Hiilinielukeskustelut ovat melko hedelmättömiä, ellei tunnusteta tosiasioita. Tänäänkin joku toimittaja selitti muistaakseni radiossa, että jatkuva kasvatus sitoo valtamenetemänä hiiltä paremmin kuin avohakkuumenetelmä. Asiahan on päinvastoin. Miten muutoin on selitettävissä metsien puumäärän ja kasvun voimakas lisääntyminen. Joihinkin, marginaalisiin kohteisiin jatkuva tietysti sopii.

Ehkä käsitykset jatkuvan karvatuksen paremmasta hiilensidonnasta johtuvat optisesta harhasta.

Laskun maksaja puuttuu. Lisää tulonsiirtoja kaupungista?

Kyllä täällä tiheän asutuksen alueellakin välillä näyttää viheralueita häviävän, vaikka kantikset eli aiemmin tulleet koettavat pahimpia hankkeita torpata. Pahimpia metsänhävittäjiä taitavat kuitenkin olla ratahankkeet ja sähköverkkojen parantamiset.

Kovin paljon uutta ei noissa ilmastotoimissa ollut, lähinnä yllätti se, että lahopuun metsiin jättämisellä on noinkin iso hiilinielupotentiaali. Käytännössä tarkoittaa että jätetään lisää ja isompia säästöpuita pystyyn ja järeitä kuolleita puita korjaamatta. Kantojen nosto lienee jatkossa vastatuulessa. Muu pienpuun korjuu energiaksi voinee jatkua entisellään, koska se lahoaisi joka tapauksessa nopeasti, samoin pieniläpimittaisten hakkuutähteiden korjuu.

http://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2019_2020.pdf

Taulukko 1.6 / sivu 35.

TILASTOKESKUS /Metsien hiilinielulaskenta/ milj. tonnia CO2-ekv

Metsämaa  yhteensä                           –17,5   /2018                 –25,6 /2019

Kasvibiomassa, kivennäismaat          –2,5

Kasvibiomassa, org.maat                     –12,9

DOM+SOM2, kivennäismaat             –9,0

DOM+SOM2,org.maat                         4,3

Typpilannoitus                                       0,03

Maastopalot, kulotus ja ennallistamispoltot 0,013

Typen mineralisaatio kiv.maalla                     0,002

Ojitettujen metsämaiden CH4- ja N2O- päästöt      2,5

DOM = kuollut orgaaninen aines (kuollut puu, karike).

SOM= maan orgaaninen aines.3

Ensinnäkin tämän sivun asetukset ovat surkeat, kun riviväli on korkea, niin taulukkoa ei saa esitettyä pienempään kokoon.

Kommentteja:

Kasvibiomassa, kivennäismaat      –2,5   milj.CO2-tn

Kasvibiomassa, org.maat                –12,9 milj.CO2-tn

Vuoden 2018 hakkuusäästö (maanpäällinen) oli n. 15  milj.m3. Se on sitonut hiilidioksidia (40/60 periaatteella ja runkopuun C-keroimella 0,75) kertoimella 2,25 yhteensä 2,25*15= – 34 milj.CO2-tn.

DOM+SOM2, kivennäismaat                        –9,0

DOM+SOM2,org.maat                                      4,3

Kivennäismaat sitten sitovat hakkuukarikkeesta -9 milj.CO2-tn/v ja turvemaat päästävät 4,3 milj.Co2-tn.

Hiilinielun -34 milj.CO2-tn on laskettu niin, että kaikki karikkeet on oletettu hajoavan vuodessa, mutta nyt voidaankin ottaa oikein laskettua pitempiaikaista kariketta -9 milj.CO2-tn nieluksikin.

Ojitettujen metsämaiden CH4- ja N2O- päästöt     + 2,5

Tämä päästö on lähellä Ojasen laskelmaa +2,3 milj.ekv tn/v.

Tästä nyt puuttuu turvemaiden metaaninielu n. – 12 milj.ekv tn, joka tulee siitä, että ojitus lopettaa metaanipäästöt 5 milj.ha ojitusalalta lähes kokonaan. Huomioitu myös turpeen hiilen sidonnan loppuminen, mitä luonnon soissa tapahtuisi.

Lisäksi puutuotteet nieluna -4,4 CO2-tn samasta taulukosta.

Maatalouden päästöt ovat jo kokonaispäästöissä 53 milj.ekv tn/v mukana.

Maatalouden kokonaisnielu kasviviljelystä pinta-alalla 2,3 milj.ha on n. 12 milj.CO2.tn. Siitä ei mainintaa. Siitäkin luulisi jäävän jonkin verran nielua, kun ruoka menee ilhmisten ja eläinten ruuansulatuksen kautta vesanpönttöön tai lietelantalaan. Kunhan rakentaa nielut.

Hiilinieluksi 2018 tulisi:

-34 -9 +2,5-12 -4,4= 57 milj.ekvn tn.

Olen tässä seurannut aktiivisesti Tampereen lähelle suunniteltua 3-tien oikaisua. Alle jäisi noin 100 ha metsää. Tätä ei nykylainsäädännön perusteella tarvitse kompensoida mitenkää. 180 metriä leveän tieväylän rakentaminen aiheuttaa melkoisen CO2 päästön ja sitäkään ei nykylainsäädännön mukaan tarvitse huomioida. Vasta v. 2025 aletaan arvioida rakennushankkeiden ilmastovaikutuksia. Rakentaminen on ollut täysin aliarvioitu ilmastomielessä sekä myöskin luonnon monimuotoisuuden kannalta.