› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 6,635 vastausta, 130 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten A.Jalkanen toimesta.
Esillä 10 vastausta, 6,011 - 6,020 (kaikkiaan 6,635)
1 2 3 … 601 602 603 … 662 663 664

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • reservuaari-indeksi 24.11.2023, 19:17

    Kemerakatilla menee laskelmat sekaisin. Ei ole 4 g.tena.ekv. vaan 4,8. Jopa yli. Tuo ero näyttää pieneltä, mutta nousee eksponenttiin kohta.

    Ilkka Ahmavaara – Rannantaikaa väki ry:n kotisivut (rantai.fi)

    Leena
    juristi, lakitoimiston johtaja

    A.Jalkanen 29.11.2023, 10:01

    Tämäkin keskustelu meni metsään, vaikka piti keskustella luontokadon mittareista. Piti taas kommentoida…

    ”Kyllä, ja yksi tärkeimmistä päätöksistä on jatkuvasti ”täältä ikuisuuteen” vaadittu metsien positiivinen hiilinielu, eli että hakkuut ovat pienemmät kuin kasvu. On varmaan oikeansuuntainen päätös tällä hetkellä, kun ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire, mutta oikein pitkällä aikavälillä johtaa metsien ikärakenteen vanhenemiseen ja sitä kautta kasvun alenemiseen.

    Olemme jo nyt siinä tilanteessa että metsien kasvun parantamiseen on hyvin rajalliset mahdollisuudet, mikä tarkoittaa että metsäteollisuuden on sopeuduttava; volyymi ei voi enää kasvaa. Arvonlisä voi kasvaa paljonkin, jos teemme puusta pitemmälle jalostettuja tuotteita.

    Metsänhoidon puolella on tehty paljon parannuksia käytäntöihin ja on myös tutkimusnäyttöä siitä että ne tehoavat. Esimerkiksi UPM:n lehdistötiedote eiliseltä päivältä otsikolla ”Luonnonvarakeskuksen tutkimus osoittaa uhanalaisen lajiston runsastuneen UPM:n avohakkuualoilla”. Kannattaa lukea metsäyritysten sivustojen lisäksi Tapion metsänhoitosuosituksista luonnonhoidon osuus. Lisäksi PEFC-metsäsertifioinnin säännöt.”

    https://www.hs.fi/talous/art-2000009983978.html

    Nostokoukku 29.11.2023, 15:52

    Jos lähtökohta on nolla, niin varmaan runsastumista on tapahtunut. Onko sillä sitten mitään merkitystä, onkin jo toinen asia. Jos haapa on lisääntynyt metsissä parissa kymmenessä vuodessa 70 %, niin sama tilanne. Jos lähtökohta on jotain nollan ja yhden väliltä, niin kymmenen vuoden päästä on metsissä jo kaksi haapaa.

    A.Jalkanen 14.12.2023, 21:06

    <p>Päivän seurantajulkistus. Ehkä tänä vuonna paranee.</p><p>https://www.luke.fi/fi/seurannat/maatalous-ja-lulucfsektorin-kasvihuonekaasuinventaario/kasvihuonekaasuinventaarion-ennakkotietojen-mukaan-maankayttosektorin-paastot-kasvoivat-vuonna-2022</p>

