Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 2,591 - 2,600 (kaikkiaan 2,968)
  • Metsien hiilinielu

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Visakallo Visakallo

    Kurki on tehnyt todella hyvää työtä, voimia siihen jatkossakin! Sellaista tuulimyllyjä vastaan taistelemistahan tämä alkaa olla kaikilla metsäihmisillä. Ei olisi ikinä uskonut, miten nopeasti koulutettu ja tietoa täynnä oleva yhteiskunta voi tällä tavalla vajota pimeälle keskiajalle. Ainoa lohtu on, että tämäkin aika menee ohi, mutta kuinka syvälle pitää sitä ennen pudota?

    Puuki

    Sähkölinjojen muuttaminen maakaapeloinnilla lisää metsämaan pinta-alaa.  Mutta varmaan joidenkin isompien ilmalinjojen  tekeminen (esim. tuulimyllyiltä) sitä  vähentääkin.

    Sahapuun pidempiaikainen nieluvaikutus oli laskettu melko pieneksi 4,4 milj. t .  Kun n. puolet korjatusta tukkipuusta saadaan tehtyä sahatavaraksi,niin luulisi siitä kertyvän enemmän hiilivarastoakin. Onneksi puurakentaminen lisääntyy jatkuvasti esim. kerrostalojen rakentamisessa nykyään myös Suomessa.  Suomessa puukerrostalojen rakentamisen laskettu hiilinielukorjauskerroin on n. 1,6-1,7 , kun se Ruotsissa on jo yli 2 .

    Energian käyttö aiheuttaa 74 % kaikista hiilipäästöistä Suomessa.  Maankäytön muutoksella rakennusmaaksi on melko iso vaikutus pelto-ja metsäpuolella.    Kummallista tosiaan kun vaikuttaa , että keskitytään parhaan hiilinielun sitomisen arvostelemiseen ja sen kutistamiseenkin .   Energiatehokkuuden lisäämiseksi sellutehdas on etumatkalla moniin muihin  energiatuottotapoihin  koska e-tehokkuusluku on 2,5 uuden tehdashankeen kohdallakin.  Sieltä vapautuva hiilidiksidi korvautuu uudella kasvulla metsissä.  Harvennuspuun käyttö lisää tukkipuun kasvatusta ja päätehakkuilla korjatut puut lisää pitkäaikaista hiilivarastoa pääosin tukkipuun muodossa ja uusi puusukupolvi kasvaa entistä paremmin, jos uudistaminen on tehty kunnolla .

    Avohakkuiden jälkeisen maaperästä tapahtuvien hiilipäästöjen on sanottu olevan suurempia kuin puuston sitova vaikutus  10-30 vuotta.  Mistä lähteestä lienee tuo aikajana saatu ongittua ?   Kun maaperää muokataan  oikein vain vähän maaperää paljastavalla tavalla ja tehdään uudistaminen jalostetuilla taimilla, niin se alun muutaman vuoden lisäpäästö korvautuu moninkertaisesti myöhemmin lisääntyvällä puun kasvulla ja puiden karikkeista maahan jäävällä hiilellä.  Lisäksi avohakkuun jälkeisen maaperäpäästöjen tutkinnassa on tainnut unohtua muun kasvillisuuden sitova vaikutus.  Ei sekään ole merkityksetöntä, kun heinäkasvit ym. vesakko useimmiten kasvaa alkuun  ~ 2 x nopeammin kuin taimikko. Vaikka taimikon varhaishoidossa vesakko niitetään pois, sitä alkaa kasvaa heti lisää tilalle kanto-ja juurivesoista.

     

     

    Olli Salli

    Kyllä onneksi muutkin koittavat pitää myös metsien hyviä puolia näkyvillä ilmastoasioissa

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Sanoisin mieluiten niin, että vaikka metsämaaperä on avohakkuun jälkeen päästö ehkä sen 10-30 vuotta, puuston ja muun kasvillisuuden kasvu huomioiden koko metsä (maaperä + kasvit) on nettonielu useimmiten jo aikaisemmin, jos uudistamisesta huolehditaan. Sen päälle tulee vielä parempi kasvu myöhemmin joka on pysyvä mikäli uudistettiin jalostetulla materiaalilla ja hoidetaan taimikko ja huolehditaan harvennuksista.

    Kurki laskee hyvin ja ottaa hyvin vastaan parannusehdotuksia, toisin kuin virallinen laskenta ja kirjanpito, joka on hyvinkin jähmeä koneisto joka muuttuu vain uusien tutkimustulosten myötä jos silloinkaan. Esimerkiksi luonnontilaiset suot eivät jo määritelmän mukaan kuulu raportointiin joka koskee vain ihmisen vaikutuksen alla olevia alueita, joskin metsien kohdalla tehdään se poikkeus että myös suojelualueiden kasvu taitaa olla mukana luvuissa.

