Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 2,941 - 2,950 (kaikkiaan 6,450)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Puuki

    Kannattaa lukea se linkki loppuun asti, niin selviää ettei aina ole CO2:n maaperäpäästötkään 0.

    PS  Kun vaihteluväli on +-10 Tg/v  , niin se on ~ keskiarvona 0 .  Karuilta suomailta CO2 nielua ja reheviltä päästöjä.  N. puolet turvemaista on karuja ja puolet rehevämpiä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    MYÖNTEISEN kehityksen varmin tae on jatkaa nykyistä, puuvarantojen kasvua lisäävää metsänhoitoa. Jos metsät jätetään oman onnensa nojaan, metsien kasvava hiilensidonta voi kääntyä nurinpäin ja metsistä tuleekin hiilen lähde.

    http://www.is.fi/kotimaa/art-2000006311382.html

    Tuore kolumni Juntilta, Metsä meidän jälkeemme -kirjan yhdeltä kirjoittajalta.

    http://www.yle.fi/uutiset/3-11858850

    Tolopainen

    Hiilinieluista ei kannata edes puhua vielä, kun juuri mitään ei ole muutenkaan tehty päästöjen vähentämiseksi. Kiinteistöjen öljylämmitys on lopetettava. Teollisuuden raskaspolttoöljy pitää vaihtaa maakaasun. Täysin edesvastuutonta polttaa sellaista moskaa,  joka sisältää kaikki mahdolliset myrkyt arseniikista raskasmetalleihin.

    Nesteen vetylaitos Porvoossa aiheuttaa 250000t hiilidioksidipäästöt vuodessa, kun tehdään My dieseliin tarvittavaa vetyä, sehän ei mikään hiilipäästötön polttoaine olekaan. Vetyä tehdään venäläisestä maakaasusta, jota tulee putkea pitkin.

    jees h-valta

    Kiinteistöjen öljylämmitys ei niin vain ole korvattavissa millään järkevällä ja kustannustehokkaalla tavalla. Maalämpöä ei kaikista maastoista niin vain oteta ja ilmavesilämpöpumput ovat rajallisia toiminta-alueeltaan. Juuri kävimme toteamassa laadukkaan merkin maineessa olevan maalämpöpumpun tulleen kymmenessä vuodessa tiensä päähän. Aika vauras talon omistaja saa olla kun heittelee kymmenen vuoden välein lämmityksen saneeraukseen 5-10 000 euroa. Öljylämmitys on hyvä ja varma kiinteistöjen kokoon lähes rajaton lämmitysmuoto. Asia joka kaatuu vielä monen eteen tuonnempana maailman menossa.

    Marjametsä

    Mitähän kaikkea maalämpöpumppuun pitää uusia jos siihen saa kulumaan 5-10k€. Omakohtaista kokemusta on sen verran että vuosi sitten meni kompressori rikki 15v vanhasta yksiköstä. Kompressorin rikkoutuminen saattaa aiheuttaa pienimuotoisen ketjureaktion jolloin voi mennä muutakin osaa. Remontti maksoi vakuutusten jälkeen 1500€, ja elinikää pitäisi olla taas sen mitä yleensäkin kompuroilla n. 15 vuotta. Kaikki kuluvat osat vaihdettu.

    Kurki

    Karuilta suomailta CO2 nielua ja reheviltä päästöjä.

    Noinhan Ojanen sen on esittänyt.

    Ojasen mukaan karut ojitetut suopohjat ovat nielu -70-+30 CO2-g/m2/v. Jos karuja soita olisi 2,5 milj.ha eli puolet ojittetuista soista, niin nielua keskimäärin olisi vain 0,7 tn/ha*2,5 milj.ha=- 1,75 milj.CO2-tn. Ei siis lähellekkään nielua -10  milj. CO2-tn/v.

