Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 5,681 - 5,690 (kaikkiaan 6,476)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • mehtäukko

    Aloituksen aiheesta prof.JKangas toteaa MT 29.5: ”Metsiin liittyvä ilmastokeskustelu on noussut Suomessa laukalle, jota ilmastopaneelin sammakot kiihdyttävät”. Paneelin piiristä on ehdotettu kotimaisen puun korvaamista kaukomaiden plantaasimetsistä, ja paneelin pj. ehdotti MH:n hakkuiden jäädyttämistä pariksi vuodeksi…

    Voidaan kyllä hyvällä syyllä kysyä näiden sammakoiden hyppykykyä ja vastuullisuuden puutosta. A-tolkissa JSeppälä osasi kyllä toistamasta toistaa, kuinka on olemassa eu:n tavoitteet joihin maamme jotkin pöljät hätäpäissään lupautuivat.

     Olkootkin ne vaikka kuinka utopistisia aikajänteellä ja haaveilla, siihen olisi tungettava hinnalla millä hyvänsä!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Sellaista kuulin eilen että kiinalaisten vessapaperia ei valmistettaisikaan meidän sellusta vaan ennemminkin eteläamerikkalaisesta plantaasisellusta. Tämä huojentaa hiukan, mutta ken tietää mihin kiinalaiset sitten meidän selluamme oikein käyttävät – sanomalehtipaperiinko? Se ei ole kovin paljon pitkäikäisempää kuin vessapaperikaan, mutta kuitumme kelpaavat eukaselluun verrattuna tai siihen sekoitettuna enemmän lujuutta vaativiin tuotteisiin.

    Siinä ei olisi järkeä että ensin rahdattaisiin plantaasipuu meille, tehtäisiin meillä selluksi ja sellu rahdattaisiin Kiinaan, jossa siitä tehtäisiin matalan jalostusarvon tuote. Järkevintä olisi jalostaa neitseellinen kuitu mahdollisimman pitkälle siinä maassa jossa puu on kasvanut.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Veikko Salla 30.5. 22:24 EU on huolissaan metsistä?

    Vuonna 2013 CSIRO (The Commonwealth Scientific and Industrial Research Organisation) satelliittihavaintoihin perustuen osoitti ilmakehän hiilidioksidin (CO2) pitoisuuden kasvun johtaneen kasvipeitteisen alan lisääntymiseen kuivilla alueilla Australiassa, Pohjois-Amerikassa, Lähi-idässä ja Afrikassa ajanjaksolla 1982-2010. CO2-lannoituksen arvioitiin lisänneen kasvua 11%.

    Vuonna 2016 Nature Climate Change -tiedelehdessä julkaistu tutkimus vahvisti neljännesosasta puoleen maapallon kasvipeitteisistä alueista vihertyneen merkittävästi ajanjaksolla 1982-2015, minkä niin ikään arvioitiin johtuneen suurelta osin ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden noususta.

    Jälkimmäisessä tutkimuksessa kansainvälinen ryhmä, 32 tutkijaa 24 laitoksesta kahdeksasta maasta, johti työtä, jossa käytettiin hyväksi NASAn Moderate Resolution Imaging spektrometrin satelliittidataa ja NOAAn Advanced Very High Resolution Radiometer -instrumentteja lehtipinta-alan indeksin so. lehtipeitteen alan määrittämiseen planeettamme kasvillisilla alueilla. Havaittu globaali kasvien ja puiden lehtipinta-alan kasvu (Leaf area index) vastasi pinta-alaltaan kaksinkertaista Yhdysvaltojen pinta-alaa.

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009618855.html

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hesarin lukijan näppärä ratkaisu navettojen rakentamisen aiheuttamaan metsäkatoon.

    ”Mutta voihan ne puut kaataa ensin ja laittaa siihen pienen tuulivoimalan, parin vuoden päästä navetta tilalle. Ongelma ratkaistu.”

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Petri Kortejärvi kirjoittaa hakkuuvuodosta Aarre-lehdessä. Kuten on tullut monesti aiemminkin sanottua, itse en suhtaudu yhtä skeptisesti metsätalouden kestävyyteen muissa maissa. Se käytäntöjen muutos joka on tapahtunut meillä voi aivan hyvin tapahtua muuallakin samantyyppisissä olosuhteissa. Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä olisi mahdollisuus kohentaa hiilinieluja laajasti omaksumalla muuallakin soveltuvin osin meidän pohjoismainen metsänhoitomallimme säntillisine uudistamisineen ja harvennushakkuineen.

    Avainasia olisi varmaan puun hinnan kehitys. Jos puu olisi arvokasta, sen tuotannon vaatimaan infrastruktuuriin ja metsänhoitoon kannattaisi panostaa. Kanadassa ja Venäjällä maan ja puut omistaa valtio, jolloin yhteys tuotannon ja käytön välillä katkeaa. Olisiko toimiva ratkaisu siis esimerkiksi metsien yksityistäminen?

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/cdd17480-ad70-465c-a51a-02f516a14f29

    Visakallo Visakallo
    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kauppalehti tehnyt hyvän katsauksen metsistä muualla. Huomiota kiinnitti Italian into metsittämiseen: metsien pinta-ala on kasvanut viime vuosina reipasta tahtia, 5900 hehtaaria vuodessa. Ehkä tämä selittää osaltaan miksi Italian hiilinielutavoite vuodelle 2030 luvataan kaksinkertaiseksi Suomeen nähden.

    Puuki

    Kiinalaiset käyttää pitkäkuitusellua varmaan kartongin valmistukseen pakkausmateriaaliksi  kuten muutkin.

    Hiilidioksidin lisääntyminen lisää kasvillisuutta; sehän on ollut odotettavissakin ja ilmeistä.

    Puu Hastelija

    Voisiko joku käydä kertomassa italialaisille, että ne niiden uudet metsät on todistettu päästölähteiksi. Ainakin Suomessa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Puukilla oivallinen huomio, joka pitää yrittää muistaa keskusteluissa: meidän vientisellu ei mene kiinalaisten vessapaperiksi!

Esillä 10 vastausta, 5,681 - 5,690 (kaikkiaan 6,476)