› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 5,661 - 5,670 (kaikkiaan 6,476)
1 2 3 … 566 567 568 … 646 647 648

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 25.5.2023, 10:50

    Hesari jatkaa hämmentävää viime päivien takinkäännöstään ja julkaisee puurakentamista kehuvan artikkelin.

    ”Tutkimuksessa selvisi, että oikeanlaisella ja riittävällä puurakentamisella on mahdollista kasvattaa rakennuskannan hiilivarastoja niin paljon, että ne voivat jopa ylittää varsinaisten metsäalueiden kyvyn varastoida hiiltä.”

    https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009597026.html

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.5.2023, 10:10

    Professori emeritus Erkki Tomppo:

    ”EU ja jotkin tahot Suomessa hakevat globaalia pitkän ajan ilmastoratkaisua väärästä suunnasta eli maankäyttösektorin hiilensidonnasta.”

    ”Globaalisti jonkin verran myönteisiä ilmastovaikutuksia voidaan saavuttaa parantamalla maankäytön suunnittelua ja suunnitelmien toteuttamista, metsittämällä puuttomia alueita sekä estämällä metsän raivaaminen muuhun käyttöön ja metsien rappeutuminen erityisesti trooppisella vyöhykkeellä. Nämä toimet eivät kuitenkaan ratkaise globaalia ilmasto-ongelmaa, kuten uudessa Science-lehden jutussakin on päätelty (Science 380, 18.5.).”

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009597737.html

    Tomperi 26.5.2023, 10:21

    ”Tutkimuksessa selvisi, että oikeanlaisella ja riittävällä puurakentamisella on mahdollista kasvattaa rakennuskannan hiilivarastoja niin paljon, että ne voivat jopa ylittää varsinaisten metsäalueiden kyvyn varastoida hiiltä.”

    Se tarkoittaa myös sitä, että rakennuksiin varastoitunut hiili pysyy rakennuksissa myös pitempään kuin metsissä. Siinä se kääntyykin ns absurdiksi kokp asia.  Jos Suomessa hakataan päätehakuussa kuusikko jossa on 400 kiintoa puuta ja tukkiprosentti 60, siitä saadaan 120 kiintoa sahatavaraa, ja kun se sahatavara käytetään rakennuksiin niin se on hyvä jos siitä 70… 80 prosenttia päätyisi ns rakenteisiin.  elikkä noin 90 kiintoa.  Montako prosenttia sodanjälkeisestä rakennuskannasta eläää pitemmän elämän kuin 100 vuotta?

     

    Puuki 26.5.2023, 10:59

    30 vuodessa (usein jo 20 vuodessa) ehtii kasvaa hakatun rakennuspuun tilalle uusi hyvin hiiltä sitova kasvatusmetsä, jos uudistamisesta on huolehdittu.

    Tomperi 26.5.2023, 11:03

    Puuki, rakennettu aines on seinissä, ei sitä hiiltä tarvitse sitoa kiireesti vaan se kaikki muu ensin joka hakkuun jälkeen poltetusta puusta lehahti ilmojen teille.

     

    Tomperi 26.5.2023, 11:07

    ”Tutkimuksessa selvisi, että oikeanlaisella ja riittävällä puurakentamisella on mahdollista kasvattaa rakennuskannan hiilivarastoja niin paljon, että ne voivat jopa ylittää varsinaisten metsäalueiden kyvyn varastoida hiiltä.”

    Tämä tutkimus pitäisi saada lukea, siinä lauseessa on sana mahdollisesti, johon esimerkiksi Puuki ei ollut kiinittänyt huomiota saatika sen merkitykseen. Se ei ole itsestäänselvyys että niin tapahtuisi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.5.2023, 11:09

    Keskustelu rönsyilee Hesarissa Erkin artikkelissa. Kommentoin.

    ”A-talkissa käsiteltiin eilen tätä samaa aihepiiriä. Kerrottiin että lupauksiamme EU:n yhteiseen hiilinielujen pottiin on vaikea täyttää. Kun nykyisen velvoitekauden vaatimuksia laskettiin, ei ollut vielä tiedossa tämänhetkistä metsien kasvun taantumista, metsäteollisuuden huippusuhdanteen ennätysmäisiä hakkuita eikä Venäjän puun tuonnin loppumista. Vaatimus on nyt siis mahdollisuuksiin nähden ylimitoitettu. Ongelmaa pahentaa kasvua aikaansaavan metsäpinta-alan hupeneminen suojelualueiden perustamisen ja voimalinjojen rakentamisen vuoksi. Edes nykyisen kasvun tason ylläpito voi tuottaa haasteita – varsinkin jos metsätuhot lisääntyvät.

