17:50

    Nämä eivät jää varastoon vaan niitä syntyy ja kuolee koko ajan.

    Mutta korreloivat metsän maanpäällisen biomassan kanssa.

    Jos metsän puukuutioiden määrä ja hiili nousee kaksinkertaiseksi, maanalainen biomassa ja hiili nousee kaksinkertaiseksi suhteella 40%/60%.

    Ainakin Luken tutkija Ilvesniemen mukaan.

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#0f9046d9

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.2.2021, 18:44

    Tuo suhdeluku voi olla suuruusluokaltaan oikea, koska maahan ne karikkeiden hiiletkin päätyvät. Elävän puun biomassasta keskimäärin kolmannes voisi olla maan alaista, ja siihen tulisi siis lisäksi karikkeet.

    Kurki Kurki 18.2.2021, 21:27

    Se varsinainen kysymys tässä on, voiko tuota maanpinnan alapuolista 60 % hiiliosuutta koko metsän hiilestä, käyttää kokonaan nieluna, joka olisi huomattava lisä siihen, mitä kerroin 1,28 antaisi hakkuusäästöstä hiilinieluksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.2.2021, 21:45

    Kyllä siitä maahan kertyvästä hiilestä iso osa hajoaa pois ja toinen ongelma on raportoinnin epävarmuus maanalaisella osalla.

    Kurki Kurki 18.2.2021, 23:08

    Jos metsien kasvu olisi tänään Suomessa 1960-luvun tasolla 60 milj.m3/v ja metsien kokonaispuusto pysynyt 1960-luvun tasolla, niin metsämaapohjien hiilivarastokin olisi pysynyt ennallaan ja näkisin, että hakkusäästön hiilinielun kerroin silloin olisi 1,28.

    Mutta kun kasvu on noussut 1960-luvulta n.120 milj.m3:iin ja kokonaispuustokin kasvanut 20 viime vuoden aikana 500 milj.m3, niin uutta hiilivarastoa on myös tullut maapohjaan vastaavasti.

    Tästä uudesta kasvusta ja lisääntyneestä puuvarastosta johtuen olisin sitä mieltä, että maapohjan uusi hiilivarasto voidaan katsoa myös kokonaan nieluksi tuon 60% osuudelta metsän hakkuusäästöstä.

    Eli kerron olisi n. 2…2,5 ja hiilinielu hakkuusäästöllä 28 milj.m3 (2.0…2,5*)29=

    = -56…-72,5 milj.tn.

    Lisäksi nielu – 6,5 milj.tn pitempiaisista puutuotteista päälle.

    Ja muut nielut vielä päälle.

    Eli reilusti enemmän kuin kaikki päästöt n. + 53 milj.tn/v, jossa mukana maatalouden ja turpeenpoltonkin päästöt.

    Panu Panu 18.2.2021, 23:25

    Metsälehden jutun mukaan maapohjan hiilivarasto on lähes täysin kivennäismaahan  ja humukseen sitoutunutta eli puiden ja juuriston kasvu siihen tuskin vaikuttaa.

    Kurki Kurki 19.2.2021, 07:48

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#0f9046d9

    Ilovesniemi: Maaperän hiilivarasto karttuu sitä runsaammin, mitä enemmän puusto kasvaa.

    Koskee muutakin hiilivaraston kasvua kuin vain puiden juurten kasvua.

     

    Olli Salli 19.2.2021, 08:18

    Ei noita metsien hiilinieluja ole minusta metsänomistajankaan näkökulmasta syytä laskea mitenkään yltiöoptimistisesti kuten Kurki.

    Nimittäin, jos lasketaan että 1m3 kasvu sitoisikin 2…2,5 tonnia co2, eikä 1…1,3 kuten yleensä tieteellisissä ilmastovaikutusarvioinneissa käytetään, niin siitähän pyörähtää samalla sellainen argumentti, että olisi ilmastolle kaksi kertaa hyödyllisempää vähentää hakkuumääriä.

    Voisi vaikkapa syntyä näkemys että vähentämällä 1milj kuutiota hakkuita, saisimme kuitattua 2…2,5milj tonnia päästöjä jostain muualta itselle mieluisasta esim etelänmatkat, kaksi 45min lämmintä suihkua päivässä, tai mitä muuta esim tässä lähellä Kalliossa arvostetaankin. Ja hakkuuvähennyksen taloudellinen hintakin olisi houkutteleva per näennäinen ilmastohyöty, verrattuna jos tarvitsisi vähentää tuplamäärät.

    Siis sellaisen porukan keskuudessa, jotka eivät ymmärrä harvennushakkuiden välttämättömyyttä laatutukin kasvattamisessa, tai uudistushakkuiden välttämättömyyttä että saadaan taas vauhdilla uusiutuvaa raaka-ainetta tuottava metsä kasvuun.

    Lisäksi varovainen arvio on yleensä uskottavampi ns. vastapuolen silmissä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.2.2021, 09:15

    Olli esittää varteeenotettavan näkökohdan. EU:n kiilusilmäiset byrokraatit kirjaavat mielellään komission taseisiin myös latvat ja juuret. Jotka ovat kyllä jo nytkin mukana Luken kasvihuonekaasuinventaarion elävän biomassan muodostaman hiilinielun laskennassa. Tietyllä paikalla sijaitsevan maanalaisen hiilivaraston määrä on epävarma laskettava, paitsi jos se on mitattavissa oleva turvekerros. Maan hiilimäärän arviointiin tarvitsisi tietää ainakin paikan maankäyttöhistoria ja lisäksi tehdä paljon työläitä mittauksia.

Esillä 10 vastausta, 2,511 - 2,520 (kaikkiaan 8,642)
1 2 3 … 251 252 253 … 863 864 865