Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 3,271 - 3,280 (kaikkiaan 3,340)
  • Metsien hiilinielu

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • MaalaisSeppo

    Kohta Seta:n ”asiantuntija” ottaa myös kantaa asiaan. Ja sitten sitä kommentoidaan pari päivää.

    Puuki

    Eli oli kyseessä jonkinlainen ”pieni käsitysvirhe” : Biosolin 300 kg/ha  hiiltä oli pyörähtänyt toisessa tutkimuksessa yhden puukuution hakkuun vaikutukseksi hiilinieluun.   Sattuuhan niitä joskus paremmissakin piireissä. Kerran oli jonkun ministerismiehen puheissa tutkimuksen 10 %:a  muuttunut 90 %:ksi puheissa.

    Timppa

    Kaikki tuollaiset tilastolliset tarkastatelut ovat täysin harhaanjohtavia, koska niissä ei pystytä ottamaan huomioon puiden harvennusreaktiota eikä sitä miten harvennusten viivästyttäminen heikentää puun tulevaa.

    Planter Planter

    ETLA: Metsämaan hiilinielu kuvaa metsien sitoman hiilen eli ilmakehästä poistuvan hiilidioksidin määrää. Yksi kuutio puuta sisältää noin 200 kiloa hiiltä, kun taas hakkuukertymän kasvattaminen yhdellä kuutiolla heikentää metsämaan hiilivaraston vuotuista kehitystä 350–400 kilolla hiiltä.

    Biosoil-tutkimus: Metsämaassa olevan hiilen määrän muutokset suhteessa maaperän kokonaishiilivarantoon ovat vähäisiä. Hiilen määrä ei vähentynyt edes avohakkuun jälkeisinä vuosina, vaan hiiltä karttui keskimäärin jopa hieman lisää. Runsainta lisäys oli 60–100-vuotiaissa metsissä, joissa metsämaan hiilivarasto kasvoi vuodessa keskimäärin noin 300 kiloa hehtaarilla.

    Yksinkertaistetaan vaikka, että 60-100-vuotiaan kuvion päätehakkuussa poistuisi runkopuuta noin 300 m3 / ha. Tällöin jäisi biosoilin mukaan syntymättä vuotuista hiilikertymää metsämaahan runkopuukuutiometriä kohti noin 1kg, eikä maaperän hiilivarasto biosoil-tukimuksen mukaan notkahtaisi.

    Kun kannot ja juuristo alkavat lahota, aukon kavillisuus ja taimet alkavat sitoa hiiltä metsämaahan kompensoiden puiden maanalaisten osien päästöt.

    Mistä siis tulee ETLAn: ”hakkuukertymän kasvattaminen yhdellä kuutiolla heikentää metsämaan hiilivaraston vuotuista kehitystä 350–400 kilolla hiiltä.”

    Hyvä, että ”tutkimuksia” on paljon erilaisia, jokainen voi valita omaan ideologiaansa sopivan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Sanoin sen jo ensimmäisessä kommentissani: Kurjen (ja Luken) lisäksi myös ETLA on huomannut, että puussa on rungon lisäksi latvus sekä maanalainen osa. ETLA siis laski että kun runkopuuta hakataan, eli puu kuolee, se ei enää kasva eikä kerrytä hiilinielua. Biomassan laajennuskertoimista suoraan johdettu tulos, eli runkopuu on vähän yli puolet puun kokonaismassasta: 200 kilosta tulee 350 kun runkoon lisätään muut biomassaositteet.

    Jos poistuma lasketaan biomassoina, tietenkin myös kasvu pitää laskea samalla lailla.

    Metsämaan eli maaperän hiili ei kuulu tähän yhteyteen mitenkään. Näin eilen Tapion sivustolla yhden julkaisun, jossa oli vertailtu avohakkuualaa ja harvennettua metsää, ja harvennetun maaperässä oli kymmenys enemmän hiiltä. Täytyy tutkia tarkemmin tämä Pötzenberger tms. ja palata aiheeseen.

     

    Timppa

    Asiaan liittyen tutkin taas erään n 100-vuotiaan männyn paksuuskasvua 10-vuosittain.

    Siis vuodet ja paksuuskasvu: 0-10/56 mm, 11-20/38, 21-30/37, 31-40/26, 41-50/30, 51-60/19, 61-70/17, 71-80/13, 81-90/16, 91-98/9 mm.

    Vuosirenkaista näkee, että metsää on hasrvennettu n 38-vuotiaana aika lievästi.  Hidastuva kasvu on kääntynyt tämän puun osalta kasvun lisäykseksi.  Ilman harvennusta paksuuskasvu voisi olla 20 mm, kun se oli nyt 30 mm.

