Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 3,141 - 3,150 (kaikkiaan 6,450)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Sillä on paljonkin väliä mistä pinta-alasta lähdetään laskemaan. Maa-alaan kuuluvat mm. tiet viljellyt alueet sähkölinjat ja taajamat.

    Puuki

    Kohta on hiilen kertyminen tarkasti syynissä, kun kaikkien yli 13 ha metsäplänttien omistajien pitää alkaa raportoida mitä risauksia on tapahtunut metsikössä.   Siinä se työllisyys lisääntyy, kun palkataan lisää virkoja tarkkailemaan päästöjen tekijöitä jotta suurkaupunkielämää voidaan jatkaa entiseen malliin hiiltä tuprutellen lämmityksessä, rakentamisessa   ja liikenteessä.    Kun olisi sitten vain mittauskriteerit kunnossa ja hiilitase määriteltäsiin  edes sinne päin oikein eikä miten sattuu.

    Puistometsistä on suht. helppoa suojella 30 % mutta talousmetsissä se aiheuttaa enemmän ongelmia.    Tasapuolisuuden vuoksi voisi ajatella niinkin, että maat joissa metsät on hakattu aukeiksi vuosikymmeniä (tai -satoja) sitten  ja maankäyttö muutettu muuksi, osallistuisi hiilenkeräystalkoisiin metsittämällä 30 % lisää pinta-alaa.  Suomessa on jo valmiiksi kasassa vastaavat metsäalat ja suojelualueitakin paljon enemmän kuin muualla.

    Tolopainen

    Palkkaan Jone Nikulan tekemään raportin. Silloin siinä on keskiössä oikea asia. Iso V.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lasketko Kurki vuotuisen metsien hiilinielun niin että hiilinieluun sisältyviin eläviin puihin ja niiden juuristoihin kertyy koko ajan uutta biomassaa? Miten huomioit karikkeet? Mihin käytät hiilen määrän suhdetta 40/60?

    Kerrointen merkitys kannattaa aina määritellä jos haluat että yleisö ja satunnainen lukija ymmärtää lukemansa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Finnwatch on tehnyt raportin hiilikompensaatioista. Heidän mielestään hiilinieluilla kompensoituja päästöjä ei pitäisi laskea mukaan maan hiilinieluihin. Samalla tavalla kompensoituja päästöjä ei laskettaisi mukaan maan päästöihin.

    En näe tätä isoksi ongelmaksi koska kompensaatio on laskennallinen ja päästöt ja nielut ovat todellisia. Yksittäisten toimijoiden hiilineutraalius ja samoin yksittäisten maiden ja maanosien hiilineutraalius ei muuta sitä että ilmasto on globaali.

    Jos kompensaatioita tulisi paljon käyttöön ja ne huomioitaisiin päästöraportoinnissa kaksoislaskennan estämiseksi, päästölaskenta ei enää kuvaisi todellisia päästöjä. Esimerkiksi koko Suomen päästöt olisi mahdollista kompensoida metsien hiilinieluilla, mutta raportointisääntöjen mukaan niin ei saa tehdä.

    Jotenkin tämä hiilikauppa vaikuttaa anekaupalta, jossa ostetaan hyvää omaatuntoa. Vaikuttavuutta saataisiin enemmän siten, että haittojen aiheuttajat kustantaisivat haittojen vähentämistä toisaalla, kuten Puuki esitti. Esimerkiksi kivihiilivoiman päästömaksuilla istutettaisiin metsää niihin EU-maihin, jossa on käyttämätöntä maata. Samalla paranisi vesi ja maaperä.

    http://www.metsalehti.fi/…/kompensaatiopalveluissa…/…

    Kurki

    Lasketko Kurki vuotuisen metsien hiilinielun niin että hiilinieluun sisältyviin eläviin puihin ja niiden juuristoihin kertyy koko ajan uutta biomassaa?

    Metsien runkopuun hakkuusäästö oli 2020 29 milj.m3. Tuo on puun koko biomassalla sitonut ilmasta 1.3 kertoimella hiilidioksidia (CO2) 1,3*29= n. 38 milj.CO2-tn.

    Miten huomioit karikkeet? Mihin käytät hiilen määrän suhdetta 40/60?

    Puun biomassan osuudet ovat runkopuuta 58%, maanpäällistä kariketta(latvus, kannot, oksat jne) 20% ja maanalainen osuus (juuret, hienojuuret jne,)  22%.

    Puun maanpäällisen biomassan osuus hiilikertoimesta 1,3 on 1,3 *(58+20)/100= 1,0 , joka taas vastaa puun maanpäällisen osan 40% metsän hiilestä.

    Metsän hiilestä maanalainen osuus on 60%, joka antaa hiilikeroimeksi 1,5.

    Metsä hiilikerroin yhteensä on siis 1+1,5=2,5  runkopuu hakkuusäästölle vuonna 2020 2,4 (2,5)*29= n. 70 milj. CO2-tn.

    Metsämaapohjaan kasautuu puun maanalaisesta karikkeesta vuosien saatossa huomattava hiilimäärä, joka korreloi maanpäällisen runkopuumäärän kanssa alla olevan linkin mukaan.

    Jos runkopuuta on hetaarilla 1000 m3, joka vastaa 1 tn CO2 puun maanpäälisen osan sidontaa ja maan alla vastaavasti on 1,5 tn CO2-sidontaa.

    Kerrointen merkitys kannattaa aina määritellä jos haluat että yleisö ja satunnainen lukija ymmärtää lukemansa.

    Linkki   https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#0f9046d9

     

    Haba Haba

    Jos avohakkuu ei hävitä hiilivarastoa niin metsän kasvatus ei myöskään sitä lisää, näinkö.
    Näyttää siltä että kurki on laittanut bingokoneeseen pallot joissa kaikissa on sama vastaus.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos Kurki. En tarvitse tutkimuslinkkejä, vaan tarkoitin kertoimien määrittelyllä sitä että jokaisessa laskelmassa pitää kertoa mitä käytetyt kertoimet tarkoittavat.

    Voi sen noinkin ajatella. Hieman hämmentää se että laskelmassa on mukana sekä puuston vuotuisia kasvuja että pitkän ajan kuluessa kertyneitä hiilivarastoja. Olisiko varminta vain olettaa että maahan kertyy hiiltä vuosittain noin viidennes biomassasta eli juurten kasvu. Osa vuotuisesta elävästä biomassasta kuolee ja muuttuu karikkeeksi sekä maan päällä (oksat) että alla (juuret), mutta se ei hajoa heti vaan jää joksikin aikaa hiilivaraston lisäykseksi (hiilinieluksi). Hiilinielua on siis kahta sorttia: elävää ja kuollutta puuta.

    Puuki

    Mitä paremmin puut kasvaa, sitä enemmän kertyy hiiltä myös maahan.  Ihan looginen asia.  Juurikarikkeesta osa jää pysyväksi hiilivarastoksi maaperään. (Tutkittu jo vuosikymmeniä sitten turvemailla) . Tuo biosol-tutkimus osoittaa että sama tapahtuu myös kangasmailla.

    Haba Haba

    Bullshit. Kariketta sitten pitäisi löytyä kuten suolta turvetta.

Esillä 10 vastausta, 3,141 - 3,150 (kaikkiaan 6,450)