Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 5,341 - 5,350 (kaikkiaan 6,475)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • kaapo123

    Päästöt kai ovat nousseet,vai

    Tolopainen

    Suomen hiilineutraalisuustavoitteen aikataulu on  Rinteen hallituksen keksintöä. Voitaisiin aivan hyvin palata siihen alkuperäiseen Sipilän hallituksen tavoitteeseen 2040. Sen tekivät järkevät puolueet eikä viherhömppä. Eihän tuo tavoite ketään mihinkään tietenkään sido. Kun ollaan EU:ssä olisi syytä pitää yhtenäinen linja, kun Suomen hiilineutraliteetilla ei kuitenkaan ole mitään suurempaa merkitystä. Muutama iso päästölähde kun lopettaa toimintansa se on saavutettu. Täysin turha Porvoon öljynjalostamo ja Raahen rautatehdas sekä lähes 4000 turhaa nautatilaa. Turvepeltojakin on turhaan 500000 ha lisäämässä päästöjä, pitäisi metsittää. Onhan noita kohteita, mistä vähentää päästöjä.

    Kurki

    Tolopainenkin näkyy pitäytyvän tuohon ”on sovittu”hiilinieluhömppään.

    Nasan satelliittimittausten mukaan Suomi on jo saavuttanut tavoitteet.

    Visakallo Visakallo

    Seuraavalla Suomen hallituksella ja EU:n komissiollakin on jo aivan uudet haasteet edessään, joten kyllä siinä hiilinielut ajetaan silloin sivuraiteelle.

    Kurki

    Se oli siinä. Tuli työvoitto.

    Petteri Taalas pitää Nasan mittauksia oikeina.

    Suomi on jo hiilinielu.

    Saapaa nähdä miten uutisissa käsitellään.

    Ikävää, että toimittaja ei kysynyt, miten on mahdollaista, että maanköäyttösektorilla on Nasan mukaan noin  50 Mtonnin edestä enemmän nieluja kuin ”on sovittu” laskemalla saadaan. Mitenkään tuohon 50 Mtonniin ei päästä pelkästään metsäviennin CO2-sidonta jättämällä pois Suomen päästöitstä, vaan metsienkin kasvun täytyy olla paljon enemmän kuin mitä se nyt ”on sovittu”  laskennalla on saatu eli siihen lasketaan vain puiden elävän biomassan CO2-nielu.

    Suomen maankäyttösektorilla on kaksi suurta virhettä. Metsät kasvavat paljon enemmän kuin nyt ilmoitetaan ja metsäjalosteiden sisältämä Suomelle laskettu CO2-sodonta on kaksoislaskentaa. Nuo päästöt tulisi laskea vientimaiden päästöiksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Petteri Taalas Ykkösaamussa.

    Tuliko metsien kasvun ja hiilinielun hiipuminen metsäntutkijoille hieman yllätyksenä kuten Ykkösaamussa arveltiin? Ei varmaankaan metsän mittaajille Luonnonvarakeskuksessa, koska siellä on nähty metsien ikärakenteen muutos. Merkittävän osion eli turvemaiden maaperän päästöjen kasvua ei olisi voitu ennustaa etukäteen, vaan ne johtuvat aivan viimeaikaisista laskennan muutoksista.

    Muistan ollessani töissä kasvihuonekaasujen inventaariossa vuosina 2009-2011, että silloin oli jo pieni pelko siitä, että metsiä tarvitaan tulevaisuudessa ilmastopolitiikassa entistä enemmän muiden päästöjen kuittaamiseen. Juuri näin on sitten myöhemmin käynytkin, kun EU:ssa päätettiin omia jäsenmaiden hiilinieluja yhteiseen päästövähennyspottiin. Tämä ei ole tiedettä vaan poliittinen päätös. Metsien kasvu on kuitenkin hidastunut, ja oman maamme ilmastotavoitteet onkin ripustettu hieman liikaa niiden hiilinieluihin.

    NASAn satelliittimittaus 5 vuoden skaalassa 2015-2020: Suomi ja Venäjä ovat olleet hiilinieluja. On ehdotettu globaalia mittausjärjestelmää, jossa ilmakehää mitataan tulevaisuudessa tarkemmin. (Satelliitti näkee metsänielut mutta ei hakkuiden aiheuttamia päästöjä vaan energiasektorin päästöt. Näiden eli metsien kokonaiskasvun ja energiasektorin päästöjen tase on ollut positiivinen ja sen satelliitti on nähnyt. Kuten Kurki edellä selitti.)

    Lämpenemisen ei kannata antaa mennä keskimäärin +3 asteen tasolle, koska se aiheuttaisi vaikeuksia elämälle etenkin alemmilla leveysasteilla ja merten pinnan nousua.

     

     

     

    Timppa

    Minusta jäi liian vähälle huomiolle metsäkadon ja  kuivuuden välinen suhde.  Koko ajan puhuttiin  hiilinieluista.  Ei näistä aerosoleista, joita kasvava metsä tuottaa ja jotka auttavat pilvien syntymiseen.

    MaalaisSeppo

    Metsien aerosolien edut pilvien muodostumisessa ovat kai olleet ainakin Suomessa jo pitkään suunnilleen vakiot. Tietysti, jos niiden tasoa voidaan nostaa, niin myönteinen muutos voidaan ottaa huomioon Suomen eduksi. Negatiivinen taas haitaksi.

    Luonnonvaraisten soiden hiilensidontaa ei oteta huomioon hiilitaselaskelmissa, eikä pidäkkään. Vastaavasti tulivuoria ei lasketa ko maan päästöksi. Ehkä näkyvät Nasan tuloksissa jollakin tapaa.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Timppa ajattelee kai maapallon mittakaavaa ja siitähän Taalaskin oli huolissaan kun hän viittasi että on tärkeää mitä sademetsäalueille tapahtuu. Metsittäminen toisi lisää vesivaroja ja pilviä kuiville alueille.

    Muistelen että tutkija Juha Lappi kirjoitti vuonna 1997 että jos hakkuut ovat pysyvästi kasvua pienemmät niin metsä vanhenee ja kasvu hiipuu. Tästä on 25 vuotta niin että ehkä tuo ei yllätyksenä tullut. Toinen vaihtoehto ei ole sen parempi: kaikki vanhat metsät olisi uudistettu kasvaviksi nuoriksi metsiksi ja vanhojen metsien uhanalaisilla olisi vielä vähemmän elinpaikkoja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hesarissa Tynkkynen ja Kemppi väittelevät hiilinieluista.

Esillä 10 vastausta, 5,341 - 5,350 (kaikkiaan 6,475)