    Seuraava harvennus tehtiin n 20 vuotta sitten.  Tällä kertaa ilman harvennusta paksuuskasvu voisi olla 10 mm, kun nyt oli 16 mm.  Harvennuksen vaikutus näyttää jääneen n 10 vuoteen.

    Kun harvennuksessa poistertaan puustosta n kolmannes, niin ainakin tämän esimerkin valossa harvennus mieluummin lisää kuin vähentää metsän kasvua.

     

    Planter Planter

    Ajattelin lähinnä mikä mielikuva syntyy HS:n ETLA- uutisesta.

    Uutisointia pitää ajatella tavallisen keskivertolukijan näkövinkkelistä. Miten hän siitä muodostaa mielipiteensä. Hänelle voi olla vaikea hahmottaa uutisesta, että ”metsämaa” ei tarkoitakaan metsämaata (esim. aukkoa), vaan puuta maanalaisine osineen.

    Wikisanakirja:

    metsämaa: metsänkasvatukseen soveltuvaa ja ko. tarkoitukseen varattua talousmetsää kasvavaa maata.

    Samoin voi hämätä, että ”yhden kuution puun kaataminen heikentää metsämaan hiilivaraston vuotuista kehitystä 350–400 kilolla hiiltä”. Runkokuution puu olisi sitonut kasvamaan jätettynä, joka vuosi rungon lisäksi 350–400 kilolla hiiltä.

    Puuki

    Ihmeellistä on hiilenkierto ilmassa , metsissä ja metsien alla. Ja entistä ihmeellisemmäksi näyttäisi muuttuvan kun uusia tutkimuksia putkahtelee esiin.

    Aikaisemmin oli voimassa järkeenkäypä tutkimus jonka mukaan metsän puiden hiilivarasto pieneni avohakkuussa aluksi n. 10 vuoden ajaksi ja sen jälkeen parantunut vuosikasvu pikkuhiljaa korvasi sen n. 2-kertaisesti alkuperäiseen verrattuna.   Semmonenkin tutkimus on julkaistu, että parhaiten kasvavat metsät lisää myös maaperän hiilivarastoa enemmän kuin heikommin kasvavat.  Sekin kuulostaa luonnonmukaiselta johtopäätökseltä.

    Männyllä pituuskasvuhuippu on n. 15 vuoden iässä, kuusella n. 25 v.  Paksuuskasvu vaihtelee enemmän kuin pituuskasvu  puuston tiheyden mukaan. (hyvin harva-asento vähentää pituuskasvuakin)  .  Harvassa kasvavat puut kasvaa ensin tyvelle paksuutta esim. harvennuksen jälkeen,  ja niistä tulee vähän tyvekkäämpiä kuin tiheämmässä kasvaneista.  Norm. tiheyksissä sillä ei ole kovin paljon merkitystä tilavuuskasvuun mutta liian harvaksi harvennettuissa puuston tilavuutta tulee helposti yliarvioitua ja vast. tiheissä metissä aliarvioitua.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Runkokuution puu olisi sitonut kasvamaan jätettynä, joka vuosi rungon lisäksi 350–400 kilolla hiiltä.

    Minä ymmärtäisin niin perin, että jos 1 m3 rungon vuotuista kasvua elävässä puussa vastaa 200 kg sidottua hiiltä, 1 motti sitoi: 200 kg + 150 latvuksia ja juuristoja = yhteensä 350 kg hiiltä. Siis ei rungon lisäksi vaan runko sisältyen.

    Jos puu hakataan, metsästä poistuu se 200 kg hiiltä, ja puun muut osat eli 150 kiloa hakkuutähteitä jää karikkeeksi (kuollut orgaaninen aine, DOM).

    Timppa

    Kysymyksen pitäisi mielestäni kuulua näin:

    Hankimmeko tarvitsemamme tuotteet jalostamalla raakaoljyä vai käyttämällä udistuvaa auringon energialla tuotettua biomassaa.

    Jos valitaan biomassa, niin kysytään sitten miten sitä saadaan kaikkein fiksuimmin metsästä.  Tuo esimerkkini kertoo erään vaihtoehdon.  Harvennukset silloin, kun kasvu alkaa hiipua.

    Tuo metsä olisi pitänyt harventaa kolmesti.  Ensiharvennus n 33-vuotiaana, seuraava 45-vuotiaana ja viimeinen n 58-vuotiaana.  Näin on puun harvennuspotentiaali on käytetty täysmääräisesti.  Päätehakkuuseen voi sitten kasvattaan ja lannoittaa vaikka 40 vuotta.   Olisi saatu enemmän harvennuspuuta ja metsässä olisi päätehakkuussa enemmän ja arvokkaampaa puuta.

Esillä 10 vastausta, 3,271 - 3,280 (kaikkiaan 3,340)