    A.Jalkanen 16.12.2023, 11:40

    <p><p><div>Kommentteja hiilinieluista<br /><br />*<br /><br />Kuten kirjoittaja huomauttaa, kasvihuonekaasujen raportoinnissa maaperän päästöosion epävarmuusmarginaalit ovat isot. On hiukan arveluttavaa sisällyttää EU:n päästövelvoitteisiin toisaalta hyvinkin tarkasti mitattavia osioita, kuten fossillienergian kulutuksen päästöt, ja toisaalta hyvin epävarmat maaperän päästöt. Itse ottaisin metsästä mukaan vain tarkasti mitattavan runkopuun kasvun, mutta tämä ei käy poliittisista syistä.<br /><br />Ojittamattomia soita ei lueta ihmisen toiminnan piiriin kuuluviksi, eikä niitä siksi huomioida. Kts. Luonnonvarakeskuksen blogikirjoitus ”Miten Suomen kasvihuonekaasuinventaarion tulokset muuttuisivat, jos ojittamattomien soiden päästöt ja nielut raportoitaisiin?”. Jos noin 4 miljoonaa vielä ojittamatonta suohehtaaria laskettaisiin mukaan maankäyttösektorin päästöihin ja nieluihin, nettopäästöt lisääntyisivät hiilidioksidiekvivalentteina noin 10 miljoonaa tonnia vuodessa.<br /><br />Epäonnistuneista ojitusalueista eli liian karuista rämeistä ei tule enää hiilidioksidipäästöjä siinä vaiheessa kun ojat ovat tukkeutuneet. Ne ovat ikään kuin ennallistuneet itsekseen, ja uudelleen elpynyt turpeen kasvu muuttaa ne jälleen nieluiksi. Nämä eivät ole kiireellisimpiä ennallistamiskohteita. Kiireellisiä ovat ne rehevät runsaspäästöiset mutta ravinne-epätasapainoiset suot, joilla ei saada tuhkalannoituksellakaan elvytettyä puuston kasvua, mutta joilla on arvoa monimuotoisuuden ja vesiensuojelun kannalta.<br /><br />*<br /><br />Näen hakkuiden hiilivuodon EU:n ulkopuolelle hieman vähemmän haitallisena. Se voisi ensinnäkin olla hyödyksi meidän – siis EU:n – metsien monimuotoisuudelle, jos hakkuita hieman himmailtaisiin. Ainakin se olisi aivan selkeästi hyödyksi lähivuosien hiilinieluille, kun vuotuisesta kasvusta jäisi suurempi osuus metsään. Pitkällä aikavälillä metsien ikärakenteen vanhenemisella on päinvastainen vaikutus, eli hiilinieluja alentava, mutta me emme tiedä kuinka pitkä tuo aikaväli tarkalleen on.<br /><br />Hakkuiden hiilivuoto voisi olla hyödyksi globaalille hiilitaseellekin. Ensinnäkin puun kysynnän kasvu lisäisi kannusteita uusien istutusmetsien perustamiseen. Toiseksi hakkuiden kasvu pohjoisella havumetsävyöhykkeellä EU:n ulkopuolella todennäköisesti vähentäisi metsätuhoja. On ihmiskunnalle hyödyllisempää käyttää puut kuin jättää ne nykyisessä määrin kaarnakuoriaisille, myrskyille ja metsäpaloille. Esimerkiksi Kanadassa paloi tänä vuonna lähes Suomen metsämaan pinta-alan verran metsää, siis miljoonia hehtaareita.</p><p>https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010055634.html</p></p&gt;

    Kurki 16.12.2023, 12:17

    <p><p>Sivua ei löydy.</p></p><p>On tämä uskomatonta sotkua näiden lisäkirjainten kanssa.</p>

    A.Jalkanen 16.12.2023, 12:32

    <p><p>Etsi Hesarin otsikolla:</p><p>Hiilinielut eivät sittenkään toipuneet – maankäyttö on yhä päästölähde</p> Hesarissa on myös Ilmastopaneelin uuden johtajan Jyri Seppälän haastattelu.</p>

    A.Jalkanen 18.12.2023, 14:18

    Lisää paasausta hiilinieluista eli kommentti ministereille Mykkänen ja Essayah.

    ”Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa… Viimeiseen ihmetykseen: kyllä suojelualueiden puuston kasvut ovat mukana hiilinieluissa. Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannan alaviitteessä määritellään metsätalousmaa. ”Metsätalousmaa luokitellaan metsä-, kitu- tai joutomaaksi sen vuotuisen keskimääräisen puuntuotoskyvyn perusteella. … Metsätalousmaahan sisältyy myös luonnonsuojelualueiden metsätalousmaa.” Suojelualueiden kasvut eivät sen sijaan ole mukana jatkuvasti ylläpidettävän hakkuupoistuman arviossa, joka ymmärtääkseni lasketaan vain puuntuotannon metsämaalle.

