Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 5,671 - 5,680 (kaikkiaan 6,450)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Tolopainen

    Päästövähennysten kannalta EU puuttuu oleellisempaan eli navettaa ei saa rakentaa, jos rakennuspaikalta joudutaan kaatamaan puita. Voisko olla mahdollista, että ne siirretään toiseen paikkaan kasvamaan. Suomessa on jo muutenkin tuhansia ylimääräisiä tyhjiä navetoita, jotka lahoavat ja estävät sillä paikalla puiden kasvun. Ne pitäisi määrätä purettavaksi ja rakennuspaikka metsitettävä direktiivin nojalla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tolopainen on oikeassa. Kyllähän se aika orwellilaiselta tuntuu että maaseudun rakennemuutosta (tilakoon kasvua) estetään sillä perusteella että puita kaatuu. Kun niitä kaadetaan voimalinjojen tai junaratojen tieltä, se ei sitten olekaan enää ongelma.

    Timppa

    Tässä kommentti Hesariin Annelin kommenttiin:

    ”Hieman ihmettelen nuivaa suhtautumista metsäteollisuuden kasvuun ulkomailla. Meidän teollisuutemme on jo pitkään investoinut ulkomaille: tuotantokapasiteetista on jo osapuilleen puolet poissa Suomesta. Osa ulkomaisista yksiköistä tosin oletettavasti tekee tuotteita Suomessa tuotetusta sellusta, kuten paperitehtaat Kiinassa tai UPM:n tarralaminaattiterminaalit pitkin Eurooppaa?”

    Aivan. Kannattaa todeta sekin, että UPMn kasvattaa Uruguyaun nyt puuttomilla alueilla auringon energialla puuta, josta valmistaa sellua ja sivutuotteena merkittävät määrät sähköenergiaa. Voiko ilmastoystävällisempää teollisuutta olla? Selluhan itsessään on välituote, josta nykyään voi valmistaa mittavan määrän erilaisia fossiilipohjaisia tuotteita korvaavia tuotteita. Tuo urugyaulainen lyhytkuituinen sellu tarvitsee kuitenkin kaverikseen pohjoisten havumetsien pitkäkuituista sellua, jotta lopputuote olisi riittävän luja.

    Myös meikäläisen pitkäkuituisen sellun tuotanto on mitä ilmastoystävällisempää. Selluteollisuus käyttää raaka-aineenaan tukkipuun kasvatuksen sivutuotteita, harvennuskuitupuuta, päätehakkuilta kertyvää sahaukseen soveltumatonta puuta ja sahausjätettä. Lopputuloksena taas paljon arvokkaita materiaaleja ja energiaa.

    Olisi mielenkiintoista tietää miten kirjoittajat korvaisivat ehdottamansa hakkuiden vähenemisen seurauksena väistämättä syntyvän energiavajeen.

    Suomen energiapolitiikka on ollut lievästi sanottuna järjetöntä. Elettiin Venäjän tuontisähkön ja puun tuonnin varassa. Ajettiin alas toimiva ja maaseudun elinvoimaa tukeva turvetuotanto. Nyt puuntuonti on loppunut ja kirjoittajat ehdottavat, että Suomen hakkuita vähennetään. Millä ihmeellä saisimme tarpeeksi energiaa tällaisessa tilanteessa.

    Nyt ollaan pakkotilanteessa, jossa energialaitokset joutuvat polttamaan myös kallista kuitupuuta, jotta kuluttajille riittäisi lämpöä ja sähköä. Toivoisi Syken esittävän tapoja energiavajeen korvaamiseen kieltojen sijaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”Ainoa tapa, jolla puuston hiilinieluun voidaan vaikuttaa riittävän nopeasti ja voimakkaasti, on hakkuiden rajoittaminen. Se lisäisi myös kasvua.

