Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 3,291 - 3,300 (kaikkiaan 3,314)
  • Metsien hiilinielu

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Tolopainen

    Kyllä kyrsii pahasti tällainen velkakuplassa eläminen, jota vihervasemisto harrastaa. Luulisi nyt hiukan kiinnostusta olevan järkevään politiikkaan, jolla vähennetään edes pieneltä osin velan kasvua ja päästöjä. Mutta ei yhtään mitään, valtio ei tee mitään asioiden hyväksi. Kaasua vain lisää ja jyrkännettä kohti. Uusiutuvan luonnonvaran käytölle ollaan valmiit laittamaan kapuloita rattaisiin, kun päästöjä pitäisi vähentää. Onneksi enää pahemmin metsään ei voida mennä, kyllä nyt on kaikkien aikojen poliittinen typeryys saavutettu.

     

    Visakallo Visakallo

    Eläkkeellä oleva Suomen pankin pääjohtaja Sirkka Hämäläinen Helsingin Sanomien haastattelussa:

    Keitä ei kannata kuunnella?

    ”Liian ehdottomia ihmisiä. Ensinnäkin niitä, jotka eivät luota tieteeseen, vaan väittävät tietävänsä paremmin. Sitten myös niitä tiedemiehiä, jotka väittävät olevansa ehdottoman oikeassa. Kunnon tiedemies on nöyrä ja aina avoin uudelle tiedolle.

     

    Petkeles Petkeles

    ”Ensinnäkin niitä, jotka eivät luota tieteeseen, vaan väittävät tietävänsä paremmin.”

    Mikäs se palsta olikaan jossa valitaan mihin tutkimuksiin halutaan uskoa ja jossa lasketaan tukkimiehen kirjanpidolla Suomen hiilinielut mieleiseksi?

    Puuki

    Ei pidä luottaa tieteeseen, jos ”tiedemies” on luullut olevansa ehdottoman oikeassa eikä ole avoin uudelle tiedolle.    Esim. Modig väitti EU:ssa että Suomen metsät on Euroopassa huonoiten hoidettuja ja perusteli sitä tieteellä.   Pietikäinen mainosti siellä Suomen ongelma olevan metsät CO2-päästöjen vähentämisessä.   Uuden tieteellisen tutkimuksen käyttöönottoa vaaditaan jk:n lisäämiseksi ja norm.mh:n  vähentämiseksi.   Sitä uutta tieteellistä tutkimusta ei vain ole vielä olemassakaan jossa jk olisi todettu luotettavasti parhaaksi menetelmäksi metsänhoidossa.  Päinvastoin on paljon kasvu-ja kannattavuustutkimusta ja käytännön esimerkkejä joissa tilanne on toisin päin. Monimuotoisuuden lisäämisessä  tilanne on monelta osin saman suuntainen. Riippuu paljon siitäkin miten tieteellisen tutkimuksen tulokset esitellään ja kenen toimesta. ”76 % Suomen metsätyypeistä on uhanalaisia”  ei kerro asian oikeaa tilaa koska suurin osa niistä m-tyypeistä on pienialaisia lehtoja (joita on lukuisia eri tyyppejä) , paisterinteitä  ja metsäniittyjä . Yksi %-lukema antaa täysin virheellisen kuvan kokonaistilanteesta.    Jokin lähinnä mielikuvitukseen perustuva kirjakin taisi taannoin saada tieteellisen leiman ja jonkin palkinnonkin.

    Kurki

    Seppo Vuokolta on tulossa ruodintaa ”Suomen elinympäristöjen uhanalaisuus -mietinnöstä”, jota nyt on käytetty lyömäaseena (Modig) Suomen metsätaloutta vastaan.

    Mietintö ei edes mittaa uhanalaisuutta, vaan muutoksia, jolloin ei edes pitäisi puhua uhanalaisuudesta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsä meidän jälkeemme -kirja perustui kyllä tieteeseen, mutta tulkinnat olivat asenteellisesti metsätalouden vastaiset. Tutkimustuloksia lukiessa pitää muistaa konteksti eli mitä aiheesta on aiemmin tiedetty. Ei maallikot (paitsi harrastelijat) pysty perehtymään erikoisiin aiheisiin niin syvällisesti, että osaisivat tehdä tulkinnan, jos tulos ei ole linjassa aiempien tulosten kanssa. Tiedemiehen pitää kyllä kyetä muuttamaan kurssia jos tulee uskottavia uusia tuloksia.

    Esimerkki. Luin jutun lyhennelmän (alkuperäistekstiin en pääse) jossa oli verrattu jatkuvapeitteisen ja avohakatun metsän maaperän hiilimäärää 50 vuoden jälkeen. Tuloksena oli että jatkuvapeitteisessä hiilen ja typen määrä oli keskimäärin 11 % suurempi 0-20 cm pintakerroksessa.

    Tämä on siis mahdollista, mutta aiemman tiedon valossa ei pääsääntö. Tämä tulos voi selittyä esimerkiksi sillä ruotsalaisen Hägglundin havainnolla, että Pohjois-Ruotsissa jatkuvapeitteisen metsän ravinnekierto on heikkoa kylmyyden ja kosteuden vuoksi: karikkeet eivät hajoa yhtä nopeasti kuin jaksollisen mallin metsässä.

