Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,211 - 9,220 (kaikkiaan 9,566)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Kahlschlag Kahlschlag

    No tuossahan se nähdään, että Luken vihervassariuskovaisturakaistutkijat ns. ampuvat omaan jalkaansa, kun Ruotsissa taas ajatellaan oman maan etua, ihme masokismia, prkl.🤮

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ruotsi raportoi 16.12. olleensa jo viime vuonna hiilineutraali; nielu -7 milj. tn CO2-ekv.

    Ydin-lehdestä löytyi Timo Vesalan kirjoitus metsien hiilinieluista. Aivan näin, mutta ei metsä- ja ilmastopolitiikkaa voida tehdä pelkästään tämän pohjalta. Metsien käyttämisellä hiilivarastoina on seurauksia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

    https://ydinlehti.fi/ydin-julkaisut-ry/metsahakkuiden-vaarat-vaitteet/

    Kurki Kurki

    Näkyy Timolla olevan 1 hehtaarin harha.

    MaalaisSeppo

    Timo Vesala pahasti harhapoluilla. Hän, kuten moni muukin uskoo, että metsällä on jokin vakioitu maksimi hiilivarastokapasiteetti/ha. Vesilasivertaus perustuu ko ajatukseen. Kyllä metsän hiilivaraston maksimikapasiteettia voi nostaa huomattavasti, jos halutaan. Esim lehtikuusiviljelmällä helposti todennäköisesti tuplata.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei tuossa Vesala varmaan tarkoita mitään luonnon vakiota, vaan luonnonmetsissä havaittuja hiilen maksimimääriä, jotka ovat suurempia kuin talousmetsien määrät. Kai jonkinlainen maksimikapasiteetti muodostuu ja voidaan arvioida siitä määrästä, mitä puita mahtuu hehtaarille kasvamaan ja kuinka suuriksi ne kasvavat kullakin kasvupaikalla ja sijainnilla Suomessa.

    Suomenkin metsien ja soiden hiilivarat olivat suurimmillaan ennen laajempaa ihmisasutusta. Meillä edes metsätuhot eivät yleensä uhkaa metsien hiilivarastoja. Tilanne voi kyllä tältä osin muuttua nopeasti; kuusta uhkaavat kuivuminen ja kuoriaiset. Sopivissa oloissa laajat metsäpalot ovat mahdollisia meilläkin, jos metsään on kertynyt paljon ns. palokuormaa.

    Mutta MS siinä olet oikeassa että nykyistä talousmetsien verrattain pientä varastoa on mahdollista kasvattaa paljonkin, kun keskitilavuus on meillä nyt vaatimaton. Etelä-Suomessa päästään parhaimmillaan vajaaseen 200 kuutioon ja Pohjois-Suomessa 100 kuutioon metsämaalla keskimäärin? Suuri nousu 1950-luvulta johtuu siitä että metsät olivat silloin harsintojen jäljiltä huonossa kuosissa ja suuri osa alueista vajaatuottoisia.

    Kurki Kurki

    Pysyvä runkopuumäärä lienee suurempi luonnon metsissä vaikka talousmetsissä olisi 2-kertainen kasvu, sillä runkopuuta viedään pois hakkuissa.

    Luonnon metsissä samat puut ovat satoja vuosia pystyssä ja C-kariketta tule vain oksista, lehdistä ja neulasista jotain muutama kymmenen kiloa hehtaarille vuodessa. Lisäksi joku puu kaatuu tuulessa tai kuolee pysyyn, kun taas talousmetsissä sitä tulee sen lisäksi hakkuissa 15…20 vuoden välein tonneittain, josta maapohjan hiilivarasto täyttyy nopeammin ja siitä tulee 2-suurempi.

    Nostokoukku

    Onko se niin, että luonnonmetsässä lahopuut syytävät ilmakehään hiiltä, mutta talousmetsissä lahoava hakkutähde onkin hiilivarasto?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä se maaperän hiilivarasto on luonnonmetsän sukkession aikana saanut täydennystä ja kasvanut suureksi.

    Sitä vastoin meidän talousmetsien maaperän hiilinielu on kadonnut kivennäismaiden osalta jonnekin. Vaikka hakkuita on tehty höpelönä. Onko siis malleissa karikkeen määrä alentunut vai sen hajoaminen kiihtynyt vai molemmat?

    Scientist Scientist

    Ruotsissa dead organic matter nielu on todella suuri. Johtunee suurista hakkuista. Oletetaanko Suomessa Luken toimesta että lähes kaikki  oksat ja kannot kerätään ja poltetaan lähes heti. Niinhän oletetaan myös lähes kaikki puu päästöksi heti hakkuun jälkeen, paitsi pitkäkestoiset puutuotteet (muuttuvat päästöksi 37v kuluttua laskennassa).

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kerätyn hakkuutähteen ja kantojen määrä näkyy tilastoista, joten niitä ei kai tarvitse olettaa. Kurki tuolla edellä selitti jotenkin niin, että elävän puuston ja hakkuutähteiden karikkeet menevät kyllä maaperän varastoon, mutta varastosta myös poistuu lähes saman verran. Eli onko syöte varastoon ja poistuma varastosta oikean suuruiset siitä on kyse, ehkä…

Esillä 10 vastausta, 9,211 - 9,220 (kaikkiaan 9,566)