› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 3,371 - 3,380 (kaikkiaan 6,476)
1 2 3 … 337 338 339 … 646 647 648

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki 19.10.2021, 08:55

    Suomen päästöillä ja hiilinieluilla ei ole mitään merkitystä ilmaston kannalta.

    Ei tietenkään Maailman ilmastomuutoksen  kannalta Suomen hiilinielulla ole mitään merkitystä, mutta Suomelle on, sillä sen varjolla täällä ilmastohätätilan säikäyttämät ovat valmiit laskemaan verotuloja ja velkaannuttavat Suomen.

    Esimerkiksi 1 miljardin luokkaa ja 10 000 työllistäneen Suomen turvetuotannon alasajossa menee 500 milj. euron verotulot ja sen jälkeen turvetta pitää tuoda ja muualla maailmalla turvetuotantoa lisätään.

    Tässä ei ole mitään järkeä, kun Suomen kasvihuonekaasutasekin on positiivinen, kun kaikki nielut huomioidaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.10.2021, 08:55

    Voihan tässä kurjuuden sivutuotteena tulla synnytettyä uusia tuotteita ja innovaatioita joita voi sitten myydä ulkomaille. On syntynytkin jo.

    Normandy 20.10.2021, 15:42

    Uusimman talouselämän 15.10.2021 juttu hiilikädenjäljestä oli mielenkiintoinen. Eli firmat alkavat myös pullistella paljonko heidän tuotteillaan voidaan vähentää hiilidioksipäästöjä.

    Eli saha voisi laskea hiilijalanjälki 100 yksikköä, mutta hiilikädenjälki 150 yksikköä (korvataan betonia) eli olemme luonnon asialla..

    Puppeliskukkula 20.10.2021, 18:52

    ”Lähde vai nielu”, kirjoitti tämä lehti. Se sai pohdiskelemaan tätä hyvin kuumaa hiilinielu perunaa. On tämä vihreiden niskaamme kaatama hiilinielu, hiilipäästö jne. tulva jotenkin yksipuolista. Tasan tarkkaan jätetään huomioimatta hakatun puun positiiviset vaikutukset kokonais hiilitaseisiin. Puu, uusiutuva materiaali, vähentää uusiutumattomien käyttöä ja siitä jää pitkä aikaisiksikin hiilivarastoiksi ja eikös tuo uusiutumattomien käyttö ole se ongelmien aiheuttaja, ei uusiutuvan puun. Kuvitellaampa teoriassa, jos kasvatamme paljon puuta jota käytetään ja sitä jää paljon hiilivarastoiksi, niin hiilen määrä ilmassa vähenee ja ilmasto-ongelma on näin hoidettu. Aina täytyisi huomioida hakatun puun positiiviset vaikutukset ja lukea hyväksemme, käytettiimpä se Suomessa tai ulkomailla.                                                  Kun asuu näin hyväkasvuisella kivennäismaapohjalla olevan luonnonsuojelualueen äärellä,melkeimpä sisällä, niin näkee hyvän ja oikea-aikaisen metsän/puiden hoiton merkityksen. Jos metsä jätetään oman onnensa nojaan, niin metsän kasvu näyttää surkealta. On vajaa puustoisia kohtia, toisaalla tiheitä, joissa kasvu kärsii ja varsinkin koivikoissa tilan ahtauden vuoksi puut alkavat tappaa toisiaan ja eikä nuo kuusikotkaan hyvälle näytä.  Kaikkiaan tuolla on tuota kuollutta nopeasti lahoavaa puuta varsin paljon, joka on silloin hiilipäästö. Onkohan maaperässä paljon hiiltä? Kun potkaisee maata, niin ei tuolla kovin paljoa tuota kariketta. Enempi tuo luonnonsuojelualue näyttää hiilipäästöltä kuin nielulta.

    Mitä tulee monimuotoisuuteen, niin toki sitä on vaalittava, mutta luulisin , kohtuus kaikessa, ja on ne talousmetsätkin omanlaisia monimuotoisuuksia.

    En voi välttyä ajatukselta, että kannanotto järkevien hakkuiden ja puunkäytön estämiseksi on kannanotto ilmaston tuhoamiseksi ja myöskin samalla pelottaa maaseudun väestönkin puolesta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.10.2021, 19:28

    Kyllä järkevien hakkuiden ja puunkäytön jatkaminen on tärkeää, yhtä lailla maaseudun kuin kaupungin väen kannalta.

    Suojelun rahoitusta on alennettu kun sitä pitäisi nopeasti lisätä. Kaikkien halukkaiden METSO-kohteet ja Helmi-kohteet pitäisi voida toteuttaa ainakin etelässä. Hirveä valitus metsätalouden laji- ja luontotyyppivaikutuksista, mutta ei vaan näy rahoituksessa. Suunnataanpa valitusta välillä vähän valtiovallan suuntaan, Y-järjestöt?

