› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 2,881 - 2,890 (kaikkiaan 8,788)
1 2 3 … 288 289 290 … 877 878 879

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki Kurki 26.3.2021, 07:51

    https://blogs.uef.fi/forest-issues/author/timop/

    Tuo AJn linkki ei aukea.

    Pukkala:Tuore esimerkki keinosta, joka vaikuttaa liian myöhään, on joutomaiden metsitystuki. Kyseisen tuen on sanottu edistävän hiilineutraaliuden saavuttamista vuoteen 2035 mennessä. Valitettavasti vain ne joutomaat, jotka metsitetään nyt, alkavat sitoa mainittavia määriä hiiltä vasta vuoden 2035 jälkeen.

    Nythän Suomelle lasketaan metsäkadosta (metsämaan muuttuminen esim. rakennusmaaksi tai pelloiksi) päästöjä 3,5 milj.ekv.tn/v.

    Pelttoheittoja Suomessa on n.120 000 ha, jotka nyt metsitysohjelman mukaan vähentää  Suomen vuosittaista metsäkatoa n. 19 000ha, kun peltomaata muutetaan metsäksi. Päästö poistunee kokonaan 6 vuodeksi , jos metsittäminen ajoittuisi 6 vuodelle. Turvemaapeltojen CO2-päästöjen vähentäminen vuosittain voisi siirtää tuota metsäkadon 0-päästöisyyttä vielä 10..15 vuodella ja hiilensidonta olisi sitten peltoheittometsissä merkittävää.

    Jatkan seuraavassa postauksessa linkkien vuoksi.

    Kurki Kurki 26.3.2021, 08:01

    Pukkalan tekstissä tietenkin tämäkin puuttuu.

    Linkissä selvitellään Suomen metsäkatoa ja niitä vaikeuskia käyttää ollenkaan Suomelle luvattua 10 milj.CO2-tn kompensaatio-nielua metsäisenä maana, jolloin Suomen metsät muuttuisivat päästöksi.

    Metsien hakkuusäästöksi lasketaan vain runkopuu ei karkkeita mukaan, joista tulee yhden runkopuukuution päälle 0,82 m3 eli hiilensidonta pitäisi laskea 1,82 m3 mukaan ja on 0,70*1,82= 1,28.

    https://yle.fi/uutiset/3-11827740

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.3.2021, 08:24

    Niinpä niin. Koko vertailutasoajattelu on pielessä. Sen sijaan pitäisi vertailla EU-maiden todellisia tämänhetkisiä päästöjä ja nieluja. Siitä olen samaa mieltä, että myös Suomen metsäkato on pysäytettävä, onhan se iso päästölähde.

    Voisiko Metsälehti haastatella Luken asiantuntijoita metsien hiilinieluasioista jotta tulisi selväksi, miten laskenta ja raportointi menee ja miten suuri on todellisen ja raportoidun hiilinielun ero, jos sellaista on? Asia ei etene kun täällä keskenämme pyörittelemme numeroita.

    Itse olen siinä uskossa, että vaikka julkisuudessa yleensä vertaillaan yksinkertaisuuden vuoksi tarkimmin tilastoituja suureita, eli runkopuun kasvua ja poistumaa, laskennassa puilla on myös latvus ja juuret.

    Kurki Kurki 26.3.2021, 09:02

    https://www.oulu.fi/sites/default/files/content/ENVIMATscen%20mets%C3%A4malli.pdf

    Linkissä sivulla 4/taulukko 2 on esitetty runkopuun, maanpäällisen karikkeen ja maanalaisen karikkeen prosenttiosuudet.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.3.2021, 09:39

    Kun lasketaan kokonaisbiomassaa, siirrytään epävarmalle alueelle. Puiden muoto eli allometria riippuu puulajista, puun iästä, puuston tiheydestä ja kasvupaikasta, mahdollisesti myös maantieteellisestä sijainnista maan sisällä. Tätä epävarmuutta on pyritty vähentämään khk-inventaariossa käyttämällä eri puulajeille eri kertoimia mutta muut virhelähteet jäävät vaikuttamaan.

    Itsekin laitoin lusikkani tähän soppaan vuonna 2005. Julkaisu on eniten viittauksia saava julkaisuni – toinen suosittu on metsätuhojen ennustaminen logistisilla regressiomalleilla.

