Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 2,951 - 2,960 (kaikkiaan 6,475)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Kurki

    AJ:n linkkejä varmasti Lukessa ja Tilastokeskuksessa on käytetty laskelmien tekemiseen ja ovat saaneet sitten lopputuloksia.

    Nuokin ojitettujen metsämaiden maapäästöt (milj. ekv-tn) on esitetty tässä Tilastokeskuksen taulukossa 1,6 /sivu 35.

    Vuosi                                      2016      2017       2018

    DOM+SOM2, kivennäismaat       –8,2     –8,5         –9,0
    DOM+SOM2,org.maat                 5,1         4,8           4.3

    Ojit. metsämaiden CH4 ja N2O    2,5          2,5          2,5

    Tuo alin rivi on noin ne päästöt, mitkä Ojanenkin (2,3) antaa CH4 ja N2O päästöille.
    Rivi DOM+SOM2 org.maat on sitten CO2-maapäästö, joka sisältää vain maapäästön SOM (sain sen tiedon Lukesta)
    DOM-päästö olisi karikepäästö, joka on nolla kuten minäkin olen sen olettanut, sillä vähennyslaskussa kasvu (108 milj.m3/2020) miinus poistuma (79 milj.m3/2020) ne nollautuu.
    Minun laskelmista on siis puuttunut ojitetttujen metsämaiden 5 milj.ha CO2-maapäästö , joka vuonna esim. 2020 on ollut +4,3 milj.CO2-tn.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Laitoin Suoseuran linkit, jotta saatte lukea maan (maailman) parhaiden suotutkijoiden tekemän kokonaiskatsauksen asiaan.

    En ihan vielä hahmottanut tuota ’nollautumista’. Eikös Kurki noihin lukuihisi sisälly maaperän karikenielu, eli dead organic matter (DOM)? Kivennäismaalla kariketta pääasiassa kertyy varastoon (nielu) pl. niiden hajoamisen verran. Orgaanisella maalla vastaavasti kertyy tai vähenee, riippuen siitä miten turpeen hajoamisen ja karikelisäyksen välinen tase kulloisellakin paikalla on. Kun suurin osa metsäojitetuista turvemaistamme alkaa olla luokissa muuttuma ja turvekangas, suuria maapäästöjä tulee enää vain paksuturpeisilta rämeiltä?

    Appendix 6c, NIR s. 376.

    http://www.tilastokeskus.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/fi_nir_eu_2019_2021-03-15.pdf

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Sitä ihmettelen jos EU:lla on otsaa määrätä Suomelle hiilinielusanktioita vertailutason ylittävistä hakkuista, kun metsämaan hiilinieluun sisältyy niin epävarmoja osioita kuin turvemaan maaperä, jonka epävarmuus on yli 80 prosenttia ja josta johtuen metsämaa-maaluokan kokonaisepävarmuus on yli 30 prosenttia (esim. s. 46-47, NIR).

    http://www.tilastokeskus.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/fi_nir_eu_2019_2021-03-15.pdf

    Kurki

    AJ: En ihan vielä hahmottanut tuota ’nollautumista’.

    Kun lasketaan hakkuusäästöa, niin runkopuun kasvusta 108 milj.m3 (2020) karikkeineen vähennetään runkopuun + muut poistuma 79 milj.m3 karikkeineen, niin jää runkopuun hakkuusäästö 29milj.m3 karikkeineen.

    Eli siis poistuman karike nollautuu samoin kun runkopuukin ja muunkin ( runkopuukarike +luonnon poistuma).

    Vai mitä?

    Poistuman runkopuusta ja karikkeesta ei voi laskea päästöjä, kun ne vähennyslaskussa on nollattu.

    Poistumasta kyllä voidaan laskea vaikka kaikki nieluksi, jos ne eivät hajoa. Esim. pitempiaikaisista puutuotteista lasketaan hiilinielua -4,4..-6,5 milj.CO2-tn/v.

