Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 2,861 - 2,870 (kaikkiaan 8,789)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Visakallo Visakallo

    Helsinki oli vain yksi esimerkki. Muutaman kymmenentuhannen öljylämmityskiinteistön muuttaminen mille tahansa muulle lämmitysmuodolle lisää sähkönkulutusta melkoisesti. Tietoverkot kuluttavat  jo nyt 10% valtakunnan sähköstä, ja nousu vain jatkuu. Sähköautoista puhutaan paljon, mutta niiden määrä lisääntyy jatkossakin aika hitaasti.

    Tolopainen Tolopainen

    Taitaa öljypolttimen pumppu ja puhallin sekä kiertovesipumppu kuluttaa saman verran sähköä vuodessa kuin meiltä menee koko talon lämmitykseen pääasiassa takalla ja ilmalämpöpumpulla.

    Visakallo Visakallo

    Öljylämmitystaloissa ei yleensä ole olemassa tulisijaa, ja sitä tuskin tehdäänkään, jos lämmitysjärjestelmä vaihdetaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    On hienoja hybridijärjestelmiä kuten tämä (joka olisi oivallinen kesämökille): lämmin vesi tulee aurinkokeräimeltä ja lisälämpöä tulee tarvittaessa tulisijasta.

    http://www.suomela.fi/hybridilammitys-pidentaa-takan-lammityskautta-jopa-kahdeksaan-kuukauteen/

    Jos voisi pikku hiljaa palailla otsikkoon?

    Visakallo Visakallo

    Mietin tuota hiilensidontaa metsieni osalta. Jos alettaisiin maksaa hiilensidontakorvausta metsän kiertoajan pidentämisestä, eli kokonaismottimäärän kasvattamisesta, niin muuttuisivatko vanhimman pään kuviot automaattisesti suojelukohteiksi, sillä kannattaako suurimpia hiilivarastoja enää hakatakaan? Käytännössä olen tähänkin asti pyrkinyt maksimoimaan hiilivarastot, koska olen pyrkinyt nostamaan kiertoaikaisen tukkiosuuden 80%:iin, ja päätehakkuukuvioiden mottimäärät yli 400:aan hehtaarilla.

    Puuki

    Green Carbon-firma on 1. auditoitua metsänkasvatuksen hiilensidontaa käyttävä pulju.  Siellä on 2-kertainen ”varmistus” olemassa kompensaatiokaupassa.  Eli vain 1/2-osa tod.näk. (lannoittamalla) lisääntyneestä kasvusta otetaan huomioon.  Mo:t saa korvausta todennetun lisäkasvun saamisesta.  04-khl:n metsiä ei oteta mukaan ollenkaan, koska siirtymävaikutus otetaan huomioon ( jos ei hakata täällä , niin se tehdään kuitenkin jossain muulla) .

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ihme anekauppaa, yhtä monimutkaista kuin päästökauppa.

    Puuki

    Anekaupaltahan se vähän vaikuttaa mutta samaa se on päästökauppakin ollut jo kauan aikaa.  Katsoin tuon firman webbiesitelmän ja vaikuttivat paneutuneen asiaan pitkään ja hartaasti.  Sopimuksen tehneille mo:lle tuleva korvaus on melko vaatimaton n. 1/3-osa lannoituskuluista mutta jotain kuitenkin.  Muut firmat voi ostaa sen osan päästöistään joita eivät muuten saa  vähennettyä ko. kompensaatiokaupasta.

    Visakallo Visakallo

    Minullahan on aika paljon männiköitä ja kuusikoita joihin on tehty ennergia-/ensiharvennus ja 2. harvennus, eli ovat nyt parhaita lannoituskohteita. Pitääpäs tutkia, kuinka paljon rahaa minulle nyt oikein työntäisivät! Ensin sain kunnon kemerat, ja nyt vielä tulisi tämäkin raha. Pitää nyt hyödyntää, sillä tämä ei voi kauan näin jatkua!

    Puuki

    Kemerakohteita ei hyväksytä . Jos siis on lannotuskohteeseen kemerat haettu.  Minulle voit Visakallo laittaa provikat~ pari% , kun kerroin  asiasta 🙂

Esillä 10 vastausta, 2,861 - 2,870 (kaikkiaan 8,789)