Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 6,461 - 6,470 (kaikkiaan 6,476)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • isaskar keturi

    Tuohon metsien hakkuuseen ja puun käyttöön liittyen olen ajatellut, että metsäteollisuus voisi tehdä samanlaisen mainoksen, kun autojen tarvikeosien myyjät aikoinaan – miltä auto näyttäisi, jos siitä otetaan pois tarvikeosat? Eli kuva tavallisesta kodista nyt ja siten, että kaikki puu poistetaan. Kuvasta häipyvät kirjat, huonekalut, ikkunanpuitteet, usein lattia ja katto sekä seinät kaatuvat, kun talon runko lähtee. Sitten perään kysymys ”Haluaisitko elää tällaisessa kodissa?”

    Kurki

    On arvioitu, että 70% puiden yhteyttämistuotteista kulkeutuu juuristoon.

    Paljonko sitten ovat kaikki puun yhteyttämistuotteet?

    Elävän puun biomassan osuudet ovat 58% (runkopuu) ja 20% (puun oksat, latvus, neulaset ja lehdet) ja 22% (kanto plus juuret).

    Elävän puun kasvun 1m3/ha/v yhteyttämistuotteet jakautuvat sitten runkopuuta 0,58 m3, maanpinnan yläpuolelle tulee yhteyttämistuotteita runkopuun lisäksi 0,2 m3 ja maan alle menee 0,22 m3.

    Yhteyttämistuotteista pitäisi mennä maan alle paljon enemmään kuin 0,22 m3.

    Luken mukaan metsän hiili jakautuu  maanpinnan ylä- ja alapuoliseen osaan suhteessa 40%/60%, joten maapohjaan yhtetyttämistuotteista voisi mennnä enintään 1,5*(0,58+0,2)= 1,5*0,78= 1,17 m3.

    Puiden kasvusta maapohjaan menee kantoihin ja juuriin vain 0,22 m3, joten hienojuurien kasvuun, sienijuurien ja pieneliöstön elintoimintojen ylläpitämiseen voisi mennä enintään 1,17- 0,22= 0,95 m3, mutta toisaalta vastaava määrä edellisten vuosien vanhempaa yhteyttämistuotantoa pitäisi vapautua hiilidioksidina takaisin ilmaan että joka vuotinen lisäys pysyisi ylärajan 60% alapuolella.

    Joten tuo vuosittainen yhteyttämistuotanto 0,95 m3 jakautuu sitten pitkälle ajalle kuolleiden hienojuurien osalta ja elävien sienijuurien ja pieneliöstön osalta niiden hengitys vapauttaa hiilidioksidia ilmaan vuosittain. Lisäksi tulisi hakkuissa maahan jäävät kannot ja juuret.

    Oliko aiemmin tässä ketjussa AJ:n linkissä Ruotsin metsien tutkimuksessa kuolleen hiilen osuudesta maininta, että se olisi kertynyt 10 000 vuoden aikana, mikä tuntuu aika oudolta, kun yhteyttämistuotteita menee joka vuosi suurin osa maanalaisen hiilivaraston muodostumiseen kaikista puiden yhteyttämistuotteista.

    Näiden lisä todisteiden pohjalta toistan, että silloin kun metsien elävä kokonais hiilivarasto kasvaa hakkuusästöllä, sen CO2-sidonnan kerroin pitäisi olla n. 2,5, sillä myös maaperän muu hiilivarasto (kuolleet hienojuuret, sienijuuret ja pieneliöstö) kasvaa samassa suhteessa.

    Puuki

    <p>Suuri osa hiilidioksidista haihtuu maaperästä ilmaan hajotustoiminnassa.</p>

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Puuki lienee oikeilla jäljillä. Eli jos yhteyttämistuotteiden bruttomäärästä menisikin 75 prosenttia juuristoon ja sieltä edelleen sienijuurille ja muille maaperäeliöille, se minkä metsässä näemme ja mittaamme on nettomäärä, eli yhteyttäminen miinus hengitys eli eliöiden elintoiminnat. Kai khk-inventaariolla on tieteelliset perusteet miksi se laskee niin kuin se laskee vuotuiset biomassataseet.

    Kurki

    Ehkä ajatus ei tullut ihan selväksi.

    Kun hakataan koko metsän kasvu, niin silloin maanpäällinen ja maaperän hiili (kuollut ja elävä) pysyy määrällisesti ennallaan eli maaperän lisäyksen on oltava saman suuruinen kuin vanhemmasta päästä poistuma. Tällöin ei nieluja ole olemassa.

    Mutta jos metsän hiilivarasto kasvaa 2-kertaiseksi hakkuusäästöillä, niin myös maaperän hiilivarasto kasvaa kaksinkertaiseksi suhteiden pysyessä edelleen 40%/60%.

