Metsien hiilinielu

Ruotsi laskelma on suuri mysteeri. Luulisi että jos käytetään maaperän mittauksia, niin käytetään sitten vain niitä, eikä enää lisäillä hakkuista ym. karikkeita samaan soppaan. Samoin on mysteeri tuo turvemaiden nielu. Selittäköön joku jos osaa.

Joo, katsotaan…

Vaihteex metsäkeskustelua a la Helsingin Sanomat. Metsäkeskuksen ilmastoasiantuntija Juha Tuononen kirjoittaa erinomaisesti!

”Metsien hiilinielun vahvistamiseksi ja monimuotoisuuden lisäämiseksi on ehdotettu metsien hakkuiden vähentämistä. Tähän liittyy käytännössä useita ulottuvuuksia, joita on hyvä huomioida.

Suomessa hakkuita tehdään ihmisten tarpeisiin, osana kansainvälistä kysyntää. Hakkuiden vähentyessä Suomessa esimerkiksi havusahatavaran kysyntä ei vähenisi, vaan sen tuotanto siirtyisi muualle. Tämä vähentäisi metsäsektorilta saatavia verotuloja, joilla voidaan tukea esimerkiksi metsien suojelua.

Suomessa hakkuumäärät ovat kasvaneet viime vuosikymmenien aikana kuten on puuston kokonaistilavuuskin. Kasvanut puuston tilavuus on mahdollistanut suuremmat hakkuut, ja samaan aikaan puuston hiilivarasto on kasvanut. Puuston kasvua ovat lisänneet metsien aktiivinen hoito sekä ilmaston lämpeneminen.

Viimeisimpien valtakunnan metsien inventointien mukaan puuston kasvu on kuitenkin hidastunut, mikä heikentää metsien hiilinielua. Puuston kasvua ovat hidastaneet metsien ikäluokkarakenteen muutos, kuivuusjaksot sekä metsätuhot. Ilmaston lämpeneminen on lisännyt meillä myös maaperäpäästöjä.

Metsät kasvavat meillä muuttuvaan ilmastoon, mikä lisää metsätuhojen riskiä. Sen vuoksi pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota metsien hyvään ja terveyttä ylläpitävään hoitoon. Oikea-aikaisilla hoitotöillä, hakkuilla sekä luonnonhoidon toimilla voidaan ylläpitää puuston elinvoimaisuutta sekä rajoittaa ja ennalta ehkäistä metsätuhojen leviämistä.

Tulevaisuuteen katsovassa metsänhoidossa tarvitaan entistä aktiivisempia toimenpiteitä, joilla voidaan vahvistaa metsien kasvua, elinvoimaisuutta ja monimuotoisuutta. Näin metsät sopeutuvat hyvin ilmastonmuutokseen sekä auttavat ilmastonmuutoksen hillinnässä, pitkäjänteisesti.”

Kommentteja

KT: … Ja kun metsät lasketaan hiilinieluiksi niin niiden poisto kasvusta on suoraan pois toimivasta nielusta.

AJ:

Poisto nielusta pätee vain lyhyellä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä metsien kasvu pienenee, jos hakkuut ovat pysyvästi kasvua olennaisesti pienemmät. Tämä on hiilinielun paradoksi: se on mahdotonta ylläpitää pysyvästi.

KT:

Maaperään sitoutuva hiili on kerääntyvää hiiltä vaikka puustoa ei uudistettaisi toistuvasti. Tästä tiedetään vielä vähän. Onhan maanviljelyssäkin otettu käyttöön hiiliviljelyä.

Kaadetun puun hiilivaraston pysyvyys on hyvin satunnaista. Voidaan olettaa saha- ja levytavaralle jotain vuosimääriäkin mutta tilastointia ei taida olla. Puurakentaminen on jäänyt suurten rakennusyhtiöiden ö-mappiin, syystä jota en tiedä. Luultavasti tehokas voitontekokoneisto on betonipohjainen. Varsinkin massiivipuurakentamista kuuluisi suosia.

Hoitotoimilta säästyneitä metsiä (en tarkoita hoitoon otettuja esim. istutettua palstaa ja sitten hoitamatta jätettyjä metsiä) pidetään hiilivuotoina mutta siellä on aina uuttakin kasvua. Lisäksi maaperään sekä kunttaan sitoutuu hiiltä mikä murjotaan auki uudistustoimissa. Maaperän hiilivarastosta on vielä tutkimukset kesken.