    Lopulliseen maahiilen määrään vaikuttaa hajoamisnopeuden lisäksi kasvu, joka sekin on peitteisessä metsässä heikompaa. Jos hajoaminen hidastuu vielä enemmän kuin kasvu, 50 vuodessa voi syntyä tuo 10 %:n ero, johon tarvitaan vuositasolla vain 0,2 prosenttiyksikköä (10 %/50 vuotta). Typen määrien ero oli myös tilastollisesti merkitsevä.

    Noissa metsiköissä oli varmasti myös paljon muuta eroa kuin maan ominaisuudet. Pitänee kaivaa se alkuperäisteos esiin. Itse asetan työn kontekstiin niin että kyllä, metsittämisellä voidaan parantaa heikentynyttä maaperää mutta jatkuva malli ei ole tässä parempi vaan menetelmä pitää valita paikan ja tavoitteiden mukaan. Esimerkiksi puulajisekoitus on paljon helpompi säätää mieleiseksi paljaasta maasta liikkeelle lähdettäessä, ja se vaikuttaa paljonkin maan ominaisuuksiin.

    Loppupäätelmät. Suurin hiilivarasto löytyy luonnontilaisesta metsästä jos sitä ei kohtaa jokin tuho. Meidän metsätalous lienee lähellä optimaalista yhdistelmää: talousmetsien nopeaa kasvua hiilinieluineen ja suojelualueiden suuria hiilivarastoja. Suojelualueet eivät ole meillä herkkiä tuhoutumaan metsätuhojen takia, koska ympäröivä talousmetsä suojaa niitä metsäpaloilta ja hyönteistuhoilta, ja tuulelle ne eivät kovin herkkiä olekaan.

    *

    Soil change after 50 years of converting Norway spruce dominated age class forests into single tree selection forests

    E. Pötzelsberger H. Hasenauer

    Converting Norway spruce age class (AC) forest to single tree selection forest (PL). Recovery of soil C and N stocks after 50 years. Mineral soil in 0–20 cm depth with +11% C and N at PL compared to AC. Positive effect of continuous forest cover. Changes in forest management practices can ameliorate degraded soils.

    Abstract

    Intensive forest management is known to influence soil structure and composition. Homogenous age class forests managed in a clear cut system reduce soil carbon and nutrients. Continuous cover forests (including plenter/single tree selection forests) on the other hand are considered to be a sustainable alternative, but little is known about their influence on soil carbon and soil nitrogen stocks. In this study, we investigated the recovery of soil carbon and nitrogen stocks after converting Norway spruce dominated age class forests (AC) into single tree selection/plenter forests (PL) at the Koralpe in the Austrian province of Styria. These forests originated from previous age class forests and the PL evolved after a decision from the early 1960s to change management from an age class system to a plenter system. Ten pairs of each a typical age class Norway spruce forest and a plenter forest adjacent to one another were obtained. The two stands of a pair are characterised by the same site conditions, and had the same stand history prior to the transition of one of the two stands.

    Differences in the stand and soil parameters by management regime are apparent. On the PL sites mineral soil in 0–20 cm depth contains 9 Mg C ha−1 or 11% more carbon and 0.4 Mg N ha−1 or 11% more nitrogen compared to the AC sites. Differences in total soil carbon (litter plus mineral soil) are not significant, whereas higher total soil nitrogen at PL are evident. These results suggest that soil conditions responded to changes in forest management practices.

    aegolius

    >Mikäs se palsta olikaan jossa valitaan mihin tutkimuksiin halutaan uskoa ja jossa lasketaan tukkimiehen kirjanpidolla Suomen hiilinielut mieleiseksi?

    1. Viittaat johonkin tutkimukseen, johon ei ole uskottu. Mikä se on?

    2. Missä on hiilinielu laskettu väärin?

    Haba Haba

    1. Uskomuksiin perustuva tutkimus ei ole hyväksi totuudelle.

    2. Kaikki laskelmat ovat samalla tavalla oikein. Kukaan ei vieläkään tiedä miten pitäisi laskea.

    aegolius

    Habannaama höpöttelee jälleen kun toiselta kysytään. Unohditko kirjautua välillä ulos?

    Tolopainen

    Miten on mahdollista, että sähkön markkinahinta kaksinkertaistui vuodessa. Sehän on täysin keksitty juttu, että päästömaksu olisi syy, kun Pohjoismaissa ei fossiilisella energialla tehdä sähköä merkittävästi kuin muutamana talvipäivänä. Syy on tietenkin monopolistiset sähkömarkkinat ja tuotantokartelli. Kuluttaja-asiakasta viedään kuin pässiä narusta, sähkön kilpailutus ei toimi ja verkkomonopoli nostaa siirtohintoja. Joku Suomi sähkö kauppaa pörssisähköä ja kertoo vain viime vuoden keskihinnan, jolla ei ole mitään tekemistä nykyisen sähkön hintatason kanssa. Toivottavasti kukaan ei haksahda pörssisähköön valheellisilla hintatiedoilla.

Esillä 10 vastausta, 3,291 - 3,300 (kaikkiaan 3,314)