Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 3,481 - 3,490 (kaikkiaan 3,557)
  • Metsien hiilinielu

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Tomperi

    Saanto näkyi oleva noin 40 % pienellä tukilla isommilla enemmän mutta alle 50%. Joskus olen sitä asiantuntijoilta kysynyt niin ovat sanoneet  etttä 2,2 kuutiota tarvitaan tukkipuuta kuutioon sahatavaraa. Suomalaisesta puusta valmistetusta sahatavarasta suuri osa menee ns lyhytkiertoseen käyttöön.

    Ympäristölle se on ihan samanmoinen rasite tehdäänkö muovi muku öljystä tai hiilestä tai puusta, voihaan se puusta tuotettu vähemmän vapauttaa hiiltä tiijä häntä. En ole tuohon puun polttamiseen ottanut kantaa mutta jos lämpövoimalaitos tuottaa puulla lämmön, paljonko se vaatii uusiutumattomaa energiaa, sitä tilastoa en ole löytänyt josta se selkinisi.

    En ole missää koskaan kirjoittanut kehunut betonirakentamisen ihanuutta, mutta pikemminkin olisin saven tai kiven kannalla, rakensivathan jo muinaiset roomalaiset kivestä ja kestävää tuli, rakoihin liraus sementtiä, kivinavetatkin Suomessa ovat kestävän rakentamisen esimerkkejä kivikirkkojen ohella. Atomivoima jota Virossa kehitellääään on mielenkiiintoinen ja varmaan järkevä energian ja lämmön tuotto systeemi. En mie oo missään ollu kieltämässä puuun hyödyntämistä, mutta sitä vouhotusta en ymmärrä mettiä hakkaamalla saadaan hiilinieluja aikaseksi, sehän on ihan sama asia kuin Hölömöläisten väite että peitto pitenee kun leikataan etupäässä etupäästä ja siirretään se leikattu pala liittäen jalakopäähän,,,, sama tavara vaan kiertää mutta että peitto pitenis, sitä voep koettaa.

    Myönnän kyllä että yhtä asiaa en ymmärrä, olkoon korot tai kaavat mitä tahansa että metsät kannattaa alle 60 vuotiaana hakata avohakkuulla. Tietysti jos se on kymmenmetrisin ajourin hakattu harvaksi ja tuuuli lisäksi runnellut niin eihän semmopsessa mettässä paljon kasvatettavaa ole….  Kiinnostaisi tietää paljonko syntyy hiilidioksiidia ilmakehään siitä, että kuutio puuta toimitetaan Suomessa tehtaalle jalostettavaksi, vaikka suhteellisena arvona kuutioon puuta.   Polttoaineet koneitten rakennus infran rakentaminen … kaikki mahdollinen…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    mettiä hakkaamalla saadaan hiilinieluja aikaseksi

    ”Tärkein syy kasvun lisäykseen on, että Suomessa siirryttiin sotien jälkeisenä aikana niin sanotusta harsintametsätaloudesta jaksolliseen metsänkasvatukseen avohakkuineen.”

    http://www.forest.fi/fi/faq/mista-metsien-puuston-kasvun-huima-lisaantyminen-johtuu/#1b0b0659

    Kurki

    Ympäristölle se on ihan samanmoinen rasite tehdäänkö muovi muku öljystä tai hiilestä tai puusta, voihaan se puusta tuotettu vähemmän vapauttaa hiiltä tiijä häntä.

    Puutuotteet eivät lisää hiilidioksidia (CO2) ilmakehään, sillä niille on olemassa nielu niin kauan, kun Suomessa hakataan metsiä vähemmän kuin metsien kasvu on.

    Puutuotteista laskettin lisäksi nielua vuonna 2019 -3,4 Mtn

    (ks. linkki Taulukko 1.7. sivu 45) https://www.stat.fi/static/media/uploads/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf

    Fossiilisten polttoaineiden CO2-päästölle ei ole nielua ja ne lisääsvät hiilidioksia ilmaan eli ilmakehän CO2-varasto kasvaa.

    Puuki

    Sahatavaran saanto riippuu muustakin kuin tukin lpm:sta ja laadusta.   Esim. pikkutukista saadaan egyptinparrua . Se on kapeneva 4.kantilta sahattu parru ja saanto on varmasti yli 50 %. Pyöröhirsirakentamisessa tukkipuu voidaan käyttää melko tarkkaan kokonaan, jne.    1 /2,2 on vanhaa tietoa tai esim. jossain ohuen laudan sahuussa voi olla voimassa.    Uudemmat sahat saa tarkemmin talteen jakeet, jos tukit ei ole ihan huonoja.

