Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,541 - 9,550 (kaikkiaan 9,774)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kun nieluaikasarjat lasketaan taaksepäin uudelleen, samalla muuttuvat myös hiilinielujen tavoitteet, jotka perustuvat vertailutasoihin menneisyydessä. Vastaisuudessa EU:n ilmastopolitiikassa aiotaan käyttää pääasiassa todellisia päästöjä ja nieluja. Kuluvan sopimuskauden 2026-2030 sopimuskäytäntöjä en tunne mitä niistä on sovittu ja muuttuvatko vielä. Joka tapauksessa kaikki miljardilaskuilla uhkailut EU:sta tulee torjua – näin epävarmoihin lukuihin perustuen.

    Hakkuutasojen tahallinen alas painaminen olisi tässä taloustilanteessa outo peliliike; parempi antaa markkinoiden määrätä. Puuntuotantomme alenee jo muutenkin metsäkadon, suojelun ja ennallistamisen myötä. Seuraavissa vaaleissa on syytä seurata mitä eri puolueet sanovat hiilineutraaliustavoitteesta; pyritäänkö siihen maksoi mitä maksoi ja millä aikataululla.

    PetriJokinen

    Vihreät – joihin minäkin kauan sitten  petyin – ajavat itsensä ilmastopaneelin avustuksella pitkälle oppositio taipaleelle. Hyvä niin.

    Kurki Kurki

    Webinaarissa Lauri Mehtätalon skenaariolaskelmat.

    Mitähän tämä on, kun Suomen mestsävarannoksi ilmoittaa taulukko 2024 ( 32 min kohdalla) vain 2000 milj. m3. Eikö sen pitäisi olla lähemmäs 2600 milj.m3 runkopuuta?

    Kurki Kurki

    Koetin hakea käsiteltiinkö Webinaarissa ollenkaan Ruotsin ”kuollut orgaaninen materia” CO2-nielua.

    Sekin on ollut suuri nielu viime vuosina – 30..-31 Mtn/v.

    Jos laskee kuolleen karikkesyötön (oksat, juurakot, lunnon poistuman ym.) määrän Ruotsin poistumasta 105 milj.m3 runkopuuta, niin se olisi noin 1,25*105*0,42= 55 milj.m3 ja siitä noin 50% olisi joka vuotista nielua ilmeisesti ikuisuuten asti.

    Suomessahan ei tällaista nielua ole tai ainakaan karikesyötöstä ei tule nieluja ollenkaan.

    https://yle.fi/a/74-20140329

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei käsitelty webinaarissa Ruotsin inventaaria. Pitää lukea Annikan raportti. Itsekään muistanut vielä, jospa huomenna…

    Kurki Kurki

    Missä tuo Annikan raportti on julkaistu?

    PenttiAKHakkinen

    Kurki tuolla ihmetteli puuvaraston alhaisuutta. Lienekö tuossa vähennetty suojelualueiden puuvarastot. Minusta Vauhkonen et al raportissa Mehtätalo painottaa, että on haluttu tutkia talouskäytössä olevaa puuvarastoa.

    Lettosuon avohakkuun suuresta ensimmäisen vuoden päästöstä tuli mieleen, että tutkijat ovat halunneet tarkkuutta työssään. Avohakkuun neulas ja lehtikarike tuhoutuu sellaista vauhtia, että siihen ei voi soveltaa vuosihajoamisen käyriä. Sanoisin, että alussa hajonta ei noudata eksponentiaalista hajontaa juuri tästä pikahajoavasta jakeesta johtuen.

    Kurki Kurki

    Häkkinen ”Suomen metsissä elävään puustoon sitoutunut hiili on 3,5 miljardia tonnia co2 ja maaperään on sitoutunut 14 miljardia tn co2. En oikein päässyt perille mistä on kyse, vai muistiko Asikainen väärin.

    Kertoimella 1,25 laskien 2600 runkopumottia sisältäisi CO2-sidontaa 3,25 mrd.tn. Asikainen käyttääkin kerrointa 1,35.

    Mitähän Asikainen on tarkoittanut tuolla maaperän CO2:lla? Ilvesniemen mukaan etelän kivennäismaaperässä hiiltä C on 50 tn/ha ja pohjoisen maaperässä 40 tn/ha. Keskimäärin siis 3,67*45 tn/ha*15 milj.ha= 2.5 mrd.tn.

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#e6075564

    Metsen maaperässä on puiden elävää CO2-sidontaa 22% tuosta 3,5 miljardista eli 0,22*3,5= 0,77 mrd.tn.

    Ilveniemn linkistä metsien maanpäällinen CO2-sidonta olisi keskimäärin 3,67*35 tn/ha*20 milj.ha= 2,57 mrd.tn-CO2.

    Kurki Kurki

    Häkkinen:   Lienekö tuossa vähennetty suojelualueiden puuvarastot.

    Ilmeisesti koskee vain talousmetsiä ja voi olla vuosia vanhaa tietoa. Annika Kangas sanoo Webinaarissa, että Ruotsin nielu ollut Suomen nielun lailla laskussa, joka sekään ei ole viimeinen tieto. Viime vuonna Ruotsin metsien hiilinielu oli jotain – 53 Mtn-ekv ja Ruotsin oli hiilinielu, kun metsien kasvu oli palautunut takaisin 125 milj.m3:iin kuivan vuoden 2018 jälkeen, jolloin kasvu laski 110 milj.m3:iin.

    Suojelualueita on 3 milj.ha ja niissä taitaa suoprosentti olla 50% luokkaa ja metsätkin vähän heikkopuustoisia. Eli olisiko puuvaranto niissä 1,5 milj.ha*150 m3/ha= 12,25 milj.mottia.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Luken uutinen 26.1. Hiilinielulaskennan analyysi. Sivun alareunassa on linkki webinaarin ja raporttiin.

    Olisi selvempää käyttää puuvarastoista ja hiilinieluista puhuttaessa kuutiometrejä eikä hiiltä eikä hiilidioksidia. Asioiden suuruusluokat hahmottuvat paremmin ja voidaan verrata tuloksia helpommin nykyisiin hakkuumääriin.

    Metsien hakkuumahdollisuuksien ennustelaskelmat tehdään kai yleensä niin, että suojelualueet ja muut rajoitetussa metsätalouskäytössä olevat alueet jätetään pois. Näitä on rajauksesta riippuen hiljainen suojelu mukaan lukien noin neljännes metsämaasta. Kitu- ja joutomaat lienee yleensä myös poistettu.

    Metsien kasvun ja hiilinielujen ennusteissa voi kuitenkin olla mukana kaikki alueet. Eli ennustetaanko sitten erikseen kasvut hakkuiden piirissä oleville ja muille alueille?

Esillä 10 vastausta, 9,541 - 9,550 (kaikkiaan 9,774)