› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 2,891 - 2,900 (kaikkiaan 8,788)
1 2 3 … 289 290 291 … 877 878 879

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Puuki 26.3.2021, 11:31

    Maankäyttömuodon muutos liittyy yleensä rakentamiseen ja Suomessa kun on paljon metsää, niin yleensä metsämaata muuttuu rakennusmaaksi.    Maissa joissa metsää kasvaa pääosin vain puistoissa, ei vastaavaa ongelmaa juuri ole.

    Joutoalueiden metsitys lisää heti metsämaan pinta-alaa (tilastoissa viiveellä)  ja viljeltyjen puiden kasvukin melko nopeasti lisää sitä.   Eikä  puun kasvu lisäänny hyppäyksellä niin, että vasta v:n -35 jälkeen (Pukkala) sillä olisi merkitystä hiilinielun kertymiseen.  Jos istutetaan peltoheitto tänä vuonna esim. koivulle ja lannoitetaan terveyslannoituksella, niin jo 14 vuoden sisäänkin se on ehtinyt sitoa hiiltä paljon enemmän kuin ehkä niistä kääntö-/laikkumättäistä on aluksi vähän maaperäpäästöjä tullut.    ”Kasvava koivupuusto (turvemaalla) voi sitoa jo ensimmäisen 16 vuoden aikana  hiiltä ilmakehästä yhtä paljon kuin luonnontil. suo 170-260 vuoden aikana” (TTK).

    Kurki Kurki 27.3.2021, 07:17

    Puuki: Runkopuun 1 k-m³ vastaa 1,30 t Co2:a hiilensidonnassa. Siihen kuuluu runkopuun (0,407 t) lisäksi oksat, lehdet, kanto, juuret ja hienojuuret ( yht. 0,301 t) . => (44/12) x 0,5 x 0,708 = 1,298 .

    LUKElta sain koko puun CO2-kertoimen 1,28 /runkopuu-m3.

    Puuttuisiko tuosta hienojuuret, joita LUKE vaati vasta otettavaksi mukaan laskelmiin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.3.2021, 08:27

    Tuossa on edellä kaksi esimerkkiä siitä, että tilastoja lukiessa pitää tietää mistä on kyse, eli määritelmät pitää olla tarkkoja. Puukin tilastossa on ehkä vertailtu turpeen kasvua ja koivikon kasvua toisiinsa. Onko mukana luonnontilaisen suon metaanin tuotanto ja ojitetun suon hiilidioksidi ja typpioksiduuli? Kurjen esimerkistä puuttuu ehkä hienojuuret, mutta onko niillä suurta vaikutusta kokonaisuuteen, kun hienojuurien uusiutuminen (turnover) on nopeaa, ts. niitä syntyy ja kuolee nopeaa tahtia. Suurempi vaikutus olisi sillä, että laskelmissa otetaan huomioon eri ikäisten puiden allometria, eli se että runkopuun osuus yleensä nousee puun iän mukana.

    Tolopainen Tolopainen 27.3.2021, 08:54

    Täällä askarrellaan pikkuasioilla. Meillä on kuitenkin nykyisin karjatiloja, joiden pelkät Ei tuet on noin miljoona euroa vuodessa. Kyllä maatalouspuoleta pitää saada huomattavasti suurempi panos päästöjen vähentämiseen, kun valtio kantaa huomattavan osan tuotantoriskistä, jotain pitää tehdä myös omilla varoilla.

    Visakallo Visakallo 27.3.2021, 09:25

    Maaseudun Tulevaisuuden mukaan EU:n komissio tulee esittämään kaikille yli 25 hehtaarin metsätiloille tehtävää metsäsuunnitelmaa, joka pitäisi päivittää kahden vuoden välein ja uusia kymmenen vuoden välein. Suunnitelma koskisi metsän hiilensidontaa. EU:n metsätaloutta ollaan nyt viemässä vauhdilla samantapaiseen kontrolliin kuin maatalous on ollut.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.3.2021, 09:30

    Meillähän on jo laserkeilaus ja metsaan.fi – eiköhän se täytä hiilensidonnan mittaamisen ja metsäsuunnittelun vaatimukset. En usko että muissakaan EU-maissa maanomistajia kiinnostaa maksaa kalliista metsäsuunnitelmista. Jos tuo ehdotus menisi läpi, meidän metsäsuunnittelun osaamiselle tulisi kyllä paljon lisää kysyntää.

    Kurki Kurki 27.3.2021, 09:30

    Maatalouden nieluja on rajattu laskennan ulkopuolelle ”minun laskujen” mukaan jotain -5 milj. CO2-tn/v.

    Kaikkinensa Suomen kasvintuotanto (helppo laskea 2,3 milj.ha keskikuivasato 3,5 tn/ha) sitoo CO2 ilmasta n. -15 milj.tn/v.

    Siitä katoaa ihmisten ja eläinten hengityksessa 1/3 osa (ihminen päästää hengityksessa 1 kg hiilidioksidia per vuorokausi) ja elintoimintojen ylläpitämiseen (hiilihydraatit) tarvitaan 1/3 osan ja 1/3 menee ruuansulatuskanavan läpi, joka sisältää myös hiiltä ja jolle siis on olemassa kasvintuotanto nielu. (laskelma epävarma)

    Jos tämä nielu huomioitaisiin, niin koko maataloussektorin n. +8 milj.CO2-tn/v päästöt putoasivat huomattavasti.

    Tosin en ole kovin varma tästä laskelmasta, mutta varmasti sieltä jonkin kokoinen nielu löytyisi.

    Timppa Timppa 27.3.2021, 10:06

    Onhan tietysti ihan hullua viedä hiilen sidontaa tilatasolle, koska tilojen metsät ovat erilaisia.  Jos on paljon päätehakkuumetsää, niin hakkuussa hiilen sidonta hetkellisesti putoaa, mutta vuosien kuluessa ylittää entsen tason.  Tietysti sitten se, ettei tuota sidontaa valvota gloobalisti.  Ovatko ihan sekopäisiä?  Sarvamaalla ja Thorwaldsilla on töitä.

    Tolopainen Tolopainen 27.3.2021, 10:10

    Ei se nyt niin voi olla, että Suomen pohjoista sijaintia ei oteta missään direktiivissä huomioon. Kiilusilmäiset vihreät laittaa Suomelle  kovempia vaatimuksia kuin rikkaammilla Keski-Euroopan mailla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.3.2021, 10:26

    Maatalouden puolella on myös paljon tehtävissä, mutta suurimmat pikavoitot ovat ilmeisesti saatavissa turvemaiden viljelykäytännöistä. Tuotannossa esimerkiksi merilevän syöttäminen lehmille vähentää metaanipäästöjä.

    Pitemmällä aikavälillä tulee varmaan nykyisen kaltainen kasvi- ja eläintuotanto selvästi vähenemään. Se korvautuu synteettisillä tai laboratorio-oloissa tuotetulla tuotteilla kuten soleiini tai solumassa. Maankäytön päästöt vähenevät olennaisesti.

Esillä 10 vastausta, 2,891 - 2,900 (kaikkiaan 8,788)
1 2 3 … 289 290 291 … 877 878 879