    Kurki

    Kiinnostaisi tietää paljonko syntyy hiilidioksiidia ilmakehään siitä, että kuutio puuta toimitetaan Suomessa tehtaalle jalostettavaksi, vaikka suhteellisena arvona kuutioon puuta.

    Mihin tuota tietoa tarvitaan?

    Fossiilisten polttoaineiden päästöt ovat mukana Suomen energiasektorin päästöissä, jotka ovat nyt n. +48 Mekv-tn/v.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”Soimakallion mukaan miljoona kuutiota runkopuuta vastaa noin 1,25:tä miljoonaa tonnia hiilidioksidia puustossa.”

    https://yle.fi/uutiset/3-12216262

    Puuttuvatko tuosta muut biomassaositteet kuin runkopuu? Eikös täällä laskeskeltu niin että elävän puuston koko biomassana (runkopuu + latvus + juuristo) 1 m3 runkopuuta laajenee hiilidioksiditonneiksi muunnettuna 3,67-kertaiseksi vai miten se taas meni? (Pahoittelen, alkava dementia.)

    Kurki

    Kyllä Soimakallion kerroin 1,25 on lähellä. Sillä kerrotaan runkopuun 1,0 m3 ja tulos on, että puun koko biomassa yhtä  runkopuun kuutiometria kohden  sitoo  1,25 tn hiilidioksidia ilmasta.

    Luke käyttää kerrointa 1,28 ja hienosuurten kanssa se on 1,3. Luke on vaatinut, että hienojuuret pitäisi ottaa hiilinielua laskettaessa myös mukaan.

    Koko metsän sitoma hiili lasketaan sitten periatteella 40%/60%.

    Maanpäällinen puun osa runkopuu+karike sitoo hiilidiokdia kertoimella 1,0 ja maaalainen metsän osa kertoimella 1,5.

    Todellisudessa metsä sitoo yhtä runkopuukuutiota kohti hiilidioksidia kertoimella 2,5.

    Viime vuoden hakkuusäästön ennakko arvio oli 29 milj.m3 runkoopuuta, mutta metsien kasvun laskiessa lopullinen hakkuusäästö oli 23,5 milj.m3 runkopuuta.

    Sen sitoma hiilidioksidi ilmasta oli 2,5*23,5=-58,75 Mtn

    Tuosta pitää vielä vahentää Maankäyttösektorin (Lulucf) päästöjä +10 Mekv-tonnin verran.

    Eli lopullinen nielu olisi n. -48,75 Mtn, joka on saman suuruinen kuin Suomen energiasektorin päästöt.

    Lisäksi pitäisi humioida nieluna ojituksen lopettamat soiden metaanipäästöt -18 Mekv-tn/v.

    Sekä EUn Suomelle myöntämä kompensaationielu -10 Mtn/v metsäisenä maana.

    On tuo Suomen nielu huikea, kunhan kaikki nielut vain otetaan huomioon.

    Rukopiikki

    Saapa nähä mikä k0uhotus se tämän hiilihöpötyksen jälkeen tuleen. Huvittavaahan tätä on jo seurata. Hiili, hiili, hiili……

    Kurki

    Nieluista vielä puuttuu alle 100 vuotinen soiden (luonnon ja ojitetut suot) turpeen kasvun nielu, jota Tilastokeskus sanoo ”näennäiskertymäksi” ja johon sitoutuu hiilidioksidia  3,44*3,67=-12,6 MCO2-tn/v.

    Tästä nielusta, joka sisältää myös luonnon soiden turpeenmuodostuksen 3 Mtn/v, MÄKILÄ sanoo:

    Turvetta kerryttävä soiden pintakerros on ilmastovaikutukseltaan verrattavissa puubiomassaan, joten pintaturpeen käyttö hiilen kertymälaskuissa olisi hyvin perusteltua.

    https://docplayer.fi/57501779-Turpeen-riittavyys-energiakayttoon-hiilikertyman-pohjalta.html

    Tolopainen

    Hiilipäästötkin on helppo puolittaa, se tapahtuu jakamalla nykyiset päästöt kahdella.

    Hiukan ihmettelen, että miten ilmastoasiat eivät ole mukana tupopöydässä, mitä korkeampi ostovoima sitä suurempi kulutus ja päästöt.

Esillä 10 vastausta, 3,481 - 3,490 (kaikkiaan 3,557)