Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 3,471 - 3,480 (kaikkiaan 6,476)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Tomperi

    Runkopuusta tehdään paperia sahanpurua osa menee energiaksi rrakennusjätteeksi ja pieni osa sitoutuu rakennuksiin pitemmäksi aikaa, näin ainakin suomalaisen puun osalta.Ku

    aegolius

    Entäs Tomperi ilman hakkuuta? Hiilinielu hyytyy kasvun hidastuessa, se pienikin pitkäikäinen hiilivarasto rakennuksissa jää toteutumatta, se kartonkimuki jää valmistamatta, sivuvirtojen energia jää saamatta… Jatkanko? Mitäs jos tuotaisiin hake kokonaan Puolasta, niin ei omat hiilipäästöt lisäänny.

    Norja se vaan jatkaa uusien öljylähteiden etsimistä miljardeilla euroilla. Hyi hyi.

    Tomperi

    En ole sellaista metsää nähnyt jonka kasvu olisi hyytynyt ikäisyytensä vuoksi.  Niin kauan kuin vihreetä on kasvaa kyllä.  Lahoaminen on varsin hidas prosessi esim keloutunut mänty ei oikeastaan lahoa koskaan, metsäpalo polttaa aikanaan, joka tapauksessa kelona voi olla satoja vuosia pystyssä ja toisen mokoman maassa,,, ellei tuli vapauta.  Suhteellinen kasvu kyllä radikaalisti laskee mutta abdoluuttinen on paljon vakaampi.

    Näin olen ymmärtänyt ja havainnoinut.

     

    mehtäukko

    ” En ole sellaista metsää nähnyt jonka kasvu olisi hyytynyt ikäisyytensä vuoksi.”

    Ihanko totta…ja selvin päin todettu??

    aegolius

    Pumpsis.

    Tomperi tipahti juuri mutuilijalokeroon. En suhtaudu jatkossa vakavasti.

    Puuki

    Juurikarikkeen hiilestä  osa painuu ainakin turvemailla syvemmälle maaperään ja jää sinne käytännössä ikuiseksi hiilivarastoksi.

    Tukkien tilavuudesta saadaan nykyään n. 55 % sahatavaraa joka on pitkäaikainen hiilivarasto ; varsinkin CLT- ym. rak.levyt , runkotavara ja rakennushirret.   ~ 5 % tulee sahanpurua josta valmistetaan esim. bioöljyä.   Pinnoista tehdään usein haketta joka käytetään joko sellun tekoon tai lämmitykseen korvaamaan fossiilisia lämmityspolttoaineita.    Männyn kuoret käytetään esim. kuorikatteeksi puutarhoilla; kaupassa kuution säkki kuorikatetta maksaa n. 100 € , pienemmissä erissä enemmän.

    aegolius

    Tomperin mielestä mukit pitäisi tehdä muovista, lämpö hiiltä tai Puolan haketta polttamalla ja talot betonista – kunhan vain suomalainen metsä jäisi hakkaamatta. Herätys! Mitä tavoittelet?

    Puuki

    Metsän biomassan kasvu lisääntyy aluksi, jos metsää ei hoideta . Sitten suht. pian itseharveneminen alkaa tappaa riukupuita pystyyn. Ne kaatuu ja lahoaa melko nopeasti.  Myöhemmin ha-kasvu hiipuu puiden ikääntyessä. Harventamattomien metsien puiden kasvu kärsii lisäksi usein latvusten supistumisesta.  Varsinkin mänty ja ra-koivu liikatiheydestä , jos th/eh viivästyy liiaksi (ja  myös kuusi).

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    On se kätevää: kun palstalle tulee uusia jäseniä niin keskustelut voidaan aloittaa taas alusta.

    Puuki

    Niinhän se on. Varmaan ”parhaat aiheet” on puitu läpi jo ainakin 10 x.

    (Olisko taas aika jäniskevennysten, kun alkaa maistua niin puulta)

Esillä 10 vastausta, 3,471 - 3,480 (kaikkiaan 6,476)