    Ja Tilastokeskus on laskenut karikenielua (lähinnä juuristosta) DOM kivennäismaille aika paljonkin esim. -8,5 milj.tn/v (2017).

    Linkki sivu 35/ taulukko 1,6.

    http://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2019_2020.pdf

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ymmärrän, ehkä: tuota juuri jäin pohtimaan, että onhan siellä olemassa DOM-nielu kivennäismaille. Niin että se ei ole kokonaan ’nollautunut’. Johonkinhan niitä biomassan muuntokertoimia käytetään, eli niiden avulla lisätään runkopuuhun kariketta (oksia ja juuria).

    Kurki

    Niin että se ei ole kokonaan ’nollautunut’.

    Ei ole nielujen osalta nollautunut kokonaan, kun poistumasta saadaan pitempään säilyvistä biomassoista nieluja (esim . pitempiaikaiset puutuotteet tai juurikarike), mutta päästöjen osalta on kokonaan nollautunut.

    Orgaanisten maiden osalta Tilastokeskuksen linkissä DOM+SOM päästöjä on +4,3 milj. CO2-tn/v (2018), joka ilmeisesti on vähennyslasku turpeen hajoamisen CO2-päästöista vähennetään CO2- karikenielu (niitähän täytyy olla kuten kivennäismaassakin on).

    Ojasellahan tämä CO2-päästö ojiteteuilta metsämailta on = 0 +- 10 Tg/v.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä, näin itsekin näkisin tapahtuvan, eli lasketaan plussat ja miinukset yhteen, ja nettopäästöt ja -nielut sitten raportoidaan.

    Kurki

    Tuo metsien luonnonpoistuma 4..5 milj.m3/v pitäisi poistaa poistumasta 79 milj.m3 (2020), sillä sen voidaan katsoa olevan luonnonpäästöjä. Vanha luonnontiainen metsä ei ole nielu, kun kasvu on loppunut. Kun luonnontilassa olevien maiden nielujakaan esim. soiden hiilensidontaa ei hyväksytä taselaskelmiin, niin samoin tuo luonnonpoistuma pitäisi jättää pois.

    Eli vuoden 2020 poistuma olisikin todellisuudessa 74 milj.m3 ja silloin hakkuusäästö olisi 29+5= 34 milj.m3 ja se sitoo taas hiilidioksidia 1,3*34= – 44 milj. CO2-tn. Siihen vielä pitempiaikaisten puutuotteiden nielu n. -6 milj.CO2-tn ja  kivennäismaan karikenielu -8,5 milj. CO2-tn päälle ja vähennettynä orgaanisten maiden CH4-ja N2O-päästöt +2,55 milj. ekv-tn ja orgaanisten maiden maapäästöt +4,3 milj. CO2-tn, niin

    Metsien 2020 hiilnielu olisi = -44-8,5-6 +2,55+4,3= n. -52 milj.ekv-tn.

    Ja Suomen kaikki päästöt tätä nykyä ovat n.+ 50 milj. ekv-tn tienoilla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Raportoinnin logiikka estää tuon korjauksen: kaikki hoidetuissa metsissä olevat päästöt ja nielut pitää raportoida. Tosin logiikka hieman ontuu siinä kohdassa kun suojelualueiden metsien kasvu taitaa olla nieluissa mukana.

    Tolopainen

    Metsäteollisuus ei kuitenkaan niin paljoa enää Suomeen investoi, että hakkuut olisi mikään ongelma. Yksi sellutehdas tulee Kemiin ja sen jälkeen ei mitään. Paperikoneita suljetaan, puunkäyttö ei ole enää kasvanut 2008 jälkeen. Kaikki tuotannollisten toiminta on supistunut BKT kasvu on tullut paitojen pesusta. Teollinen toiminta on siirtynyt Kiinaan. Siellä BKT kasvu oli takavuosina 8% vuodessa.

Esillä 10 vastausta, 2,951 - 2,960 (kaikkiaan 6,475)