    EU:n maankäytön ratkaisuja on varmasti mahdollista parantaa, mutta jos halutaan säilyttää kansalaisten hyväksyntä, se tulisi tehdä käyttämällä porkkanoita eikä keppiä. Maanosan hiilinielu ei kasva yhtään sillä keinoin että ostamme hiilinieluaneita toisiltamme. Jäsenmaille pitäisi luoda kannustimia maanosan viherryttämiseen eli metsittämiseen. Vihreämpi EU selviää paremmin ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta.

    Metsäteollisuuden kestävyyteen muualla maailmalla suhtaudun myönteisemmin kuin kirjoittaja: metsänhoito ei ole rakettitiedettä. Kyllä sama kasvun ihme voi toteutua muuallakin kuin meillä Pohjoismaissa.”

    …

    ”Ei maa- ja metsätalous saastuta vapaasti, vaan molemmilla elinkeinoilla on vesiensuojelun ohjeet käytössä. Tehtävää on paljon, mutta ei voi sanoa ettei olisi aloitettu. Tukipolitiikalla saadaan aikaan tarvittavia toimia.

    Taalas on varmaan parhaiten informoituja henkilöitä ilmastonmuutosasioissa. Suomen ilmastopaneeli ei ole ehkä hänen kanssaan ristiriidassa tilannekuvan osalta, ainoastaan jossain määrin keinojen osalta. Keinoja emme voi valita vapaasti, vaan meitä sitoo EU:n yhteinen ilmastopolitiikka.

    EU:n alueella metsittämisellä voidaan saada samanaikaisesti sekä ilmasto- että monimuotoisuushyötyjä. Sama tietenkin globaalistikin: on kiistatta hyödyllistä laajentaa metsäalaa. Luultavasti olisi myös hyödyllistä ottaa teollisten hakkuiden piiriin lisää alueita niissä pohjoisissa havumetsissä, joissa metsätuhoja saadaan vähennettyä ottamalla puuta talteen. Samalla hakkuupaine lievenee hiukan niissä EU-maissa, joissa metsiä käytetään nyt intensiivisesti.

    Suomen metsien käytön suunnittelussa on myös huomioitava samanaikaisesti metsien muutkin hyödyt puuntuotannon ohella. Olemme sitoutuneet ilmastosopimuksen lisäksi monimuotoisuuden palauttamiseen eli metsittämiseen, suojeluun ja ennallistamiseen. Yleiset lajit ovat ekosysteemin toiminnan kannalta ehkä jopa tärkeämpiä kuin uhanalaiset. Meidän ekosysteemimme ovat nuoria jääkauden jälkeen syntyneitä ja siksi ravintoverkoiltaan verrattain yksinkertaisia, joten niissä jokainen laji voi olla tärkeä.”

    MJO 26.5.2023, 11:13

    Eli 400-90=310 kiintoa + oksat ja latvukset + maaperässä lahoavat kannot ja juuret.

    Lisäksi pitäisi sitoa johonkin kaikki poltettu öljy, kaasu, kivihiili. Silloin pysyttäisiin ns. tasapainossa. Tietysti osa varastoituu merenpohjiin ja soihin turpeena. Taitaa olla pitkä matka.

    Tomperi 26.5.2023, 11:24

    Tässä sekottuu se että sotketaan todellinen hiilen sitoutuminen ja sitten nämä ns laskennalliset perusteet jotka ovat ns ilmastatemmattuja lukuja laskenta malleja joilla itseasiassa ei ole paljoakaan tekemistätotuuden kanssa kuinka hiili kiertää, sitäkun ei ole tutkittu, laskettu riittävästi. Enemmän taitaa olla vaikutusta hiilitaseeseen kesäaikuisilla hakkuilla kuin tehdyillä hiilensitomisen muilla aikaansaannoksilla.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.5.2023, 10:09

    AJ kommentteja:

    Tässä on listattu hyviä ehdotuksia. Hiilineutraaliuspolulla eteenpäin liikuttaessa pitää pitää kaikki keinot ja ihmisryhmät mukana. Energian hinnan nousu on sitouttanutkin jo kansalaiset ennennäkemättömiin ilmastotalkoisiin.