    Ojasen tutkimusten mukaan karut ojitetut suopohjat ovat lähes yhtä hyvä hyvä CO2-nielu kuin luonnon suot: Luonnontilainen suo−50…- 100 g CO2 m2/vuosi.

    https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf

     

    Tolopainen

    Kompressorin korjauskulut menee tietenkin metsäverotukseen, koska sen päällä kuivataan metsätöissä kastuneita vaatteita.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    http://www.tilastokeskus.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/fi_nir_eu_2019_2021-03-15.pdf

    Sivu 321: Table 6.4-4 Carbon emissions (g C m-2 a-1) due to heterotrophic soil respiration from drained organic soils (peatlands) (Minkkinen et al. 2007).

    Päästökertoimena on käytetty 185 – 425 grammaa hiiltä neliöltä vuodessa riippuen suotyypistä: karulta suolta vapautuu vähemmän kuin rehevältä suolta.

    Huom. ko. raportissa on tarkat menetelmäkuvaukset, kannattaa lukea alkaen sivulta 316 (forest land = metsämaa sisältäen sekä kivennäismaat että ojitetut turvemaat). ”Remaining” tarkoittaa että maankäyttöluokka ei ole muuttunut.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lisää päästöistä.

    http://www.suoseura.fi/ojitettujen-soiden-kestava-kaytto/ojituksen-vaikutus-luonnon-monimuotoisuuteen-ilmastoon-ja-vesistoihin-yhteenveto/

    http://www.suoseura.fi/ojitettujen-soiden-kestava-kaytto/ojituksen-vaikutus-maaperan-kasvihuonekaasupaastoihin/

    ”Metsäojitetuilla soilla turpeen hävikki riippuu kasvupaikan rehevyydestä ja vedenpinnan syvyydestä (kuvat 1 ja 4). Rehevillä kasvupaikoilla (ruoho- ja mustikkaturvekankaat) turpeen hävikki on huomattavaa, ja se on selvästi suurempaa tehokkaasti kuivuneilla turvekangasasteen soilla kuin märemmiksi jääneillä ojikoilla ja muuttumilla. Karuilla kasvupaikoilla (puolukka-, varpu- ja jäkäläturvekankaat) ei keskimäärin ole turpeen hävikkiä, mutta niilläkin tarpeeksi tehokas kuivatus johtaa hävikkiin. Ojikko-muuttuma-turvekangas-luokittelu (Laine ym. 2018) ei kuitenkaan kykene erottelemaan karuja soita hävikillisiin ja hävikittömiin.

    Karut metsäojitetut suot, joilla ei keskimäärin ole suurta turpeen hävikkiä, ovat päästöiltään samankaltaisia kuin kivennäismaiden metsät (kuvat 1 ja 3): maaperä voi maltillisella ojituksella olla kivennäismaan tapaan pieni hiilidioksidin nielu ja typpioksiduulipäästö on samanlainen kuin ojittamattomalla suolla (kuva 4). Siten karut metsäojitetut suot ovat poikkeustapaus ojitettujen soiden joukossa niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Muissa tapauksissa ojitus johtaa merkittävään turpeen hävikkiin (Couwenberg ym. 2010, Hooijer ym. 2010, Hiraishi ym. 2014, Tiemeyer ym. 2016). ”

    Toim. huom. Turvemaiden käytössä suurimmat päästölähteet ovat siis rehevät metsäojitetut turvemaat, joilla voi päästöjen estämiseksi kokeilla jatkuvaa kasvatusta, mutta pinta-alayksikköä kohden kertaluokkaa suurempia päästelijöitä ovat turvetuotantoalueet ja maatalousmaat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Onistuin lataamaan jutun johon Ojanen viittaa Akatemiaklubin esityksessään (Ojanen ym. 2014, Forest Ecology And Management). En ole lukenut kokonaan läpi, mutta tiivistelmässä kerrotaan että ojitettujen soiden hiilitaseen suuren epävarmuuden syy on se, että hienojuurten käyttäytyminen on heikosti tunnettu asia. Jos haluatte jutun s-postiinne, lähettäkää pyyntö minulle os. anneli.jalkanen(at)gmail.com.

Esillä 10 vastausta, 2,941 - 2,950 (kaikkiaan 6,450)