    Maapohjan hiilivarastoa ei 2-kertaistu kertomalla lisääntynyt runkopuumäärä 1,3 :lla vaan 2,5:llä.

    Metsämaan hiilinielua laskettaessa maankäyttösektorilla, kivennäismaille lasketaan CO2-lisänielua metsän pohjamaahan hakkuista tulevasta karikesyötöstä (oksat, kannot, juuret). Pienillä hakkuusäätöilla alle 10 milj.m3/v se nostaa CO2-nielun keroimeen 2,5, mutta suuremmilla hakkuusäästöillä yli 20 milj.m3/v CO2-nielu lähenee kerrointa 1,3.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lisää metsäkadosta. Myös Kanada mainittu.

    https://yle.fi/a/74-20082177

    Kommentti. ”Ei sademetsä ole maapallon keuhkot eli hiilidioksidin tuottaja. Se on hapen tuottaja, kuten mikä tahansa muukin yhteyttämisreaktio eli kasvien kasvu. Ei sademetsä ole myöskään suuri hiilinielu vaan hiilivarasto, jonka pääosa on maanpäällistä. Lisääntyvät hakkuut ovat noilla alueilla paljon haitallisempia kuin esimerkiksi pohjoisissa havumetsissä, joissa hyvin iso osa hiilivaroista on maassa.

    Metsäkato pitää tietenkin saada loppumaan. Muutkin maanosat voisivat tehdä samantyyppistä sääntelyä kuin on EU:n metsäkatodirektiivi, niin metsäkatoalueen puilta häviäisi markkina. Direktiivi on byrokraattinen ja hankalasti käytäntöön sovellettava, mutta sillä on hyvä tarkoitus.

    Tässä yhteydessä sopii miettiä myös metsäteollisuutemme globaalia roolia. Esimerkiksi UPM on perustanut tehtaita Etelä-Amerikkaan, mutta puun hankinta pohjaa istutusmetsiin eikä luonnonmetsien hakkuisiin. Yhteisöverot tulevat silti edelleen meidän hyväksemme yhtiön kotipaikan mukaan.

    Metsäteollisuuden kasvu muualla maailmalla kuin Suomessa voi olla hyödyllistä, jos se kannustaa kestävään sertifioituun metsätalouteen kyseisessä maassa. Kestävä ratkaisu voi perustua viljelyyn kotoperäisillä puulajeilla tai kasvavaan luonnonmetsien hyödyntämiseen. Esimerkiksi Kanadassa voitaisiin todennäköisesti  lisähakkuiden avulla ehkäistä hyönteistuhoja ja metsäpaloja.”

    Scientist Scientist

    Helsingissä tuntuva haju on pelastustuslaitoksen mukaan peräisin Kemerin luonnonsuojelualueelta Latviasta. Kyse on ilmeisestikin suokaasuista joissa on metaania ja rikkivetyä. Niitähän muodostuu hapettomissa olosuhteissa. Kyse ei siis liene teollisuus päästöistä kuten aiemmin puhuttiin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Seppo Vuokko kirjoittaa selkeästi hiilinieluista uusimmassa Metsälehdessä. Niin hyvin että voisi olla kehittävää luettavaa cityihmisillekin, siis Hesariin. (Lukijalta-palsta 11.4.2024, Metsälehti 7/2024.)

    Seppo kiteyttää: ”Jos metsää poistetaan puun tuotannosta hiilivarastoiksi, kansantaloudelle koituu paljon suuremmat kustannukset kuin mikä olisi hiilidioksiditonneina laskettu hyöty.”

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”Ilmastonmuutoksen torjumiseksi esimerkiksi IPCC on esittänyt yhdeksi ratkaisuksi kestävän metsätalouden lisäämisen.” Siinähän se ratkaisu on: jos hakkuita vähennetään Suomessa jonkin verran ja hakkuut siirtyvät alueille joilla harjoitetaan kestävää metsätaloutta, ilmastollinen kestävyys ja monimuotoisuus kohenevat sekä Suomessa että globaalisti.

    http://www.homotiaisenlaulu.wordpress.com/2024/04/04/lausuntopyynto-ilmastopaneelille/

    PS. EU-alueella ei saa myydä metsäkatoa aiheuttanutta tai metsän tilaa heikentäneestä hakkuusta peräisin olevaa puuta. Heikentämistä on ns. ikimetsäalueen muuttaminen viljelymetsäksi tai plantaasiksi.

    Nostokoukku

    Pitäisi ilmeisesti olla EI SAISI myydä.

Esillä 10 vastausta, 6,461 - 6,470 (kaikkiaan 6,476)