    Lisää aiheesta Luken raportin liitetaulukossa L1:

    http://www.luke.fi/sompa/2021/02/16/raportti-maankayttosektorin-ilmastotoimenpiteilla-on-suuret-paastovahennysmahdollisuudet-sompa-mukana/

    Tutkimusta mm:

    http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0378112712000072

    Puuki 26.3.2021, 09:44

    Tuon metsämallin mukaan metsän kasvu paranee niin,  että v. 2050 metsien hiilitase olisi 80 milj. motin vuosittaisilla hakkuilla n. -80 Mt Co2:a.   Ja entiseen hiilitaseeseen (n. 37 Mt CO2, v. 2010) pääsemiseksi voisi hakata 100 milj. mottia/v.     Nyt kun vuosittainen poistuma  on pudonnut v:n -18 huipusta liki 20 %, ei ole mitään epäilystä että hiilitase heikkenisi  lähitulevaisuudessakaan koska puuston kasvu on lisääntynyt joka vuosi edelleen.

    Runkopuun 1 k-m³ vastaa 1,30 t Co2:a hiilensidonnassa. Siihen kuuluu runkopuun (0,407 t) lisäksi oksat, lehdet, kanto, juuret ja hienojuuret ( yht. 0,301 t) .    => (44/12) x 0,5 x 0,708 = 1,298 .

    Visakallo Visakallo 26.3.2021, 09:53

    A.Jalkanen: ”Suomen metsäkato on pysäytettävä, onhan se iso päästölähde.”

    Onko Suomessa todellista metsäkatoa? Muutaman kasvukeskuksen rakentaminen vähentää kyllä metsämaata, mutta muu Suomi vastaavasti metsittyy. Lisäksi ilmaston lämmetessä metsäraja siirtyy koko ajan pohjoisemmaksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.3.2021, 09:56

    Kyllä näin: jos metsänhoidosta (uudistaminen, taimikonhoidot, harvennukset) huolehditaan, eikä siirrytä liiaksi kasvua alentaviin metsänhoitomalleihin, voidaan olettaa että metsämaiden hiilinielu edelleen kasvaa. Samaan suuntaan vaikuttaa mm. metsäkadon hillintä ja metsitys, tuhkalannoitus ja jatkuva kasvatus paksuturpeisilla ojitetuilla turvemailla.

    Ehkä oleellinen asia noissa biomassalaskelmissa on se, että jos haluamme vertailla luotettavasti Euroopan eri maiden hiilinieluja, tarkin mittari siihen olisi runkopuun kasvu vs. runkopuun poistuma.

    V: On todellista metsäkatoa noin 10000 hehtaaria vuodessa, johtuen pääosin rakentamisesta (taajamat ja liikenneväylät). Ilmastonmuutos vaikuttaa lisäävästi mutta hyvin hitaasti.

    Planter Planter 26.3.2021, 09:57

    ”Koko vertailutasoajattelu on pielessä. Sen sijaan pitäisi vertailla EU-maiden todellisia tämänhetkisiä päästöjä ja nieluja.”

    Vertailutasoajattelu kai perustuu siihen, että hiilinielu ei saisi alittaa 2000-2009 vuoden vertailutasoa. Vertailutasolaskenta ei anna tulokseksi absoluuttista nielua, kuten Kurki on moneen kertaan osoittanut. Siinä ymmärtääkseni yritetään vain seurata aina samalla tavalla laskien, ettei nielu pienene vertailuarvosta. Todellinen nielu voi olla aivan jotain muuta, kuin vertailulaskennan antama. Vertailuvuodet ovat Suomen kannalta erittäin huonoja, se on ongelma.

    Ongelma ei taida olla Lukessakaan vaan poliitikoissa, jotka tökkivät nimiä papereihin. Pitäisi vaan olla tiukkana, että parin asteen lämpötilan nousu on Suomelle erittäin toivottavaa, silloin lämpösumma, metsien kasvu ja hiilinielut kasvavat entisestään 🙂 Sitten voisi antaa hieman periksi, että voimme suostua yksinkertaiseen ja ymmärrettävään malliin, että hakkaamme enintään 85% vuotuisesta kasvusta ja katsomme suometsien tilanteen vähän paremmaksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.3.2021, 10:08

    Siinä vaiheessa kun Suomea aletaan rangaista sakkomaksuilla hyvästä metsänhoidosta, laskelmien olisi syytä olla aika vakuuttavia.

    Koko näkökulma pitäisi vaihtaa: päästökompensaatiorahalla pitäisi alkaa rakentaa uusia hiilinieluja, eli lanseerata laajamittainen joutomaiden metsitys ympäri Eurooppaa.

Esillä 10 vastausta, 2,881 - 2,890 (kaikkiaan 8,788)
1 2 3 … 288 289 290 … 877 878 879