    Jähmeyteen on montakin syytä. 1. Jos soiden päästöjä muutettaisiin, pitäisi ymmärtääkseni laskea uudelleen koko aikasarja alkaen vuodesta 1990. Pitäisi siis laskea menneet päästöraportit uudelleen. On selvää ettei tällaiseen mielellään ryhdytä. 2. Tilastokeskuksen tiukat laatuvaatimukset. En tiedä milloin vaikkapa hienojuuret läpäisevät tuon seulan. 3. Tutkimuksen puutteet: asioista ei tiedetä tarpeeksi jotta saataisiin riittävän tarkat laskelmat.

    Jakob ennustaa siellä tviiteissään maltillista puun käyttöä 2020-luvulle ja päätyy noin 72 milj. m3 kotimaan hakkuisiin. Suurempikin käyttö olisi mahdollinen. Itse veikkaisin että energiaksi menee nykyistä enemmän puuta, sellua käytetään myös paljon uusiin tuotteisiin sekä kartongin kysyntä jatkuu myös kasvavana. Ja miksi pitää tuoda ulkoa 10 milj. mottia?

    Kurki

    Sanoisin mieluiten niin, että vaikka metsämaaperä on avohakkuun jälkeen päästö ehkä sen 10-30 vuotta, puuston ja muun kasvillisuuden kasvu huomioiden koko metsä (maaperä + kasvit) on nettonielu useimmiten jo aikaisemmin, jos uudistamisesta huolehditaan.

    Miksiköhän noita aukon päästöjä enää pitää laskea, kun vuoden nielua laskettaessa metsän kokonaisbiomassanielusta(runkopuu, karikenielu+metsää korreloiva maahiilikin on mukana) vähennetään kokonaisbiomassapoistuma (runkopuu, karikenielu+metsää korreloiva hiilikin) eli ne nollataan joka vuosi? Ei kai sieltä enää päästöja voi tulla, vaan paremminkin nieluja, joita Tilastokeskus näkyy saaneen karikkeesta -9 milj.tn/v kivennäismaalta. Jättäisin pois nuo Tilastokeskuksen turvemaan karikepäästöt.

    Eikö se ole sama kuin runkopuun hiilinielua laskettaessa kasvu 108 milj.m3 miinus poistuma 79 milj.m3, niin poistuman markkinapuuosuudesta (sellu yms) , joka ei ole pitkäaikainen puujaloste, ruvetaan revittelemään, että ne päästävät hiiltä 30 milj.tn/v takaisin ilmaan eli ruvettaisiin toisen kerran laskemaan päästöiksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ojitetulla turvemaalla karike (dead organic matter DOM) on nielu ja turve itsessään (soil organic matter SOM) on lähde. Ehkä laskennan ymmärrettävyyden ja läpinäkyvyyden takaamiseksi niitä pitää vähennellä toisistaan, eikä käsitellä mustana laatikkona josta tulee ulos jokin luku jonka vain laskijat ymmärtävät.

    Ennen vanhaan sanottiin, että valtakunnassa vain Metsäntutkimuslaitoksen professori Kullervo Kuusela tiesi, miten kestävät hakkuumäärät oli laskettu. Tähän emme ehkä halua palata.

    Visakallo Visakallo

    Jos jotain voisi ennustaa, niin seuraavaksi ympäristöväki alkaa vastustaa puurakentamista, koska puita ei saa tappaa, vaan ne pitää antaa olla vapaina metsissä. Tämä saattaa nyt hymyillyttää, mutta nyky-keskiaikana tuntuu jo kaikki olevan mahdollista.

    https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007830998.html

    Kurki

    Korjaan. Puuki huomasi virheen.

    Suomessa käytetään betonia n.10 milj.tn vuosittain. Kuutioita se tekee 2,4 tn/m3 tilavuuspainolla n. 4,2 milj.m3.

    Jos vaikka tuosta 25%  eli n. 1 milj.m3, josta nielu olisi 0,7 milj.tn, voitaisiin korvata betonin käyttöa CLT-massiivipuulla, niin se olisi suuri lisä pitempiaikaisten puutuotteiden nieluihin, joita nyt on laskettu olevan -4,4 milj.

    Kerostalojen betoniseinät tulisi ensimmäisenä mieleen helposi korvata CLT-maassiivipuulla .

    Viennin kanssa metsänielu kasvaisi lisää.

     

    Rane

    Kyllä puuta saa kaataa kunhan sen tekee sertifioidun ekologisesti-Venäjällä.

    Hernesaaren Löyly (fsc.org)

    Tolopainen

    Olipa meidänkin maakuntaan löytynyt lisää suojelualueita tuhansia ha. Varmaankin puhutaan jo sadoista tuhansista ha koko maan tasolla, jos samalla pensselillä on vedelty.

Esillä 10 vastausta, 2,591 - 2,600 (kaikkiaan 2,968)