    Hieman ihmettelen nuivaa suhtautumista metsäteollisuuden kasvuun ulkomailla. Meidän teollisuutemme on jo pitkään investoinut ulkomaille: tuotantokapasiteetista on jo osapuilleen puolet poissa Suomesta. Osa ulkomaisista yksiköistä tosin oletettavasti tekee tuotteita Suomessa tuotetusta sellusta, kuten paperitehtaat Kiinassa tai UPM:n tarralaminaattiterminaalit pitkin Eurooppaa?

    Jonkinlainen kaksoisstandardi ajattelussa vallitsee: ei ole oikein jos metsäteollisuus laajenee ulkomailla mutta se on oikein, jos meille tuotetaan tavaroita Kiinassa ja muissa tuontimaissamme. Siis ulkoistetaan meidän päästöt heille, ja ollaan tyytyväisinä ”hiilineutraaleja”.

    Tie kestävyyteen ei voi perustua osaoptimointiin, vaan ihmiskunnan lisääntyvyyttä ja kulutusta pitää hillitä samanaikaisesti ja kaikkialla. Keskinäisellä nokittelulla ei päästä eteenpäin. Tehokas keino Kiinan päästöjen alentamiseen: ostamme vähemmän Kiinassa tuotettua tavaraa.

    Vielä tarkennus kasvun ja metsän elävän biomassan suhteeseen. Metsän kasvun määrä riippuu yhteyttävien viherhiukkasten määrästä eikä runkopuun määrästä tai puiden kappalemäärästä. Metsätaloudessa kannattaa nyt suunnata metsien perustamiseen entistä harvempina: metsätuhojen kestävyyden kohentamiseksi, uudistuskustannusten säästämiseksi ja ensiharvennusten talouden parantamiseksi.

    Puita on koko kiertoajan metsässä vähemmän per hehtaari, mutta jokaisen yksittäisen puun latvus on suurempi. Yhteyttävää koneistoa on yhtä paljon tai enemmän kuin ennen. Kiertoaikaa voidaan jatkaa kannattavasti pitemmälle, kun puut kasvavat paremmin hieman vanhempinakin.

    *

    Näin. Puhutaan hiilen sidonnasta eikä tarkenneta onko hiilen varastointi vai varaston kasvattaminen (kasvu ja hiilinielu) se tärkeämpi osio. Molempia kun ei voida maksimoida yhtä aikaa. Kannattaa tehdä kuten professori Annika Kangas totesi: ei maksimoida, vaan optimoidaan usean metsän hyötytavoitteen suhteen.

    Maailman metsäala voidaan jakaa erittäin karkeasti kahteen luokkaan: hiiltä varastoivat luonnonmetsät ja sitä ilmakehästä imevät talousmetsät. Näiden kokonaismäärä, jakauma näihin kahteen luokkaan ja luokkien sisäinen kehitys ml. metsätuhojen määrä ratkaisevat globaalin metsien hiilitaseen. Vanhat luonnonmetsät ovat usein erittäin suuria hiilivarastoja maaperään kumuloituneen suuren hiilen määrän vuoksi. Ne eivät kuitenkaan yleensä ole hyviä hiilinieluja.

    EU:n ilmastopolitiikka on siinä mielessä epäonnistunut, että siinä koetetaan pyrkiä hiilineutraaliuteen systeemissä joka vuotaa ympäristöönsä, eli ei huomioida muita kuin omat päästöt ja nielut. Eurooppalainen vienti ja tuonti pitäisi huomioida myös; ilman niitä emme ole rehellisiä. Jos politiikka saadaan muutettua kannustavammaksi, sillä on kyllä suuria vaikutusmahdollisuuksia. Nykyiset keinot eli jäsenmaiden sakottaminen ja uhkailu eivät ole kannustavia.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009615243.html

     

Esillä 10 vastausta, 5,661 - 5,670 (kaikkiaan 6,476)
1 2 3 … 566 567 568 … 646 647 648