    Kuten Kurki muistaa aina opastaa: maaperässä on keskimäärin 60 prosenttia ekosysteemin kokonaishiilimäärästä kivennäismaalla. Sen sijaan puuston biomassasta on maan alla noin kolmannes. Siellä on kuitenkin vanhaa kertynyttä hiilivarastoa ja sitä tulee lisää myös varvuista, sammalista, heinistä, pensaista jne. Suurimmat hiilivarat löytyvät luonnontilaisten soiden monimetrisistä turvekerroksista ja suojelualueiden metsämaasta.

    Kurki 20.10.2021, 20:43

    Hiiliielua voisi laajentaa koskemaan kaikkia uusiutuvia raaka-aineita esim. puuta sen korvatessa fossiilisia. Nythän uusiutuvan puun ja fossiilisten kivihiilen, öljyn ja maakaasun päästöt ovat saman arvoisia, joka on vääryys. Esimerkiksi Suomessa poltetaan puuta ja haketta n. 10 milj.m3 . Hakkeella korvataan lämpölaitosten fossiilisia polttoaineita.  Puun poltosta ei lasketa päästöjä, mutta siitä todellisuudessa lasketaan päästö, kun hakkuusäästöä laskettaessa kaikki polttoon käytetty 10 milj.m3 vähennetään muun poistuman kanssa vuotuisesta metsän kasvusta.

    10 milj.m3 poltettua puuta vastaisi hiilinielua 1,3*10= – 13 milj.tn/v.

    Tomperi 21.10.2021, 08:15

    Ei voi pitää paikkaansa että puuston biomassasta olisi kolmannes maan alla. Kun katselee esim tuulenkaatoja ja kantoja joita on nostettu maanpinnalle niin silmämääräisesti näyttää siltä että kaikki juuret ovat maanpinnalla, sitten kun katselee ojia joita on kaivettu kivennäismaille niin ei tosiaan puunjuuret tai maansisässä oleva hiili ole haitannut ojan kaivamista tai että sitä näkyisi, varsinkaan savikoilla, eipä sitä ole sorakoillakaan?  Onko se sadevesien mukana sitten huuhtoutunut pohjavesiin, se hiili?

    Puuki 21.10.2021, 08:27

    Hienojuurien kasvua voi olla jopa enemmän kuin maanpäällisen puun biomassan kasvua on.  Osa (juuri)karikkeesta painuu maaperään pysyväksi hiilivarastoksi ja osa hajoaa CO2:ksi.

    Ymp.järjestöt varsinkin koettaa sälyttää metsien suojeluvaatimuksia  mo:n itse kustannettaviksi talousmetsien suojelua lisäämällä.    Kaikkein hankalimmasta luonto-ongelmasta eli mikromuovin leviämisestä joka paikkaan , mm. Lapin puhtaisiiin vesiin (Viimm. Näätämöjoki, Inarijärvi) ei niinkään olla huolissaan.  Johtunee siitä että puuperäisillä tuotteilla voidaan korvata haitallisia muovituotteita ja se ei sovi vihriäisille ollenkaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.10.2021, 09:01

    Ei voi pitää paikkaansa että puuston biomassasta olisi kolmannes maan alla.

    Riippuu kasvupaikasta, puuston tiheydestä, puulajista ja puun iästä, mutta karkeasti laskien yleensä vähintään neljännes on juuristoa. Vähän yli puolet on runkopuuta ja loput jakautuu latvuksen ja juurten kesken. Esimerkiksi avoimella paikalla kasvavalla puulla pitää olla enemmän juuristoa kuin tiheän metsän keskellä jonne tuuli ei pääse. Jos purat paakkutaimesta turpeen pois niin paakun sisältä löytyy yllättävän paljon biomassaa. Harvennuksen jälkeen puu panostaa joitakin vuosia paitsi juuriston myös latvuksen vahvistamiseen, ja vasta sen jälkeen tulee paksumpia vuosirenkaita.

    Kannot, paksujuuret ja useimmiten oksatkin jäävät hakkuun jälkeen maan hiilivarastoon, josta ne osittain hajoavat ja osittain muuttuvat pitkään säilyväksi hiilivarastoksi.

    Tomperi 21.10.2021, 13:10

    ….mutta kun se juuristo ei ole maan alla, suurin osa vallan maan pinnalla….

     

Esillä 10 vastausta, 3,371 - 3,380 (kaikkiaan 6,476)
1 2 3 … 337 338 339 … 646 647 648