› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 2,961 - 2,970 (kaikkiaan 6,475)
1 2 3 … 296 297 298 … 646 647 648

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 10.4.2021, 11:06

    Hiilinielun tulo puun rinnalle myyntiartikkeliksi voi olla metsänomistajan kannalta hyvä asia, mutta kansantalouden kannalta ei niinkään, kun hakkuiden kerrannaisvaikutukset jäävät syntymättä. On esitetty sellainenkin skenaario, että metsärahastot ensin hakkaavat ostamansa palstat ja sen jälkeen myyvät ne hiilinieluiksi, jolloin ne siirtyvät metsätalouden ulkopuolelle. Jos jossain maakunnassa olisi näitä paljon, sinne ei enää investoitaisi. Hoitamattomissa metsissä alkaisi ensin monimuotoisuus kukoistaa ja mahdollisesti myöhemmin myös metsätuhot alkaisivat lisääntyä, kun luonnon oma dynamiikka saisi toimia. Hiilinielu ei välttämättä säilyisikään.

    Kurki 11.4.2021, 06:54

    Raportoinnin logiikka estää tuon korjauksen:

    Lisää kritiikkiä.

    Tämäkin kohta Kosteikot/ linkki taulukko 1,6/sivu 35, joissa päästöjä kirjataan +2,1 Tg/v.

    Ne ovat suurimmaksi osaksi kitu- ja joutomaita, joissa päästö tulee maaperän hiilidioksidi-, metaani- ja oksiduulipäästöistä. Kosteat suot Ojasen mukaan ovat suuri metaanipäästö jopa 12 ekv.tn/ha/v. Miksi näissä kosteikoissa sitten on noinkin pienet metaani-päästöt, mutta CO2-päästöjä paljon. Miksi turpeen kavu kosteikossa ei onnistu, vaan  kosteikosta tuleekin CO2-päästöjä?

    Kosteikkojen päästöt pitäisi poistaa laskelmista, sillä ovat metsätalouden ulkopuolella luonnontilassa, vaikka eivät olekkaan suojeltu. Turvetuonnosta jäneet maapohjathan nyt metsitetään , jotka ovat vähentämässä osaltaan metsäkatoa, josta kirjataan +3,5 Tg/v päästöt.

    Ennallistettujen suometsien metaanipäästöt tekevät niistä päästön ja niistä ehdottomasati pitäisi olla oma rivi tuossa taulukossa. Päästöjä saataisiin näin enemmän.

    Kosteikot eivät ole maatalouteen liittyviä alueita, vaan suurimmaksi osaksi vähäpuustoisia soita, jotka eivät täytä metsän määritelmää (kitu- ja joutomaita), turvetuotantoaloja tai tekolampia. Myös kaikki sisävedet kuuluvat tähän luokkaan, mutta luonnonjärvistä ym. ei lasketa päästöjä.

    http://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2019_2020.pdf

    Visakallo Visakallo 11.4.2021, 07:12

    A.Jalkanen: ”On esitetty sellainenkin skenaario, että metsärahastot ensin hakkaavat ostamansa palstat ja sen jälkeen myyvät ne hiilinieluiksi, jolloin ne siirtyvät metsätalouden ulkopuolelle. Jos jossain maakunnassa olisi näitä paljon, sinne ei enää investoitaisi.”

    Tuo on täysin mahdollinen, jopa todennäköinen tapahtumaketju. Rahastot ovat ostaneet niin kovilla hinnoilla metsiä, että suhdanteen vähänkin huonontuessa normaaliin metsänuudistamiseen ei jääkään varaa. Nykyinen metsälaki mahdollistaa, ja jopa suosii tällaista toimintaa. Kun yhtälöön lisätään ympäristöjärjestöt, aletaan olla Suomessa metsäteollisuuden uusien investointien suhteen sivustakatsojia.