    Maankäytön päästöissä tuijotetaan liikaa pelkästään hakkuisiin. Ei pidä maksattaa metsänomistajilla asioita joihin emme voi vaikuttaa, kuten metsäkato, jota aiheuttaa rakentaminen ja peltojen raivaus. Pidän epäreiluna lainsäädäntöä, joka rajoittaisi metsien käyttöä, esimerkiksi asettaisi päätehakattavan puuston läpimittarajan. Yksittäisillä metsänomistajilla voi olla pakottava tarve realisoida puustoa – esimerkiksi jos tarvitsee maksaa perintöverot.

    Asioissa päästään parhaiten eteenpäin vapaaehtoisin toimin ja yhteistuumin. Toimivat hiilimarkkinat olisivat yksi osaratkaisu. Osa metsänomistajista saisi rahaa puun myynnin sijasta hiilen sidonnasta ja jättäisi tällöin hakkuut tuonnemmaksi. Metsäteollisuus tulee mukaan talkoisiin ja ei pyri maksimaaliseen tuotannon kasvattamiseen aivan lähivuosina, jotta saadaan hiilinielut kuntoon? Maamme ulkopuolelle menevä hiilivuoto eli hakkuiden kasvu muualla ei myöskään ole haitaksi, vaan päin vastoin parantaa mahdollisuuksiamme selvitä sekä ilmasto- että monimuotoisuustavoitteista.”

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010057678.html

    Kurki 18.12.2023, 16:35

    https://mmm.fi/maankayton-muutokset-ja-kosteikot

    Nämä ehdotukset nettonielun nostamiseksi ovat kovin työläitä ratkaisuja kuten vettäminen, ennallistaminen ja siirtyminen peitteiseen kasvatukseen. Ennallistaminen on lisäksi päästöjen lisäämistä ja peitteinen kasvatus on metsien hiilinielujen vähentämistä huonomman kasvun vuoksi.

    Nopein ja tehokkain tapa nostaa nettonielua on metsäkadon korvaaminen uudella metsämaalla. Linkin mukaan metsäkatoa on tullut 14 000 ha vuosi vauhtia ja siitä lasketaan +3,4 Mtn CO2-päästö vuodessa. Noin 4000 ha vastaa siis 1 M tonnin CO2-päästöä.

    Ensinnäkin Suomessa on peltoheittoja ja turvesoiden pohjia n. 100 000 ha, joidenka metsityksestä saa 20 Mtonnia metsäkatoa korvaavia CO2-nieluja.

    Toiseksi on näitä talousmetsien kitu ja joutomaita, joiden lannoittaminen tai ojittamihnen antaisi lisäkasvua.

    Kolmanneksi ravinnerikkaita luonnon soita on vielä jäljellä 1 milj.ha, jotka kannattaisi metsittää, joista saisi metsäkadolle 250 M tonnin CO2-korvausnielua.

    Neljänneksi olisi  turvepeltojen päästöjen poistamiseksi turpeen hautaaminen paikalla pohjaveden alapuolelle. Vesittämiset ovat huuhaata.

    Näitä päätöksiä hallituksen pitäisi tehdä heti vaikka 7 miljardin edestä, ettei tuota rahaa sitten tarvitse käyttää tyhjän eli hiilinielujen  ostamiseen.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/e08f0e7f-f5ef-5d4f-9563-7664b7494dcd

    A.Jalkanen 18.12.2023, 18:24

    Ottaisin tuosta Kurjen listasta jatkokäsittelyyn joutomaiden metsittämisen, jonka hallitus epäviisaasti on jättänyt pois repertuaaristaan. Turvemaiden peitteinen kasvatus yhdistettynä tuhkalannoituksen parantaisi onnistuessaan päästötaseita: puu kasvaa edelleen, mutta maaperän päästöt alenevat. Näistä kahdesta toimesta saisi jo kasaan suuria pinta-aloja ja näin ollen suuria päästövähennyksiä. Lisäksi tulisi kannustaa ja tukea maanviljelijöitä ainakin väliaikaisesti pois turvepeltojen viljelystä. Niille ja käytöstä poistuneille turvesuon pohjille voitaisiin perustaa vaikka aurinkovoimaloita. Ne olisi helppo purkaa pois ja ottaa alueet uudelleen viljelyyn tarvittaessa.

Esillä 10 vastausta, 6,011 - 6,020 (kaikkiaan 6,635)
1 2 3 … 601 602 603 … 662 663 664