Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 5,311 - 5,320 (kaikkiaan 6,450)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Rane

    Olen täällä ennenkin kehunut vanhan savottakaverini Anni Sinnemäen(Vihr,kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari) reippaita otteita Helsingin puistometsien hakkuissa.Pakko jatkaa samalla linjalla,siinä ei ympäristömarssijoiden kakistelut auta kun vanhat,lahot puut lähtee ja uusia tulee sitomaan hiiltä.

    Luonnonsuojeluyhdistys vaatii Mannerheimintien remontin keskeytystä | Yle Uutiset

    Visakallo Visakallo

    Täytyyhän niitä Helsingin vähiä hiilinieluja suojella, kun kerran Helenin kivihiilen polttokin jatkuu vielä hamaan tulevaisuuteen.

    Rane
    Kurki

    YK:n pääsihteeri Antonio Guterres kehuu Suomea ilmastotoimista.

    Tämä oli suora viittaus Suomeen. Mailla on hieman eri tapoja laskea nettonollatavoitteitaan, mutta Suomen tavoitetta olla hiilineutraali eli saavuttaa nettonolla vuonna 2035 on tituleerattu kehittyneistä maista kaikkein kunnianhimoisimmaksi.

    Olisi nyt sanonut senkin, attä Nasan satelliittihavaintojen mukaan Suomi on jo hiilineutraali.

    https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e17c2c01-6be0-49c0-ad3d-6ead1663d35e

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kurki: Kertoimella 2,5 laskettu viime vuoden runkopuun hakkuusäästön 14 milj.m3 CO2- nielu olisi 2,5*14= -35 Mtn.

    En edelleenkään ymmärrä tätä logiikkaa. Verrataan toisiinsa vuotuisia runkopuun kertymiä (14 milj. m3) ja pitkän ajan kuluessa kertyneitä maaperähiilen varastoja, siis Ilvesniemen kertoimella maan päällä ja alla suhteessa 40/60 ekosysteemin kokonaishiilimäärästä.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Keskustelu Hesarissa lähtenyt vähän laukalle. Ihmisten mielissä NASA on nyt se joka arvioi hiilinielut tarkimmin. Luke jäi häviölle.

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009464010.html

    Timppa

    Otin vaihteeksi Annelin kommenttiin kantaa Hesarissa:

    Metsänomistajien asia ei ole hoitaa Suomen koko päästöjä. Metsänomistajien velvollisuus on kasvattaa metsiään niin, että ne kasvavat mahdollisimman hyvin ja tuottavat ihmiskunnan tarvitsemia materiaaleja. Kun siinä sivussa hoidetaan vähän hiilitasettakin, niin hyvä niin.

    Tietysti koko metsien hiilinielukeskustelu on hyvin kummallista. Eiväthän ne globaalit nielut muuttuneet mihinkään suuntaan, kun Suomessa lisättiin hakkuita ja Venäjällä vähennettiin. Tai vaikka Suomessa lopetettaisiin kaikki hakkuut, niin sama puumäärä hakattaisiin jossain muussa maassa.

    Oleellista on vain fossiilisten päästöjen vähentäminen ja se, että kasvatamme ja käytämme metsiämme mahdollisimman tehokkaasti. Näin keräämme ilmasta hiiltä hyötykäyttöön ja korvaamme näin fossiilisia päästöjä. Emme hävitä metsiämme tuulipuistojen, johtoalueiden, tunnin junien, hallien ym vuoksi.

    Sen ymmärrän, että kansainvälisiä laskentaperusteita pitää noudattaa, muttei pidä ryhtyä mihinkään hölmöläisten peitonjatkamistalkoisiin. Kasvatamme ja myymme edelleen metsiämme parhaiten periaatteiden mukaan. Katsomme mihin tämä riittää. Jos ei riitä, sitten sitten suomalaiset saavat muuttaa käyttäytymistään, jos hiilitasetta halutaan parantaa. Säästökohteita kyllä löytyy.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Timppa kirjoittaa asiaa. Kyllähän tässä Suomen hiilinielu keskustelussa vain ilmaa höttöön.  Puolassa yksi voimala tupruttelee taivaalle maamme metsien hiilinielut, joten suhteellisuus on kateissa. Onkohan muualla yhtä tyhjänpäiväistä jankkausta hiilinieluista. Kulutuksen ja elintason lasku on paras ja halvin tapa korjata nieluvajeet.

    Kurki

    Kurki: Kertoimella 2,5 laskettu viime vuoden runkopuun hakkuusäästön 14 milj.m3 CO2- nielu olisi 2,5*14= -35 Mtn.

    AJ: En edelleenkään ymmärrä tätä logiikkaa. Verrataan toisiinsa vuotuisia runkopuun kertymiä (14 milj. m3) ja pitkän ajan kuluessa kertyneitä maaperähiilen varastoja, siis Ilvesniemen kertoimella maan päällä ja alla suhteessa 40/60 ekosysteemin kokonaishiilimäärästä.

