Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 2,871 - 2,880 (kaikkiaan 8,789)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Visakallo Visakallo

    Tarkoittaa varmaan uudempaa kemeraa, mutta ei edellistä kautta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Käyttäisin päästökompensaatiot mieluummin vaikka EU:n laajuiseen joutoalueiden metsitykseen. Yksi tehokkaimmista päästöjen vähentäjistä meillä olisi myös turvepeltojen tuotantosuunnan muutoksen tukeminen ts. niiden saaminen pois muokkauksen piiristä vaikka laitumiksi.

    EU:n koronapaketin varoilla voitaisiin tukea elinkeinorakenteen muutosta, esimerkiksi niin, että turvepellon viljelyn, polttoturpeen noston tai turkistarhauksen sijaan Pohjanmaalla ja muilla soisilla alueilla voisi harjoittaa peuran tarhausta (valkohäntäpeuran tai kuusipeuran). Viljelijän tulotason pitäisi muutoksessa mieluiten kohentua. Ainakin sama tuki kuin poronlihan tuottaja saa, mitä se lieneekään?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kurki, linkkisi ei auennut mutta sama asia on alla (linkki). Runkopuusta puhutaan koko ajan, eli jos oikein ymmärrrän kysymyksesi, se 14 miljoonaa mottia olisi juurikin runkopuun muu poistuma kuin hakkuupoistuma. Muu = hukkapuu ja luonnonpoistuma.

    http://stat.luke.fi/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma

    Timppa Timppa

    Luin sen Green Carbon kotisivuja.  Pari asiaa kiinnitti huomiota.  Mahdollinen kaksoislaskenta, sillä Suomen kokonaishiilinielusta on vaikeaa ellei mahdotonta poistaa nuo kompensoidut kuutiot.  Toinen on sitten metsänomistajan rehellisyys.  Jos aikoisin muutenkin lannoittaa metsiäni, niin saattaisin ottaa yhteyttä tuohon yritykseen ja siltä sitten saisin sen ”anemaksun”.  Todellisuudessa hiilensidontani ei lisäänttyisi.  Sen sijaan ”pössyttelijä” jatkaisi entistä pahantapaista saastuttavaa toimintaansa.  Ei kovin eettistä ja siis ilmaston kannalta haitallista.

    Puuki

    Kaksoislaskenta on estetty sillä, että kemerarahoitettuja lannoituskohteita ei oteta tuonne mukaan.  Kemeraa jos saa terveyslannoitukseen ,niin sen kasvulisä otetaan huomioon valtion omissa hiilinielulaskelmissa.   Tuolla on tarkoitus lisätä niitä lannoituksia joita ei muuten tehtäisi.

    Timppa Timppa

    Kaksoislankenta tulee siitä, että tuolla Green Carbon systeemillä tuleva kasvun lisäys näkyy Suomen metsien kasvuna ja siis hiilitaseessa.  Se näkyy myös sen pössyttelijän hiilitaseessa.

    Puuki

    Jos ei tee lannoitusta ilman sitä apurahaa, niin lisäys ei näy missään.  Joku sitten ostaa sen lisäkasvun puolikkaan hiilikompensaationa.  Monesti ei kannata lannoitus pelkästään siitä saatavana puun kasvun lisäyksenä.  Hyvin jo valmiiksi kasvavia eivät kuulemma avusta.

    Timppa Timppa

    Siis miten kontrolloidaan se, että olisin muutenkin lannoittanut metsäni?  Eihän huonosti kasvavaa kannata lannoittaa?  Paraneeko tilanne lannoittamalla?

    Puuki

    Kysy vaikka sieltä firmasta , en minä ole niiden palkkalistoilla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    http://www.blogs.uef.fi/forest-issues/2021/01/21/hiilikeskustelussa-unohtuu-aikajanne/

    Linkki korjattu, kiitos! Joutoalueiden metsitys puree meillä nimenomaan metsäkatoon eli metsäpinta-alan vähenemiseen, vaikka hiilinielua tulee hitaasti. Puun käytössä pitää huomioida paitsi aikajänne, myös alueellinen vaikutus ts. ilmastonmuutoksen maapallonlaajuisuus: vaikka meillä saavutettaisiin hiilineutraalius hakkuita himmaillen vuoteen 2035 mennessä, muualla ei näin tehdä, vaan hakkuita tehdään jossain muualla niin paljon kuin tuotteita menee kaupaksi.

Esillä 10 vastausta, 2,871 - 2,880 (kaikkiaan 8,789)