Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,721 - 7,730 (kaikkiaan 8,642)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Raportointi menee hämäräksi jos päästöjen alenemista aletaan nimittää nieluksi, joten ei ryhdytä siihen.

    jees h-valta

    Hämärää on juu, aivan mafiamaista hämärrystä, suorastaan pimeyttä koko päästölöpinä.

    aSanta

    ”Raportointi menee hämäräksi jos päästöjen alenemista aletaan nimittää nieluksi, joten ei ryhdytä siihen” – tuo on viisasta päättelyä!

    Itsekin ajan ’pierumersulla’ eli biometaanilla, mutta kuten muste kirjeen tekstinä edustaa hyvää ja tarkoituksenmukaista ilmentymää, kun sama muste valkoisella paidalla on pahasta, samoin metaani ilmakehässä tuottaa ongelman, kun kaasuauton säiliössä se luo potentiaalin.

    ’Vakio’ CH4-päästö luo tasapainotilallaan ongelman, kun se aiheuttaa tuolla vakio-osuudellaan ilmakehän lämpenemistä – nielupäättely tuon vakiotason alenemisesta on empiiristä harhaa, sillä taustalla on tuon päästön historiallinen muutos kasvuna. Alenema on siten palaamista normaaliin, ei nielu.

    Kurki Kurki

    Tutkijapiireissä on kuitenkin arvosteltu metaanin ilmastovaikutuksen laskentaa voimakkaasti (5). Laskelmat eivät näet ota huomioon sitä, että ilmakehässä metaani hajoaa 10–12 vuodessa hiilidioksidiksi ja vedeksi. Tämä tarkoittaa, että jos maitoa tuottavien lehmien määrä säilyy vakiona, ilmakehän metaanimäärä asettuu ajan myötä tasapainoon, jossa lehmät tuottavat sen verran metaania, kuin sitä ilmakehässä itsestään hajoaa.

    Häkkisen linkistä poimittua.

    Juuri niin kuin minä olen sen edellä kertonut, kun sain sen selvitettyä itselleni nyt metaanista keskusteltaessa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Aivan, mutta olisi parempi jos lehmien tuottama metaani olisi jäänyt kokonaan syntymättä. Suomen kaltaisessa maassa nautakarjalla on kuitenkin tärkeä rooli ravinteiden kierrätyksessä, nurmirehun jalostuksessa sekä huoltovarmuudessa, joten ei maidontuotantoa pidä liikaa demonisoida.

    Kurki Kurki

    Annelille, että metaanin ilmaston lämittävä vaikutus tapahtui jo kauan sitten muinaisuudessa silloin, kun Suomen nautakarjan metaanipäästötkin alkoivat. Nyt ollaan siinä tasapainotilanteessa, että metaania karja tuottaa vain sen verran kuin sitä hajoaa eli metaanipäästöillä on nielu eli hajoamainen eikä metaanipäästöllä ole tällä hetkellä lisäävää ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

    Karjan metaanipäästöille pitää laskea varasto, joka vuosittain täydentyy ja osa siitä hajoaa. Silloin voidaan päästöjen vaihtelu huomioida.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lehmien määrässä taitaa olla Suomessa aleneva trendi, joka näkyy raportoinnissa päästöjen alenevana suuntana. Jos lehmien metaani olisi iso osa päästöistämme, sitten tuo varastomalli voisi olla hyväkin. Ehkä voitte katsoa miten vaikka karjatalousmaa Hollanti hoitaa asian? Maakohtaiset raportit löytyvät nettiosoitteesta jonka jaoin aiemmin.

    aSanta

    ”Annelille, että metaanin ilmaston lämittävä vaikutus tapahtui jo kauan sitten muinaisuudessa silloin, kun Suomen nautakarjan metaanipäästötkin alkoivat.”

    Vertailuvuotena tilastoinnissa käytetään vuotta 1990, joten nykypäästöjä verrataan tuon vuoden päästöihin Suomessa – kyseessä ei siis ole ’muinaisuus’. Keskustelulle ei ole relevanttia pohjaa, jos perusteita ei tunneta.

    Kurki Kurki

    Juuri näin. Metaanin väheneminen tällä hetkellä olisi pieni nielu, mutta aika lyhyen ajan ehkä 10 vuoden ja taas oltaisiin tasapainotilanteessa.

    Metaanipäästöä ei voi verrata CO2-päästöihin, kun CO2-päästö ilmassa ei hajoa.

    Vakio metaanipäästöllä on ilmastoon muutosvaikutusta vain silloin, kun se alkaa (lämpeneminen)=nousee yhden yhden pykälän ja silloin, kun se päättyy (kylmeneminen)=laskee sen yhden pykälän. Väliajan ilmastovaikutus pysyy sillä yhden pykälän tasolla ja eikä metaanivarasto kasva ja metaanipäästöllä on nielu eli hajoaminen, joten ilmastovaikutus on plus miinus nolla.

    käpysonni käpysonni

    Olen tänne joskus aiemminkin tuonut esiin Luken tilaston, jonka mukaan Suomen nautamäärä on puolittunut viimeisten 100 vuoden aikana.

Esillä 10 vastausta, 7,721 - 7,730 (kaikkiaan 8,642)