NMI on juhannuksenpyhinä perustettu tietyissä piireissä vaikutusvaltainen ja arvostettu Nostokoukun Metsä Instituutti (The Forest Institute of Nostokoukku). Se arvioi hiilen ekviValetonneja, kuten muutkin alan toimijat, omasta päästään. Tarpee ja käyttötarkoituksen mukaan. Tuloksia ei käy kiistäminen, kuten ei muidenkaan arvioijien.

Minäkin vastasin tänään 10 000 metsänomistajalle lähetettyyn kyselyyn, joka kuuluu Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Lapin yliopiston ja Suomen metsäkeskuksen yhteiseen HILMARI-hankkeeseen. (Hiilinieluja ja ilmastohyötyjä hallituin riskein).

Suoraan sanottuna tällaisia kyselyjä ei kannattaisi kenenkään tehdä. Samaa asiaa kysyttiin monta kertaa kuin ristikuulustelussa. Vastasin vain asiallisiin pääkysymyksiin ja kaikki muut kohdat laitoin menemään nahkoineen ”en tiedä”-vastauksella. Olen melko varma, että moni muu teki samoin, tai jätti kokonaan vastaamatta. Jos kysely halventaa vastaajaa, on vastaajalla täysi oikeus tehdä samoin. Tutkimusten rahoittajien on nyt syytä herätä, ja lopettaa tällainen järjetön tuhlaus.

Ilmastovuosikertomus: ”Suomi ei todennäköisesti saavuta velvoitteita, jotka maankäyttösektorille on asetettu vuosille 2021–2025”.

Maankäyttösektorin tilanne paranee hiukan, kun markkinahakkuut alenevat suhdanteen taittuessa, mutta kuinka paljon… ehkä 10 milj. m3, jos palattaisiin vuoden 2020 tasolle, mikä tarkoittaisi (kertoimella 1,3 runkopuun hakkuusta kokopuun hiilidioksidiksi?) yhteensä 13 milj. CO2-ekv.?

Ojitettujen turvemaiden jatkuvapeitteisyydellä saataisiin päästösäästöä ehkä 3 milj. (simulointitutkimus).

Turvemaiden viljelystä luopuminen maataloudessa (jutun kuvassa luokka viljelysmaa jossa mukana kivennäismaa) ehkä 7 milj. tn lisää. Rahaa kuluisi luopumiskorvauksiin ja uusien tuotantosuuntien perustamiseen. Elinkelpoiset tilat voivat ostaa tilalle kivennäismaan peltoa. Rahaa ei kuluisi kohtuuttomia määriä koska tiloja on vähän.

Kaikki yhteensä 23 milj.tn. Suomen maankäytön hiilinielutavoite vuonna 2030 on -18 milj. tn. Tämä olisi mahdollista saavuttaa, jos hakkuut eivät ryöpsähdä kovin isoiksi. Puun käyttö näyttäisi kuitenkin jäävän lähiaikoina korkealle tasolle uusien investointien myötä ellei tehtaita suljeta lisää.

Tämä polku saattaisi riittää hiilineutraaliuteen 2035, koska muut sektorit toimivat melko hyvin saman tavoitteen eteen.

Ongelmaksi jää nyt kuluvan kauden suuri alijäämä, joka on kertynyt vuodesta 2021 alkaen johtuen uudistetuista turvemaiden malleista, metsien kasvun hitaudesta ja metsäteollisuuden huippusuhdanteesta. Hakkuiden aleneminen vielä enemmän auttaisi kyllä päästötavoitteissa, mutta heikentää verokertymää, joten se on kallis vaihtoehto valtiontaloudelle, samoin kuin on päästöyksiköiden ostaminen ulkomailta.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009711348.html

Kommentoin ilmastovuosikertomusta:

”Miksi on oma osasto ilmastolle ja oma biodiversiteetille? Koska näistä on olemassa kansainväliset sopimukset joiden noudattamista seurataan ja raportoidaan kansallisesti.

Kuten voi Luonnonvarakeskuksen kasvihuonekaasujen inventaarion nettisivustolta tarkistaa, päästöjen ja nielujen aikasarja on ajantasaistettu alkaen vuodesta 1990 uusia maaperämalleja käyttäen. Aikasarjasta näkyy että maankäyttöluokka ”viljelysmaa” tuottaa lähes yhtä paljon päästöjä kuin metsämaa ja puutuotteet yhteensä pystyvät sitomaan. Suurin osa noista päästöistä tulee turvepohjaisilta pelloilta Pohjanmaalla.

Nyt tarvittaisiin pikaisia toimia maankäyttösektorilla. Tiedossa olevia määrällisesti suuruusluokaltaan riittävän isoja ovat esimerkiksi: hakkuiden määrän aleneminen, ojitettujen metsämaiden jatkuvapeitteinen kasvatus (avohakkuiden välttäminen) sekä maatalouden turvemaiden poistaminen viljelystä.

Turvepeltojen uusiokäyttökin aiheuttaa päästöjä, joten se pitäisi harkita tapauskohtaisesti tarkasti. Jo muokatun pellon siirtäminen nurmiviljelyyn tai pohjaveden pinnan nosto alentavat päästöjä. Mahdollisia turvepeltojen uusiokäyttöjä ovat esimerkiksi metsitys, energiakasvien viljely tai ennallistaminen kosteikoksi.”

<p>Kaikkein suurin epäreiluus mielestäni liittyy siihen että 1,4ha metsästä(hiilinielusta) joutuu maksamaan  kiinteistöveron reilut 200 euroa vuodessa.</p><p>Palsta on arvioitu ely keskuksen asiantuntijalla ja kuuluisi suojelu luokkaan I-II mutta on liian pieni suojeltavaksi.</p><p>Palsatalla ei ole rakennusoikeutta eikä varmaan saisikaan koska jyrkät jääkauden aikaiset kallionuodostelmat vaikeuttavat rekantamista rajoittuu järveen eli kyseessä niemi niemen kärjessä omistamamme mökkitontti n 3500m2</p><p>Itse ostin palstan aikoinaan nimenomaan siitä syystä että se jäisi luonnomukaiseksi vanhaksi metsäksi (n. 80-90 vuotiasta pääosin 75% mäntytukki valtaista metsää) ja siihen ei kukaan hae rakennusoikeutta poikkeusluvalla.</p><p>Hiilensidonnasta siis rangaistaan ainakin Suomessa</p>