    Tolopainen 11.4.2021, 07:31

    On se lapsellisuus ja naivius taas voimissaan. Kyllä kohta kolahtaa, kun Venäjän panssarikiilat etenee satoja kilometrejä päivässä Ukrainaan. Loppuu tämä puseropyykki puron varressa. Suomen energian kulutuksesta tulee 70% Venäjältä ja maassa keskustellaan aivan epäolennaisista asioista. Oletteko apusisarlia vai suomalaisia miehiä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.4.2021, 08:36

    Tolopainen, aivan oikein: turve pitäisi säilyttää repertuaarissamme huoltovarmuussyistä, kun veli P voi laittaa kaasuhanat kiinni. Tuskin auttaa että olemme jo luovuttaneet alueita aiemmin kun maannälkä on noin kova. Öljyä ja sähköä voi tuoda Pohjoismaista.

    Suurin osa ns. kosteikoista on kai niitä aikoinaan ojitettuja soita joita ei enää kunnostusojiteta. Siksi niitä ei katsota luonnontilaisiksi. Päästömielessä ei tuota kovin isoa erää – verrattuna vaikka turpeen polton päästöön. Hyvä kuitenkin nostaa näitä esiin. Harva lukee noin tarkasti, ei edes auditoijat.

     

    Tolopainen 11.4.2021, 10:08

    Viime vuonna käyttötileille jäi 8mrd€ lisää rahaa. Kotimaasta ei olisi edes löytynyt sijoituskohteita noin suurelle rahamäärälle. Ei ole päästövähennykset rahasta kiinni, sijoituskohteita ei ole. Ihmeellistä,  että on muka kestävyysvaje. Verotusta voisi kiristää reippaasti. Nyt nuo rahat menee vahingolliseen matkailuun, kun rajat avataan.

    Emme tarvitse mitään elvytyspakettia EU:lta, rahaa on jo paljon liikaa. Ei ole järkeviä käyttökohteita. Kun väestö ei kasva infraakaan ei tarvita lisää

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.4.2021, 10:30

    Kemijärven sellutehdas olisi kaikin puolin hyvä sijoituskohde niille tileillä (inflaatio huomioiden nollakorolla) lojuville rahoille. Koeteltua tekniikkaa, poistaa pohjoisen metsien harvennusrästejä, ympäristön kannalta parasta tuoretta tekniikkaa, kestävämpää metsätaloutta kuin puuplantaasimonokulttuureissa etelämpänä…

    Tolopainen 11.4.2021, 10:47

    Kyllä instituutiot rahoittavat Kemijärven tehtaan, jos löytyy uskottava organisaatio sitä toteuttamaan. Toistaiseksi sellaista ei ole näkynyt.

    Kurki 13.4.2021, 07:56

    Vanha postaus katosi, kun lisäsin toisen linkin.

    Metaanista lasketaan täysi päästö, vaikka sen elinaika ilmassa on 14 vuotta. Puoliintumisaika 7 vuotta.

    Suomessa valmistettiin 2019 sellua n. 8 milj.tn, joka vastaa hiilinielua 0,5*8*3,67= n. 15 milj.CO2-tn.  Sellusta ja papereista vuonna 2017 laskettiin nielua -1 milj.CO2-tn nielua ja puutavarasta -3,3 milj.SO2-tn/v  yhteensä 4,3 milj.CO2-tn/v. Mikähän lie laskutapa, kun puujalosteissa mennään päästön +2.0 milj.CO2-tn puolelle ks. vuosi 2009 , kun jalosteiden tuotanto vähenee. Eli jos Suomessa ei tuotettaisi puujalosteita yhtään jonain vuonna, niin päästö olisi jotain +10 milj.CO2-tn luokkaa.

    Ks. linkin sivu 38 kuvio 1.39.

    http://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2019_2020.pdf

     

     

    Kurki 13.4.2021, 08:01

    Suomen tuottamasta puutavarasta 10..12 milj.m3/v Tilastokeskus (ks linkki sivu 35 taulukko 1,6) on laskenut 2019 pitempiakaisten puuttuotteiden nielua vain -3,4 milj.CO2-tn, joka vastaa puutavarana 5 milj.m3.

    Loput puutavarasta 5..7 milj.m3 kait sitten hajoaa vuodessa hiilidioksidiksi jossain kaatopaikalla vuoden sisällä?

    http://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2019_2020.pdf

Esillä 10 vastausta, 2,961 - 2,970 (kaikkiaan 6,475)
1 2 3 … 296 297 298 … 646 647 648