Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 3,151 - 3,160 (kaikkiaan 6,450)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Puuki

    Eipä ole muu kuin sinun mutu sitä ihteään.  Juurikarikkeen hiilestä osa painuu syvemmälle veden mukana ja jää varastoon , vain osa karikkeen hiilestä haihtuu jossain vaiheessa co2:na ilmaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Haba, juuri siksi hiiltä on enemmän maassa kuin puissa, kun kaikki hiili ei maasta koskaan hajoa. Forty-sixty 40/60, kuten Kurki edellä mainosti.

    Haba Haba

    Mistä ihmeestä tänne näitä linnunaivoja tulee. Nyt aate on uskotellut että karike ei lahoa tai mätäne ja palaa takaisin kiertoon. Vesi kuljettaa ravinteet lähimpään järveen ja sieltä eteenpäin, ei ne imeydy kohti maan keskipistettä.

    Scientist Scientist

    Miksi sitten muinaislöydöt eivät ole maan pinnalla. Ne löytyvät yleensä aina ns. ”kulttuurikerroksen” alta, esim. noin 20 cm syvyydestä tyypillisesti. Eli osa karikkeesta ja juuristakin hajoaa hiilidioksidiksi ajan mittaan, muttei kaikki. Jos poltan puuta takassa, sekään ei muutu täysin  hiilidioksidiksi tai -monoksidiksi, vaan jää myös hiiltä. Ei minulle kemistinä vaikeaa käsittää.

    Haba Haba

    Onko ”kultturikerros” kotoisin avaruudesta?

    Scientist Scientist

    Pieneltä osin jopa sieltä (avaruuspöly), mutta pääosin ihmistoiminnoista ja kasveista.

    Haba Haba

    Eli normaalia luonnon kiertokulkua. ”Kultturikerros” ei sitten kasva tai kerrostu muualla kuin vähähappisissa kohteissa, joskus tulee kulttuuria hiekkamyrsyn tai tulivuoren purkauksen tms. jälkeen.

    Kurki

    Olisiko varminta vain olettaa että maahan kertyy hiiltä vuosittain noin viidennes biomassasta eli juurten kasvu.

    Kivennäismaahan karikkeesta syntyy vuosittain pitempiaikaista hiilivarastoa. Tai edellisen postauksen linkin mukaan pysyvää.

    Tämän linkin sivulla 35 taulukko 1.6 mukaan (https://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2019_2020.pdf) kivennäismailta tuli vuonna 2018 karikkeista nielua DOM -9,0 milj. CO2-tn.

    Tuota orgaamisten maiden päästöä +4,3  kysyin Tilastokeskuksesta kumpaa päästöa se nyt on DOM vai DOS ja vastaus oli että DOS eli pelkästään maapäästöä.

    Osa vuotuisesta elävästä biomassasta kuolee ja muuttuu karikkeeksi sekä maan päällä (oksat) että alla (juuret), mutta se ei hajoa heti vaan jää joksikin aikaa hiilivaraston lisäykseksi (hiilinieluksi). Hiilinielua on siis kahta sorttia: elävää ja kuollutta puuta.

    Minä olen esittänyt, että vähennyslaskussa (metsien vuotuinen kasvu miinus poistuma = hakkuusäästö) poistuvat karikepäästöt eikä niistä tule päästöjä, mutta niistä voi tulla nieluja kuten kivennäismailla tulee tai kuten hakuiden pitempiaikaisesta puutuotteista lasketaan nielua.

    Tilastokeskus vahvisti tämän orgaanisten maiden osalta, että tuo vuotuinen päästö ei sisällä karikepäästöja DOM vaan maapäästöjä SOM.

     

    Puuki

    Hapan on taas hyvin happamena , kun ei mene hiilenkiertokaan kuten oli itse kuvitellut.

    Haba Haba

    Näköjään kun on riittävästi mielikuvitusta niin kuivat halot liiterissä muuttuu hiilinieluksi.
    Sama härö sitten polttaa turvesuon ja karikkeesta kuvittelee kuivalle kankaalle hiilivaraston.

Esillä 10 vastausta, 3,151 - 3,160 (kaikkiaan 6,450)