    Jos hakkuukertymä pidetään pysyvästi nettokasvua pienempänä, metsät vanhenevat ja niiden kasvu hiipuu. Tämä johtaisi kierteeseen, jossa nielun ylläpito vaatii hakkuiden vähentämistä, mikä yhä pienentäisi kasvua. Pitkällä aikavälillä hakkuurajoituksista tulisikin luopua ja siirtää puuston nielun painopiste puutuotteisiin.

    Metsän hiilinielun kannalta olisi viisasta pitää hakkuumäärät seuraavina vuosikymmeninä selvästi metsien nettokasvua pienempinä, mutta nostaa ne myöhemmin vastaamaan talouskäytössä olevien metsien kasvua. Hakattu puu tulisi samalla ohjata selvästi nykyistä tehokkaammin pitkäikäisiin puupohjaisiin tuotteisiin.

    Tarvittava hakkuurajoitus voitaisiin toteuttaa verottamalla suurten tukkien myynnistä saatuja tuloja kevyemmin kuin muita puunmyyntituloja. Suuren tukin raja voisi olla esimerkiksi 30 senttimetrin latvaläpimitta, mutta raja voisi vaihdella alueittain.”

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009611624.html

    Timppa

    Tässä meikäläisen kommentti Hesariin:

    Olisi suotavaa, että kirjoittaja olisi esittänyt joitakin tilastotietoja siitä miten ehdotus vaikuttaisi työllisyyteen, sahoille, sellutehtaille, energiatalouteen ym. Hakkaamatta jättämisellä on hyvin laajoja ja arvaamattomia vaikutuksia.Yleinen elämänkokemus kertoo, että tuollaiset viritelmät johtaisivat päinvastaiseen tilanteen kuin tavoitellaan.

    Kaikki huomio on kiinnitettävä metsäkadon torjumiseen ja metsien kasvun parantamiseen. 

    Se kannattaa todeta, että uudistushakkuiden viivästyttäminen on tuottanut viime vuosina todella hyvin ilman veroporkkanaakin. Kuusileimikon keskihinta on noussut 7 vuodessa n 50 % ja mäntyleimikon 6 vuodessa 35 %. On tietysti harhaluulo, että kaikki metsät uudistettaisiin nuorina. On todella paljon metsänomistajia, jotka uudistavat metsänsä ikääntyneinä. Tämä saattaa olla yksityistaloudellisesti viisasta, mutta hiilinielujen kannalta epäedullista. Hiilinielujen kannalta olisi järkevää uudistaa metsät nuorina.

    Siis vielä kerraten. Ehdotetun kaltainen systeemi sotkisi puumarkkinat.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos Timppa asiantuntevasta kommentista.

    Visakallo Visakallo

    Hakkuiden rajoittaminen taitaa nyt toteutua ilman yhtäkään ilmastopoliittista päätöstä. Suhdannerintamalla alkaa näyttää sen verran pahalta.  Toivoa vaan sopii, että sitten kun seuraava nousu muutaman vuoden kuluttua (toivottavasti!) alkaa, olisi pahin metsiin kohdistuva ilmastorummutus jo vaihtunut muihin huoliin. Ensimmäisiä merkkejä siitäkin alkaa jo näkyä.

    ihmettelijä

    Miksiköhän sahat ei maksa järeämmästä tukista enemmän. Isommasta tukista saa kuitenkin enemmän sahatavaraa kuin pienemmästä. Jos saisi järeydestä lisähintaa niin kannattaisi kasvattaa tukit pidempää isommiksi. Harventaa tietysti pitäisi että järeytyminen olisi mahdollista.

    Visakallo Visakallo

    Näkyy nyt UPM vuorostaan ilmoittavan lomautuksista.

    Nostokoukku

    Lomautukset ovat tässä vaiheessa vuotta jo tarpeen. Niillä johto petaa  itselleen tulospalkkioita ja bonuksia. Viime vuoden 5,5 miljoonan palkat on varmaan tullut jo syötyä.

Esillä 10 vastausta, 5,671 - 5,680 (kaikkiaan 6,450)