…

Infran alle on jäänyt ja tulee vielä lisää jäämään luontoalueita, mikä on huono asia. Maatuulimyllyjen alle jäävät alueet on samaa jatkumoa muun yhteiskunnan rakentamiselle.

Rakentamiselle voisi aivan hyvin vaatia ennallistamiskorvauksia. Siinä esimerkiksi metsäluontoa hävittävä projekti pitäisi ostaa metsää tilalle ja ennallistamistoimilla nopeuttaa sen palautumista luonnontilaiseksi. Se ei edes olisi kovin kallista ja näin päästäisiin nopeammin eu:n tavoitteeseen. Oliko se nyt ennallistaa 30% luonnosta 1950 luvun tasolle?

…

Eli tarkoitus ei olekaan, että metsien oletetulla hiilinielulla kompensoitaisiin muita sektoreita. Tietysti jos lulucf-sektorin päästöt kokonaisuudessaan saataisiin nielujen puolelle, niin sittenhän sieltä voisi myydä toiselle sektorille.

AJ:

Jos mietitään jälleen metsien monitavoiteoptimointia, suojelu ja hiilen varastointi onnistuvat samoilla alueilla, ja vastaavasti puuraaka-aineen tuotanto ja hiilinielun ylläpito samoilla alueilla. Eli metsät voidaan jakaa vyöhykkeisiin yhteiskunnan ja omistajan tavoitteiden mukaan ja eri alueiden tuotantomahdollisuuksien mukaan. Liito-oravahabitaattia ei esimerkiksi voida tuottaa muualla kuin Etelä-Suomen rehevissä ja keskirehevissä metsissä.

Metsien kasvuun liittyen Anne Pakkanen arveli, että metsiä hakattaisiin nyt jotenkin väärin ja että niiden kasvu olisi siksi heikentynyt. En ole huomannut tällaista keskustelua metsäammattilaisten tai tutkijoiden keskuudessa. Metsät ovat nyt ikärakenteeltaan sellaiset, että niiden kasvu on aika lailla maksimissaan. Viime vuosien lämpöaalto ja kuivuus on voinut rajoittaa metsien kasvua. Metsien kasvua ei ratkaise puiden määrä, vaan niissä olevan lehtimassan eli viherhiukkasten määrä. Nuorten metsien taimikonhoidot ja ensiharvennukset ovat avainasemassa: metsät eivät saisi kasvaa liian harvoina eikä liian tiheinä.

Suomen metsien kivennäismaan maaperän hiilinielun kutistuminen on mysteeri, johon en tiedä syytä. Voiko olla sama kuin turvemaaperän osalta: hajoamisnopeus on noussut paljon lämpösummien mukana. Vai yliarvioivatko käytetyt mallit hajoamista. Tähän saanemme lähivuosina tutkijoilta vastauksia.

Suomen ja EU:n hiilineutraaliuspolitiikka pohjautuu siihen, että metsänielut ovat vähintään yhtä suuret kuin kaikki muut päästöt. Tätä politiikkaa metsäalalla kritisoimme. Esimerkiksi sitä väitettä, että metsänieluja säästämällä eli hakkuita rajoittamalla saavutettaisiin ilmastohyötyjä ja hiilineutraalius halvalla.

Se tiedemiesten joukko, jotka näkevät, ettei ilmastonmuutosta pystytä enää ihmisen toimin pysäyttämään, näkyy kasvavan. He painottavat, että nyt olisi viisainta käyttää varat torjunnan sijasta ilmastonmuutokseen varautumiseen.

Kyllä ilmastotoimilla on edelleen merkitystä. Jos annetaan kehittyvien maiden satojen miljoonien kansalaisten tuprutella meidän malliin, siis kehittämättä uusiutuvia vaihtoehtoja heille, niin kaltoin käy ja tulee käristyskupoli jonka alla ei menesty ihminen eikä mikään muukaan nisäkäs.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/926e5b7d-19de-4e4a-9958-df8989dbfbc5

SK:n jutusta näkyi vain alku, mutta se taitaa sivuuttaa sen tosiasian että vaikka meillä himmailtaisiin hakkuita reippaastikin, globaalisti sillä saavutettaisiin hyvin vähän jos mitään. Eli meidän kannattaa kehittää fossiilisille vaihtoehtoja ja myydä niitä kehittyville maille. Lisäksi voimme käyttää kohtuullisesti metsävarojamme fossiilisia raaka-aineita korvaaviin tuotteisiin.