Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,741 - 7,750 (kaikkiaan 8,642)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • PenttiAKHakkinen

    Kurki on näköjään ”hajulla”  eksponenttifunktion approximaation paperilla tehdystä laskennasta. Mutta jotain oli mennyt vikaan. Liekö pitänyt tulos kertoa 7 llä.

    Jos puoliintumisaika on 10 vuotta niin eksponenttifunktion a^x kantaluku a on 0,934. Eliniäksi tulee 14,6 vuotta äärettömään laskettuna. Mutta 60 vuoden kohdalla lähellä tuota.

    aSanta

    Puuston ja metsien osalta hiilivarasto sijaitsee maaperässä ja karikkeena, jolloin se on ilmastovaikutukseltaan neutraali, kun metaanivarasto ilmakehässä on lämpöpakoteaktiivi koko ajan – nuo varastot eivät siten ole rinnasteisia, eikä niitä koskeva analogia toimi identtisesti.

    Kurki Kurki

    Sitähän se vähän on.

    Mutta metaanipäästö vakiintuessaan poikkeaa CO2-päästöstä siinä, että päästö ylläpitää vain kertaluokan lämpötilanousua, mutta CO2-päästö aina lisää lämpötilan nousua.

     

    PenttiAKHakkinen

    aSanta pohtii metsien puuvaraston analogiaa metaanin ilmakehävarastoon.

    Nuo ovat käänteisesti täysin analogisia.

    Jos puuvarasto tuhotaan niin ilmakehän lämpötila nousee.

    Jos metaanivarasto tuhotaan niin ilmakehän lämpötila putoaa.

    aSanta

    ”aSanta pohtii metsien puuvaraston analogiaa metaanin ilmakehävarastoon.

    Nuo ovat käänteisesti täysin analogisia.”

    Noin pääsääntöisesti, mutta hiilivarasto on lokaalina pääosin hallittavissa, kun metaanivarasto globaalina on täysin hallitsematon ja siten säätelyn ja kontrollin ulkopuolella.

    Metsuri motokuski

    Mielenkiintoinen näkökanta hiilidioksidin käytölle. Hiilidioksidi voi myös olla arvokas raaka-aine.

    PenttiAKHakkinen

    Näyttää lukijoiden kuviin ilmaantuneen minun esimerkkitapaukseni nollanielusta. Tuntuu olevan jopa metsäalan tutkijoille vaikea asia.

    Eikö kenelläkään kommentoijista ole hallussaan tuollaista vanhan metsälain aikaista metsätaloussuunnitelmaa, missä todetaan, että koko vuosikasvu hakataan. Vuosikasvu noissa tarkoittaa tukki- ja kuitupuun vuosilisäystä.

    Pyytäisin kiinnittämään huomiota kahteen asiaa:

    Suositus melko isosta nielusta jotta päästään optimikehitysluokkajakaumaan ja sitä myötä maksimaaliseen kasvuun.

    Suositus hakata koko vuosikasvu jatkossa. Nielu nolla.

    Pyytäisin vertaamaan annettua suositusta Suomen metsien nykytilaan.

    Suomen metsät ovat varsin lähellä maksimikasvun hehtaarikohtaista puustoa.

    Useat järjestöt ja puolueet vaativat vanhan metsälain kiertoaikojen palauttamista ja hakkuiden vähentämistä tuonne 70 % iin. Kuten antamassani kuvassa. Nämä vaatijat eivät kuitenkaan kerro tai ymmärrä, mitä sitten tehdään, kun saavutetaan maksimikasvun puusto. Silloinhan hakkuut pitäisi lisätä vaaditusta 60 milj m3/vuosi olemaan 90 milj m3/vuosi. Eli reilusti yli nykyisen hakkuumäärän.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mahdollisen maksimikasvun arvio muuttuu puiden genetiikan ja ympäristön muutosten myötä.

    Poistuman kokonaismäärä on hiukan suurempi kuin vuotuinen hakkuu: lisäksi tulee luonnonpoistuma ja hukkapuu. Suurimmat vuotuiset kokonaispoistumat ovat olleet yli 80 milj. m3. Joissakin etelän maakunnissa on hakattu yli kestävästi ylläpidettävän tason, mutta vastaavasti pohjoisessa synnytetty harvennusrästejä eli on hakattu alle kasvun ja hiilinielut ovat suuret.

    Olen samaa mieltä tuosta, että suurten ikuisten hiilinielujen vaatimus ei vain toimi, vaan hakkuutasot tulee pitää korkeina jos metsät halutaan pitää hyvin kasvavina. Sekä Suomessa että muualla EU:ssa.

    PenttiAKHakkinen

    Jos olen oikein ymmärtänyt Luken juttuja niin heillä ei ole mitään hajua siitä, mikä on Suomen metsien maapohjan maksimaalinen kasvu optimaalisen kehitysluokkajakauman tapauksessa.
    Ennenmuinoin ilmastolain säätämisen yhteydessä yritin muutamaa kansanedustajaa vaatimaan tuon tiedon Luke lta ennen lain säätämistä. Eivät taineet kansanedustajat ymmärtää mitä olisi pitänyt kysyä.

    aSanta

    Tuskin lukelaisia kannattaa osaamattomuudesta epäillä, sillä onhan siellä vanhat metlalaiset metsien tilaa ja rakennetta analysoimassa. Päätökset ja esitykset ovat kuitenkin poliittisia, joten metsätalouden rationaalisuudella on vain tietty painoarvo, sillä merkittävä osa päätöksentekoa on annettu EU:lle, joka sanelee ’pelin säännöt’. Sieltä nähden Suomi on periferia, joka sopii koko yhteisön suojelu- ja virkistysalueeksi – populaatiomme painoarvo reiluna prosenttina (5,6/450 milj.) EU:n väestöstä painaa vaakakupissa ilmeisen vähän.

Esillä 10 vastausta, 7,741 - 7,750 (kaikkiaan 8,642)