Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 4,841 - 4,850 (kaikkiaan 6,450)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    On keskustelun aika -sarjan jakso 1. Ilmastonmuutos.

    Janne Kotiaho. Ilmastonmuutoksesta kärsivän kuusen istutusta pitäisi hillitä jo. Aukkojen reunametsiin iskee useammin tuulituho ja kuoriaiset, joten Jannen mielestä kannattaisi harkita jatkuvapeitteistä kasvatusta. Hämälä kääntää kysymyksen poliittisesti korrektiin kohteeseen eli turvemaille.

    Petteri Taalas. Epäilee että hakkuiden siirtyminen meiltä muihin maihin saattaisi olla haitaksi, koska Suomessa huolehditaan ehkä paremmin metsien uudistamisesta. Itse ajattelen että vaikka uudistuminen saattaisi olla muualla heikompaa, vastaavasti hakkuiden metsätuhoja vähentävä vaikutus olisi merkittävämpi muualla kuin meillä. Petterikin kyllä tuossa muistuttaa, että metsäpaloriski on korkea vanhoissa hiilivarastometsissä vaikkapa Kanadassa tai Venäjällä.

    AJ. Jos kaikkialla maapallolla metsitettäisin metsittämiskelpoiset joutomaat ja lisäksi hoidettaisiin metsiä yhtä hyvin kuin Pohjoismaissa, maapallon kaikkien metsien yhteenlaskettu hiilinielu olisi todennäköisesti moninkertainen nykyiseen verrattuna. Siis erittäin merkittävä apu hiilidioksidin poistamiseen ilmakehästä. Suomen kokoisen alueen hiilinielu puolestaan ei ole niin tärkeä globaalisti, etteikö meillä kannattaisi säästää metsää muihinkin tarkoituksiin kuten monimuotoisuuden suojeluun.

    Timppa

    Hallikeskustelu jatkuu Hesarissa uudella otsikolla.  Viimeisin kommenttini:

    Suomessa huippu-urheilu vie kohtuuttomasti resursseja. Valtaisa joukko ammattiurheilijoita käyttää aikaansa tavalla, josta kansantalous ei hyödy. Ovat kuitenkin nimenomaan niitä huippuyksilöitä, joita tarvitsisimme tuottavaan työhön.

    On tietysti mukavaa nähdä Vilma Murron hyppäävän, Lauri Markkasen kolmoset tai jääkiekkoilijoiden harhautukset. Luulenpa, että moni suomalainen pitää kuitenkin tärkeämpinä kunnon koulutusta ja vanhusten hoitoa. Fakta on, että hupenevien resurssien maailmassa huippu-urheilun tukemista joudutaan rajoittamaan.

    Myös ilmastohaasteisiin vastaaminen edellyttää uutta ajattelua. Ei ole mitään järkeä rakentaa uusia energiasyöppöjä halleja, joihin pääsy tapahtuu todellisuudessa henkilöautolta.

    Sekä koululaisten että asevelvollisten kunto on vuodesta toiseen heikentynyt. Tämä siitä huolimatta, että Suomessa on valtaisa määrä liikuntahalleja. Meidän tulee suunnata liikunnan edistämiseen käytettävät panostukset niin, että niistä on koko kansalle hyötyä. Ei jättihalleihin, joiden ylläpito vaatii tulevaisuudessa muutenkin väheneviä resursseja.

    Puuki

    Pohjoisten alueiden hiilinielut voi olla jopa puolet suurempi kuin on arvioitu. (L: MLU).  Mittausvirhettä pukannut.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Luken blogissa koskien luonnonsoiden ilmastovaikutuksia on hyviä kommentteja aiheeseen.

    Pohjoisten alueiden hiilinielut saadaan edelleenkin metsän osalta varmaan luotettavimmin metsävarojen inventoinneista eikä pyörremittauksista, kun niitä mittareita on harvassa paikassa.

    Tomperi

    Mitä muuta metsävarojen inventoinneissa mitataan puuvarannon lisäksi?

    Löytyykö netistä sesimerkiksi mitatusohjeet mitä mitataan ja miten?

     

    Tomperi

    Mikä ero on hiilitaselaskelmilla ja hiilinielulaskelmilla?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hiilitase on periaatteessa laajempi käsite kuin hiilinielu. Hiilinielussa huomioidaan metsien kasvu ja erilaiset poistumat. Käsitteet eivät kuitenkaan ole aivan selvät, koska kyllä kasvihuonekaasujen inventaario huomioi muun muassa maaperän hiilen ja typpioksiduulit laskiessaan koko maan vuotuisen hiilinielun.

    https://www.upmmetsa.fi/tietoa-ja-tapahtumia/artikkelit/metsan-hiilitaseen-laskenta/

    A.Jalkanen A.Jalkanen
    A.Jalkanen A.Jalkanen

    VMI-mittausmenetelmä ja tuloksia artikkelissa ”Suomen metsät 2004–2008 ja niiden kehitys 1921–2008”. Huom. artikkeli on vuodelta 2013 minkä jälkeen muun muassa kasvun mittausmenetelmä on muuttunut; kasvukairaa ei enää käytetä entiseen malliin.

    https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/6025

    Metsuri motokuski

    Milloinkahan joku kertoo mikä se todellinen hiilinielu on ? Aina joku tutkija pukkaa väitöskirjan jossa se kumoaa edellisen väitteen. Antaa kyllä huonon kuvan tutkijoista kun kukaan ei tiedä mikä tilanne oikein on. Hyvä ettei ehditty suuremmin tehdä lainsäädäntöä noin huonosti laskettujen tulosten varaan.

Esillä 10 vastausta, 4,841 - 4,850 (kaikkiaan 6,450)