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#5dfaa1a5

    Luken Ilvesniemen mukaan metsän hiilestä on 40% maanpinnan päällä ja 60% maanpinnan alla ja maanalainen hiili korreloi maanpäällistä runkopuumäärää.

    Lasken sen näin, että 1m3 runkopuuta vastaa maanpäällisen metsän (mukana myös oksat, latvat, neulaset ja lehdet) biomassan CO2-sidontaa 1 tn. Maan alla sitten olisi 1,5 kertanen määrä eli 1,5 tn eli yhteensä yhtä runkopuukuutiota kohden olisi 2,5 tn ilmasta otettua hiilidioksidia.

    Luke laskee CO2-nieluksi elävän puun biomassan CO2-sidonnan eli 1 m3 runkopuuta on sitonut ilmasta hiilidioksidia 1,3 tn. Maapohjan osuus hiilestä on 22% eli 0,22*1,3= 0,286 tn.

    Maapohjassa on muutakin hiiltä sienijuuri, pieneliöstö, mikrobit, bakteerit. Oliko Antero Ollila, joka sanoi, että suurin osa puun yhteyttämistuotteista menee juurten kautta maahan ja ylläpitää maanalaista elämää. Lisäksi tulee hakkuiden ja muu karikesyötön hiili.

    1960-luvulla runkopuurasto oli 1500 milj.m3, joka vastaa 1500 Mco2-tn ja maan alla olisi 1,5*1500= 2250 Mco2-tn.

    Nykyisen runkopuuvaraston 2500 milj.m3 vastaavat ovat 2500 Mco2-tn ja 3750 Mco2-tn.

    Erotus 3750-2250= 1500 Mco2-tn olisi uutta CO2-sidontaa, poistettuna 1960-luvun metsän maapohjassa oleva pysysvä hiili, joka ei lähde maapohjasta, vaikka maata pidetään puhtaana kasvillisuudesta 100 vuotta.

    Kysyin tämän hiilen osuutta Ilvesniemeltä, mutta en saanut vastausta.

    On mahdolista, että kerroin 2,5 olisi jonkin verran pienempi todellisuudesssa.

    Tuohon 60 vuoden varaston lisäykseen muodostuu varmasti myös uutta pysyvääkin hiiltä, mutta sehän olisi uutta CO2-sidontaa.

    Auttoiko ymärtämään?

     

    Timppa

    Ja tässä uutta näkökantaani Hesarissa :

    Kuinka suuri vaikutus ilmastoon on metsäkadolla? Akatemiaprofessori Markku Kulmala on kansainvälisesti tunnettu tutkija, joka on selvittänyt, että yhteyttämisprosessissa syntyy aerosoleja, jotka toimivat pilvipisaroiden ytiminä. Siis ilman vesihöyry tiivistyy niihin. Tietysti ne pilvet sitten joskus satavat ja sadevesi sitten taas höyrystyy. Fysiikasta tiedämme, että veden höyrystymislämpö on suuri. Siis sadeveden höyrystyminen taivaalle viilentää maata tai vettä. Vastaavasti vesihöyryn tiivistyminen ilmakehässä vedeksi lämmittää sitä. Kysymys kuuluukin, että häipyykö tämä olomuodon muutoksesta syntyvä energia avaruuteen. Jos näin käy, niin ratkaisu ilmasto-ongelmaan on metsitys ja metsien kasvatus niin, että ne yhteyttävät mahdollisimman tehokkaasti. Silloin sadanta lisääntyy ja sadeveden kierto kuljettaa auringon lämpöä avaruuteen.

    Jatkuvasti olemme nähneet kuvia Kalifornian, Espanjan, Kreikan ja monen muun maan valtoimenaan roihuavista metsäpaloista ja toisaalta hirmuhelteistä. Kun sieltä on metsät paljolti hävitetty ja metsäpalot hävittävät joka vuosi lisää, niin uuden metsän kasvu, joka tarvitaan aerosolien syntymiseen on vähäistä. Tästä seuraa vähäinen sadanta ja kuumuutta lisäävä sekä metsien määrää vähentävä kierre. Onko asia oikeasti näin, en tietenkään tiedä, mutta kyllä tämä on yhtä hyvä selitys kuin moni muukin.

    Mielenkiintoista olisi tietää Keski-Euroopan pahimpien kirjanpainajatuhoseutujen sadannan ja lämpötilan muutokset. Ikääntyneet metsät tuottavat vähän pilviä muodostavia aerosoleja. Jos Etelä-Euroopan kuivilta seuduilta tuleva kuuma ja kuiva ilma jää pitemmäksi aikaa vaikuttamaan, niin puut säästävät vettä ja lopettavat yhteyttämisen. Ilma kuivuu entisestään, mikä sitten edelleen kuivattaa niitä tuhoherkkiä kuusia. Katastrofi on valmis. Kirjanpainajatuhomme johtuvatkin Etelä- ja Keski-Euroopan metsäkadosta. Ei ilman hiilidioksidista.

Esillä 10 vastausta, 5,311 - 5,320 (kaikkiaan 6,450)