Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 6,691 - 6,700 (kaikkiaan 6,732)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • 140ärrä

    Raudus kasvaa tuossa paikassa vänkyräksi kuitupuuksi, niinkuin kostealla maalla sillä on tapana. Jostain syystä se on ilmeisesti luonnostaan siinä kuitenkin parhaiten taimettunut. Kuusia on joku istuttanut pikkuläntin, ja ne on tyypillistä boorin puutoksesta kärsinyttä kuitua nekin. Käytettävissä on traktori ja keskipakolevitin, niin vanha pelto on helppo lannoittaa tuhkalla. Omissa istutuksissa olen pyrkinyt välttämään kuusen suosimista, mutta tuossa sille on aika perusteltu paikka. Tammen menestyminen Pohjois-Savon korkeuksilla on vielä epävarmaa, ja tuolla kuviolla näkyy rusakot viihtyvän, on ihan kaava-alueen naapurissa. Hiestä varmaan saa pyytämättäkin sekaan, kun tekee muokkauksen ja huolehtii heinän kurissa pitämisestä ensimmäiset vuodet.

    Metsän hiilikauppaa pidän humpuukina. Metsäähän ei hakata siksi, että metsää halutaan hakata (toisin, kuin julkisessa keskustelussa tuntuu olevan lähtökohtana), vaan siksi, että puusta tehdään tuotteita, joille on kysyntää eli tarvetta. Nyt jos jostain myydään 10ha kompensaatio-alueeksi, tarkoittaa se vain sitä, että jostain muualta hakataan se 10ha, jota tuosta ei saatu. Hiilinielu ei siis muutu miksikään, mutta päästöjä saadaan tuottaa enemmän, kun ne on muka kompensoitu.

    A.Jalkanen

    140ärrä, olet oikein hyvin kartalla metsän uudistamisesta peltomaalla. Kuusen sekaan voisi harkita tervaleppää, se kestää kosteampia oloja, tai alueelle sopivaa tammialkuperää jota voisi löytyä Iisalmen kaupungin alueelta tai jutussa mainitulta puutarhalta jos se on toiminnassa. Kts. linkki.

    https://puutarhastelua.blogspot.com/2011/10/ihmetammi.html

    Ja olen samaa mieltä että alueellisessa hiilinielukaupassa on juuri tuo ongelma että se ei vaikuta kokonaishakkuumäärään.

    MaalaisSeppo

    140ärrän linjoilla koskien metsien hiilikauppaa. Eiköhän Suomessa jo tehdä riittävästi tuottamatonta työtä. Hiilkauppa olisi sen verran mutkikasta, että siinä ei tavallinen tallaaja työllistyisi. Hiilikauppiaille luulisi löytyvän sellaistakin työtä, jolla syntyisi yhteikunnallekin positiivista lisäarvoa hiilikaupan negatiivisen arvonmuodostuksen sijaan.

    Nostokoukku

    Hiilikauppiaille luulisi löytyvän……

    Mutta löytyisikö sellaista työtä, jolla pyörittäisi miljardipisnestä ilman sentinkään panostusta. Taas on luotu miljardibisnes täysin tyhjästä. Sonera sortui aikoinaan ilmakauppoihin. Jäi pelkkää saksalaista ilmaa käteen, eikö mitään ole opittu.

    A.Jalkanen

    Se on hyvä kysymys mitä hyötyä siitä on kenellekään, jos osalle metsänomistajista meillä maksetaan siitä että eivät hakkaa, jos yhdestä kohtaa hakkaamatta jätetty puu ostetaan kuitenkin teollisuudelle jostain toisesta kohtaa. Hiilikorvausta voisi ehkä kuitenkin saada metsien kasvun lisäämisestä, eli vaikkapa metsityksestä tai puutuhkalla lannoittamisesta.

    Monimuotoisuutta ja biomassaa voi kasvattaa harventamattomassa nuoressakin metsässä: tapahtuu itseharvenemista ja tulee lahopuuta. Tällaiselle alueelle voitaisiin maksaa ekologista kompensaatiota vanhojen metsien arvokohteiden lisäksi. Itselläni on yksi tällainen kuvio: aikoinaan ojitettu kosteikko, ojat tukossa, nyt lehtipuuvitelikko jota en harvenna, vaan se saa tuottaa lahopuuta ja odottelen jos valkoselkätikka jossain vaiheessa löytäisi sinne…

    Puuki

    Metsän uudistamisesta pitäisi maksaa hiilivaraston keryttämismaksua.   3-4 puuta istutetaan yhden pois otetun puun sijaan.  Tukkipuuksi asti kasvatettuina ne sitoo hiiltä jatkossa pitkäaikaisesti.  Lisäksi jalostetun alkuperän puita tulee rekkakuormallinen enemmän /ha kuin edellisen sukupolven puuta.

    A.Jalkanen

    Entä harventamatta kasvatus: se tuottaa eniten biomassaa?

    Puuki

    Harventamatta suuri osa puista lahoo ennen aikojaan itseharvenemisen takia.

    A.Jalkanen

    Juu monimuotoisuus kasvaa samalla. Se on se Tahvosen tekoälyn ehdotus: avohakkuu ja harventamatta siitä etiäpäin. Entä jos säännöt muuttuvat kesken kaiken ja kompensaatiomarkkina ei enää maksa tälle metsälle vuokraa? Silloin on käsissä metsä joka on teollisuuden näkövinkkelistä vähäarvoinen. Vertaa Kanadan ja Venäjän nykyisiin luonnometsiin.

    140ärrä

    Metsän hiilikaupassa on sekin ongelma, että mitä tehdään, jos tuli, ötökkä tai myrsky tuhoaa kompensaatioon myydyn puun? Pitääkö kompensaatio maksaa takaisin, hiilihän vapautui ilmakehään kompensoidun päästön kaveriksi? Oikeastaan ainoa tapa oikeaan hiilikauppaan olisi, että myydään puut, ja haudataan ne kosteaan maahan, jossa ne säilyvät lahoamatta vuosituhansia ja näin aidosti poistavat hiiltä kierrosta. Näinhän voisi samalla korvata suomailla betonipaaluja, kuten Helsingin Malmilla, jonne rakennettavalle asuinalueelle niitä on laskettu tarvittavan yli 14000km, josta tulee huikeat hiilipäästöt (joista ei kuulemma ole haittaa, koska niitä ei valmisteta Helsingissä. ) 🙂

Esillä 10 vastausta, 6,691 - 6,700 (kaikkiaan 6,732)