Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 3,281 - 3,290 (kaikkiaan 6,475)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Kurki

    AJ:n linjoilla.

    Korjasin oman viimeisen postaukseni jo aamulla eli Etla on tullut huomaamaan, että runkopuun lisäksi on olemassa karike, jonka hiilisisältö on lähelle  sama kuin runkopuulla (42/58*200=144 kg ja yhteensä runkopuun kanssa 344 kg) ja sillä paisuttelee hakkuiden kielteistä vaikutusta hiilinieluun.

    Planter Planter

    Kiitos Anneli korjauksesta. ”Sisältyen” on oikein. Varsinainen pointti oli kuitenkin se, että kasvava yksi runkokuution puu sitoisi tuon mukaan vuodessa 350kg hiiltä.

    Meille Timpan luvut ovat selviä, mutta jk -seurakunnalla voi olla erilainen liturgia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Juu. Median olisi kannattanut uutisoida siitä tutkimuksesta ne muut osat ja jättää hiilinielut tällä kertaa pois kun mitään uutisarvoa niissä ei ollut. Se olisi ollut uutinen, jos olisi laskettu Suomen metsien todellinen hiilinielu mukaan lukien elävien puiden koko biomassa – Kurjen tyyliin. Mutta ehkä on parempi että pidämme sen suhteen matalaa profiilia. EU-komissio saattaisi riemastua liikaa ja laittaa meille kovemmat velvoitteet…

    Puuki

    Osa karikkeen hiilestä haihtuu CO2:na maaperästä tehtiinpä hakkuita tai ei . (kokonaan hoitamattomista metsistä sitä vasta haihtuukin ja paljon) .  Siksi 350-400 kg/v.  hiilivaraston väheneminen / kuutio runkopuuta  ei pidä paikkaansa käytännössä.   Biosol-tutkimus kertoo miten maaperän hiilivarasto kehittyy pidemmällä aikavälillä esim. avohakkuun jälkeen.  Koska parantunut puun kasvu lisää myös maaperän hiilivarastoa,niin vajetta ei synny vaan kok. hiilinielulle (ja -varastolle /hiilitaseelle) käy yleensä päinvastoin.  Lisäksi tule mukaan korjatun puun pitkäaikanen hiilivarasto osuus.

    AJ oli aivan oikeassa siinä, että tarkoitettiin runkopuun ja karikkeen yhteismäärää  eikä niitä erikseen mutta lopputulema on silti väärä Elyllä.

    Eihän sitä hiilivaraston muutosta voi yhden vuoden perusteella vielä päätellä  miten kehittyy hakkuun jälkeen. Se on nollatutkimusta , jos siitä vedetään johtopäätös , että joka vuosi on sama määrä varaston vähennystä tulossa tulevaisuudessakin.

    Aimo Jortikka

    <h4>nielu pysyy vahvana etlankin mielestä</h4>
    <h4>Tiedotetta on korjattu metsänielujen lähivuosien arvion osalta 21.7. klo 10.30: </h4>
    Tiedotteessamme luki aiemmin virheellisesti, että ”vuosina 2021-2025 metsänielun ennustetaan heikkenevän, kun hakkuukertymä kasvaa metsäteollisuuden toipuessa.” Tutkimuksessa kuitenkin Etla arvioi, että vuosina 2020–2025 metsänielun ennustetaan vielä pysyvän vahvana: vuonna 2025 laskelmamme mukaan -30 MtCO2/a. Kokonaisuudessaan Etla arvioi metsänielujen voimistuneen huomattavasti vuonna 2020 koronapandemian seurauksena, mutta palaavan hiljalleen kohti 2010-luvun alun tasoa. 

    Talvella/keväällä 2021 oli useita uutisia metsäteollisuuden kapasiteetin vähenemisestä, ja raporttia jouduttiin päivittämään useaan kertaan, virheellinen lause jäi näin myös tiedotteeseen. Pahoittelemme!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nythän puukauppaa on taas tehty ennätystahtiin, joten metsänielu tulee pienenemään. Pysynemme kuitenkin EU-vertailutason tahdissa lähivuodet ja sen jälkeen tulee voimaan uusi laskentatapa joka huomioi todellisen hiilinielun.

    Muistathan Puuki, että tässä Etla-keississä ei ollut kyse maaperän nielusta. Metsämaa tarkoitti siinä metsää kasvavaa maankäyttöluokkaa, erotukseksi maatalousmaasta ja rakennusmaasta jne. Metsänielu olisi parempi termi ja Etlakin voisi siirtyä käyttämään sitä. Samalla lailla epätietoisuutta aiheuttaa maatalouden puolella maatalousmaa vs. muut maatalouden päästöt.

    Puuki

    Joo, metsämaan metsänieluhan se varmaan on.  Sitä en ymmärrä edelleenkään miten saadaan ko. lopputulos rätnättyä, kun on kuitenkin  laskettu vuotuista hiilivarastoa ja sen muutosta yhden kuution hakkuun johdosta.

    Haba Haba

    Jopas on jälleen varmalla pohjalla laskelmat. Tarkkuus edelleen paranee kun laskee eri tavalla joka vuosi.

    Tolopainen

    Jokaisella kuluttajalla on oma hiilijalanjälki, jonka voi laittaa heti kuntoon, ei siihen tarvita hallitusta eikä metsiä. Kasvista pöytään ja eläintuotteet pois. Auto myyntiin ja lopettaa lämpimän veden käytön suihkussa ja asunnon lämmityksen. Lisäksi kääntää sähköt pois pääkatkaisimesta. Se on siinä. Kaikista tietokoneista pitää tietenkin luopua.

    Se että höpistään sähköautoista on siirtymistä ojasta allikkoon, ne eivät päästöjä vähennä yhtään, kun biopolttoaineet olisi käytettävissä. Mutta niitä ei saa tuottaa, kun väkeä on liikaa, joka pitää ruokkia. Ylikansoitus on niin suurta, että ilmastotoimilla ei ole mitään merkitystä. Päästöt kasvaa joka vuosi klobaalisti, niin pitkälle kuin voidaan ennustaa, eikä lämpeneminen pysähdy, se kiihtyy.

    Mistä kuvitellaan sellaisen oikeuden tulevan, että miljoonat ihmiset lomailevat huvikseen eri puolilla maapalloa ja näitä massoja siirrellään lentokoneella. Miksi näin vahingollista toimintaa ei kriminalisoida. Kaikenlaiset lomat töistä pitää lopettaa, ei niitä tarvitse. Vapaa liikkuvuus oli muutenkin suuri virhe, emme tarvitse sitä, se lisää vain rikollisuutta. Aivan mieletöntä tuoda Aasiasta tuhansia marjanpoimijoita Suomeen, paljonko on toiminnan hiilijalanjälki. Jokamiehen oikeutta käytetään väärin, luonnonantimet on kansallista omaisuutta.

    Miten voidaan samaan aikaan elvyttää taloutta tuhansilla miljardeilla ja puhua päästövähennyksistä. Toiminta on niin sairaan kaksimielistä, että ei tähän kukaan usko.

     

    Puuki

    Lomalennot voisi perua siihen asti, kun saavat muutettua lentokoneet vähäpäästöisiksi.

     

Esillä 10 vastausta, 3,281 - 3,290 (kaikkiaan 6,475)