Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 3,301 - 3,310 (kaikkiaan 3,310)
  • Metsien hiilinielu

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Tolopainen

    Minulla on omakohtaista tutkimustietoa, että esim.männyn kanto lahoaa pihapiirissä heinikossa paljon nopeammin kuin metsämaastossa. Kymmenen vuotta sitten kaadetun puun kanto katkesi, kun ajoin siihen niittokoneella.

    Rane
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    nuori isäntä

    Tolopainen, kun päästöoikeiden hinta nousee, nousee sähkönhinta euroopassa. Tällöin Ruotsi ja Norja vievät sähkönsä sinne. Sähkö liikkuu aina sinne missä se on kalleinta. Suomi on riippuvainen Ruotsin ja Norjan vesisähköstä. Ruotsi ja Norja nyt vain ovat investoineet uusiin suuriin siirtoyhteyksiin suoraa eurooppaan. Suomen läpikin viedään pohjois-Ruotsin ja – Norjan sähköä Balttiaan. Kun Siirtoyhteyden vahvistaminen Ruotsissa pohjois- etelä suunnassa olisi maksanut paljon jaettiin Ruotsi neljään eri markkina-alueeseen ja samalla Suomeen rakennettiin Eestilinkki ja vahvistettiin pohjoisen linjoja. Näin saatiin sähkö kiertämään Suomenkin kautta pohjoisesta etelään.

    Visakallo Visakallo

    Toivotaan nyt, että Olkiluoto 3 tosiaan alkaisi lokakuussa jo vihdoin tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon. Onneksi nyt ovat olleet pitkät ja edulliset sopimukset päällä. Naapuri on taas tänäkin kesänä tyrkyttänyt aurinkosähköään minulle, ettei sitä tarvitsisi työntää ilmaiseksi verkkoon ja maksaa siitä vielä kaiken lisäksi yhtiölle siirtomaksua!

    Puuki

    Kiinassa on samanlainen ydinsähkömylly kuin Olkiluodossa. Siellä on ollut ongelmana päästötason nousu voimalan ulkopuolella mutta asia on hoidettu nostamalla raja-arvoja.  Ranskalaiset on kommentoineet,  että itse olisivat jo sulkeneen ko . voimalan.

    Puuki

    Turvemaametsien hiilinielusta juttua :

    Nyt kun tullee uudet metsänkäsittelyohjeet turvemaiden metsille ja kunnostusojitustakin vähennettänee, niin kuka (muut kuin mo) kustantaa hiilensidonnan lisäämisen ?

    Harvennushakkuut ovat sallittuja mutta puuta pitää jättää paljon jotta kuivatus toimisi ilman ojien kunnossapitoa.  E-Suomessa min. määrä on n. 100 m³/ha ja pohjoisessa vielä enemmän jotta kuivatus toimisi kunnolla.  Ei ole useimmissa tapauksissa pohjoisessa varsinkaan  mahdollista hoitaa metsää harvennuksilla kannattavasti ja jättää  min. puumääärä (n. 120- 130 m³/ha) kuitenkin pystyyn.    Päästöoikeuksien hinta on noussut ja  saman arvoisia on lisätyt hiilensidontatonnitkin –   Tai ainakin pitäisi olla.

    Min. 100 mottia/ha  puuta jatkuvasti pystyssä on selvä hiilikompensaatiokohde, jos ojissa pysyy pohjavesi oikealla korkeudella.   Sen arvo olisi 60 €/CO2-t hinnalla min. noin  7800 € /ha.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Juuri näin, hiilen sidonta metsässä on samanarvoista kuin päästökaupan hiilen sidonta. Metsänomistaja voisi myydä vuosittain sitomansa hiilen kompensaatiomarkkinoille. Mutta miten mitataan kasvu ja hiilen pysyminen metsässä tai maaperässä? Olisiko helpompi käydä kauppaa hiilivarastoista kuin hiilinieluista? Miten sitten toimitaan jos halutaan tehdä hoitohakkuita tai tulee metsätuho. Paljon on vielä selvitettäviä kysymyksiä.

    Puuki

    Verottajalla oli ennen tarkasti (ainakin siltä vaikutti) tiedossa eri kasvupaikkaluokkien ja kuntien mukaiset metsien ha-koht. vuosikasvuluvut.  Kaipa se nykyisenä digiaikana olisi mahdollista määrittää kasvupaikkakohtaiset keskivuosikasvuluvut samaan tyyliin vaikka VMI-tietojen pohjalta jos ei muuten.     Jos on min. 100 mottia puuta/ha  aina pystyssä, niin se on suht. pysyvä hiilivarasto joka lisääntyy joka vuosi puiden kasvun verran (+ karikkeen vaikutus maan hiilivarastoon) . Sitten jos/kun tehdään harvennushakkuu, putoaa varaston koko taas alkuperäiseen 100 mottiin maan pinnalla (mutta turvemaalla karikkeesta osa jää käytännössä iäksi maaperään hiilivarastoksi ).

    Perko

    Vaikka hiilen lisääntyminen ilmakehään lappilaisen tutkijan mukaan ei ole nostanut lämpötilaa niin huoli silti kasvaa . Muutokset energian tuotannossa biolähteiseksi ei hävitä kasvua ellei kokonaispäästöjä vähennetä. Suomalaisten yritysten kyky kääntää maapallon ilmakehän koostumusta ovat mahdottomat. Ehkä 15 vuoden aikarakosessa ”hallintoterroristit” onnistuvat lamauttamaan koko Suomen nykyjärjestelmä mutta siitä ei ilmasto muutu miksikään.
    Ilmaston ”shakkipelissä” vastustajana on luontosysteemi lähitähteä myöten, ” se ei heitä noppaa”. Se on enempi kuin suurvalta tekemään siirtonsa jota ei pysty ohjailemaan eikä se hyvittele tai kysele mielipidettä vihreiltä eikä punasilta.

    Hiilikompensaatio ja haittavero  ei paranna ilmakehän olemusta. Haittaan lisätty haittavero vähintään tuplaa haitat!

    Kasvihuonekaasut ovat monikertaisesti haitallisempia hiilidioksidiin verraten. Typpioksidiyhdisteet säilyy jopa 110 vuotta.

    Indiana-yliopiston vuonna 2018 tekemässä tutkimuksessa todettiin, että Yhdysvaltojen itäosassa olevat metsät voivat odottaa kasvavan N2O:n, seurauksena hallitsevien puutyyppien muutoksista. Ihmisen toiminnan ja ilmastonmuutos, vaahterat, sassafras ja tulppaani poppeli työntävät pois hyödyllisiä tammi-, pyökki,  Hickory. Ryhmä totesi, että kolme ensimmäistä puulajia, vaahterat, sassafras ja tulppaanipoppeli, liittyvät ammoniakkia hapettaviin bakteereihin, joiden tiedetään ”päästävän reaktiivista typpeä maaperästä”. Sitä vastoin kolme toista puulajia, tammi, pyökki ja hickory, liittyvät mikrobeihin, jotka ”absorboivat reaktiivisia typpioksideja” ja voivat siten vaikuttaa positiivisesti ilman laadun typpioksidikomponenttiin.

    Arvelen,  hirven päästöt olis helpoimpia eliminoida ja vihreät  omakohtaisesti tukkikaa vaikka leppätapilla päästölähteenne!

Esillä 10 vastausta, 3,301 - 3,310 (kaikkiaan 3,310)