Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 2,601 - 2,610 (kaikkiaan 2,975)
  • Metsien hiilinielu

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Puuki

    Suomessa käytetään betonia n.10 milj.tn vuosittain. Kuutioita se tekee 2,4 tn/m3 tilavuuspainolla n. 24 milj.m3.       

      10 / 2,4 =  4,17 milj.m³,      24 milj.m³ x 2,4 t/m³  = 57,6 milj.t   (olisi) 

    Kurki

    Anteeksi. Juuri noin Puuki.

    Kurki

    Helsinkiin rakennetun Löyly-saunan puut tuotiin Venäjän Kostamuksen 150-vuotiaista mäntymetsistä, joilla on FSC-sertifikaatti.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/wwf-kostamuksen-150-vuotiaan-mets%C3%A4n-avohakkuista-ven%C3%A4j%C3%A4n-mets%C3%A4laki-osin-ymp%C3%A4rist%C3%B6n-kannalta-suomea-vahvempi-1.159666

    Haba Haba

    Lähes kaikki Lapin kelomökit on rakennettu Venäjältä tuoduista puista, niissä oli jokin harasoo-serti.

    Kurki

    Siirretty ketjusta: ”Onko Suomen Ilmastopaneeli oikeasti puolueeton?

    AJ :  ”Yli puolet maatalouden päästöistä on ilokaasua eli dityppioksidia.” Ilokaasu on jopa 300 kertaa voimakkaampaa kuin hiilidioksidi.

    Osaako kukaan sanoa, miksi tämä maatalouden nielu on jätetty kokonaan pois maataloussektorin laskelmista?

    Suomen peltopinta-ala on 2,3 milj.ha ja oletettu että nurmea ja viljaa on molempia 1,0 milj.ha viljelyssä.

    Nurmien sitoma CO2 ilmasta keskikuivasadolla 3,5 tn/ha/v  on 1,28* 0,5*3,67*1,0 milj.ha*3,5 tn/ha =

    = n. – 8,2 milj.CO2-tn/v

    – 1,28 hiilikerroin on nurmisato juurineen

    – 0,5 kerroin biomassan kuivapainosta puolet on hiiltä (C) (luonnonvakio)

    – 3,67 kerroin on ilmasta otetun hiilidioksidin CO2-määrä yhteyttämisen tuloksena

    Viljan sitoma CO2 ilmasta ilman juuria om 0,5*3,67*1,0 milj.ha/v*3,5 tn/ha =

    = n. – 6,4 milj.CO2-tn/v

    Yhteensä = n. – 14 milj.CO2-tn/v.

    Eikö maatalouden kasvihuonekaasutasetta laskettaessa periaate ole se, että nieluista vähennetään päästöt ja näin saadaan tase?

    Pitäisikö tuo maatalouden nielu – 14 milj.CO2-tn olla mukana esim. tässä LUKEN linkissä? Ja yleensäkin onko se mukana missään?

    Linkki: https://www.luke.fi/uutinen/khki-2017/

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kurki esittää jälleen hyvää laskentaa, oikean otsikon alla, ja vieläpä oletuskertoimet mukana! En osaa vastata muuta kuin että kannattaisi vilkaista Tilastokeskuksen sivuilta Suomen maaraporttia – niissä selitetään hieman laskennan taustaa. Olennaista tuossa lienee se, mitä nurmelle ja viljalle oletetaan tapahtuvan kasvun / kasvukauden jälkeen.

    Puuki

    Sementin valmistus ja käyttö betonirakenteisiin kuluttaa enemmän luonnonvaroja ja aiheuttaa enemmän päästöjä/yksikkö  kuin puutuotteiden käyttäminen rakentamiseen.   Rakennuspuu on hiilivarasto mutta betoni on hiilisyöppö.

    Peltomaat voidaan muuttaa lisäämään hiilenkertymistä, jos tehdään mm. enemmän viherkesantoja , vähennetään kyntöä ja lisätään suorakylvöä & kasvatetaan hyvin hiiltä sitovia kasveja .  Turvemaapeltokin voinee olla hiilinielu , jos siellä kasvatetaan paljon juuristoja tuottavaa kasvistoa joka on monivuotista eikä maata muokata rajusti .   Ylijäämänurmea voitaisiin käyttää myös esim. biokaasun tuotannossa ja tehdä siitä vaikka sähköä.  Semmonen koelaitoskin on ollut pystyssä Suomessa . En tiedä toimiiko nykyään enää.

    Visakallo Visakallo

    Osalla poliitikkoja ja ympäristöväkeä on ilmeisesti jäänyt huomaamatta suomalaisessa peltoviljelyssä tapahtunut iso muutos 26 EU-vuoden aikana. Pelloista kynnetään enää vain murto-osa siitä mitä ennen. Suorakylvö ja viherkesannot ovat nyt normaali käytäntö. Tässäkin mielessä suomalainen maatalous on tehnyt valtavan työn hiili- ym. päästöjen vähentämiseksi. Samassa ajassa Helsinki ei ole saanut hävitettyä edes yhtä hiilikasaa tontiltaan!

    Kurki

    Aivan.

    Nurmi menee eläinten rehuksi kokonaan ja viljakin 80 %:sti.

    Jos vähennetään tuo ihmisten osuus viljasta pois, niin maatalouden nieluksi jää = -8,2-0,8*6,4=

    = n. -13 milj.CO2-tn/v.

    Tuosta -13 milj.co2-tn/v nielusta sitten pitää vähentää päästöt.

    https://vnk.fi/documents/10616/1273675/seinajoki_juho_korteniemi.pdf/b830a11a-a541-441e-b5f3-3faf4afd604c/seinajoki_juho_korteniemi.pdf

    Tässä vanhassa linkissä, jossa Suomen kokonaispäätötkin ovat 80 milj.ekv-tn/v,  on laskettu tulevan maatalouden päästöjä kolmelta eri sektorilta 13,9 milj.ekv-tn (maatalous, Lulucf ja energia) eli ovat lähes yhtä suuret kuin nielut ja nuo eläinten ruuansulatuspäästötkin ovat mukana, niin kai ne hegityksestäkin tulevat CO2-päästöt siihen kuuluu.

    Maatalouden tase on näin laskien kunnossa eli päästöjä ei tule ja lisäksi maatalouden päästöosuus n. + 8 milj.ekv osuus pitää vielä poistaa nykyisistä kokonaispäästöistä 53 milj.ekv-tn/v.

    Tai sitten lisätään Suomen 2020 koko nielua tuolla 14 milj. ekv-tn eli se on

    n. – 100 milj.ekv-tn ja päästöt +53 milj.ekv-tn.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En minäkään pysty noita kumoamaan, mutta en myöskään vahvistamaan. Luotan siihen, että Lukessa ja Tilastokeskuksessa osataan laskea.

Esillä 10 vastausta, 2,601 - 2,610 (kaikkiaan 2,975)