› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,551 - 9,560 (kaikkiaan 9,766)
1 2 3 … 955 956 957 … 975 976 977

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 2.2.2026, 16:41

    Professori Jarkko Hantulan mielipide Keski-Uusimaa -lehdessä 2.2.26: ”… suomalaisten EU-poliitikkojen tulee välittömästi ryhtyä toimiin, jotta hiilinielulaskenta kytkettäisiin irti jäsenmaille koituvista taloudellisista seurauksista”.

    AJ 3.2.26: ”Hiilinieluja ja suojelua saadaan ostettua yksityisiltäkin riittävä määrä maksamalla vuotuinen korvaus siitä, että metsäalueesta ei saa normaalia puunmyyntituloa. Tämä olisi erityisen sopiva mekanismi laajoille ns. hiljaisen suojelun alueille, joita ei haluta virallisiksi suojelualueiksi mutta ei myöskään metsätalouden piiriin. Luonnonarvomarkkina kevyesti toteutettuna sopimuksena toisi nämä hiljaiset alueet suojelutilastoinnin piiriin.”

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011788757.html

    Kurki Kurki 4.2.2026, 20:51

    https://jukuri.luke.fi/server/api/core/bitstreams/21079752-c79d-4e1b-aaf7-d83c35181d17/content

    Lainaus sivu 6: Myös Ruotsissa metsien hiilinielut ovat viime vuosina pienentyneet, esimerkiksi elävän puuston nielu on vuoden 1991 39 Mt CO2:sta tipahtanut vuoden 2022 17 Mt CO2:een (NIR Se submission s. 96).

    Tässä linkissä 2022 metsien hakkuusäästön CO2-nielu oli -1 Mtn.

    https://yle.fi/a/74-20140329

    Mistähän ero johtunee?

    Ylälinkin Taulukossa 8 on massakertoimia (tn/m3) eri Suomen puulajeille kivennäsmailla ja turvemailla.

    Kivennäismailla:

    – metsien kasvulle: mänty 0,57 tn/m3, kuusi 0,68 tn/m3, lehtipuut 0,79 tn/m3

    – luonnonpoistumalle:  mä/ 0,64, ku/0,78, le/0,91

    – hakkuupoistumalle: mä/0,62, ku/0,73, le/ 0,84

    Jos näitä puulajeja olisi metsässä suhteessa yhtä paljon niin kasvun CO2-kerroin olisi (0,57+0,68+0,79)/3*0,5*3,67= 1,25

    Luonnon poisumalle ja hakkuupoistumalle CO2-kerroin olisi 0,73*0,5*3,67= 1,34.

    Eli hakkuusäästölle (1,25) ja poistumalle (1,34) olisi eri CO2-kertoimet, joilla kuutiomäärät (m3) kerrotaan ja saadaan koko puumäärän CO2-sidonta tonneissa.

    Olen ihmetellyt tätä asiaa, kun Ruotsissa CO2-nielu jaettuna hakkuusäästöllä on 1,0, mutta Suomessa 0,77.

    Ei tuo ero voi johtua siitäkään, että uusi kasvu olisi kevyenpää, sillä onhan poistumassakin samalla lailla uutta kasvua, vaikka luonnonpoistuma onkin selvästi raskaanpaa puuta, mutta eihän sitä ole kuin 10% poistumasta.

     

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.2.2026, 12:09

    Seminaaria pukkaa.

    Vuoden 2025 alussa voimaan tulleen rakentamislain tavoitteena on vähentää rakentamisen ilmastohaittoja. Miten uusi lainsäädäntö vaikuttaa puurakentamiseen? Entä miten puurakentaminen voi auttaa vähentämään Suomen hiilidioksidipäästöjä?

    Metsäbiotalouden tiedepaneeli julkaisee helmikuussa uuden raportin, joka tarkastelee uudistetun rakentamislain mahdollisia vaikutuksia puun ja metsien käyttöön sekä rakennussektorin päästöihin vuoteen 2035 saakka.

    http://www.lyyti.fi/reg/metsapaneeli_webinaari_puurakentaminen

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.2.2026, 19:18

    Joskus ollut puhetta siitä kuinka paksuja turvekerroksia soiltamme löytyy. Luken raportti ”Kuivatuksesta kosteikkometsätalouteen” kertoo että ohutturpeisia eli alle 30 senttiä paksuja turvekerrokseltaan on hyvin vähän metsätalouden maalla ojitetuissa suometsissä.

    Onneksi päästöt eivät riipu niinkään turvekerroksen paksuudesta vaan vesipinnan korkeudesta. Mutta turpeen paksuus kertoo ennusteen sille kuinka kauan hajoamispäästöt vielä voivat jatkua, eli ilmeisesti vielä hyvin pitkään. (Kuva 3 raportin sivulla 10.)

    Kurki Kurki 6.2.2026, 06:37

    https://www.luke.fi/fi/uutiset/kuivatuksesta-kosteikkometsatalouteen-uusi-suunta-ojitettujen-suometsien-hoidolle

    Suomessa on metsätalouden piirissä 4,6 miljoonaa hehtaaria ojitettuja suometsiä. Puuntuotannon näkökulmasta ojitukset ovat olleet menestystarina, joka on merkittävästi kasvattanut Suomen metsävaroja. Samalla metsäojittaminen on heikentänyt luonnon monimuotoisuutta, ja suometsätalouden harjoittaminen on aiheuttanut mittavaa vesistökuormitusta ja kasvihuonekaasupäästöjä.

    Hohhoijaa.

    Siellä Lukessa ei ole tustustuttu MetsäVesi raporttiin 2020, jonka mukaan ojituksilla ei ole pilattu pintavesien väria tai päästelty merkittävästi ravinteita, kun samaa väriä tuli ennen samoilta soilta luonnontilaisina suurin piirtein yhtä paljon ja ravinnelisät ovat fosforissakin luokkaa 10 sokeripalaa hehtaarilta. Samoin kiintoainepäästöt voivat vanhoilta sammaloiltuneilta ojituksilta olla jopa alle luonnontilaisten soiden. Kiintoaineen pidättämiseen on tehokkaampia menetelmiä kuin vettäminen. Kuljettaa vesiä toisten vanhojen ojitusalueiden ja sammaloituneiden ojien kautta ja puhdistuvat niin kintoaineista kuin ravinteista.

    Kasvihuonekaasuista taas ei tarvitse välittää kun itse Lukessa on laskettu, että Suomen metsät ovat hiilineutraali, jossa myös nämä turvemaiden hasvihuonekaasupäästöt ovat mukana.

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/luonnon-suon-humuspaasto/

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.2.2026, 07:56

    Avainsana lienee tuo ”ovat aiheuttaneet” eli silloin kun ojat ensi kerran kaivettiin ja turpeen hajotus saatiin vauhtiin tuli suurimmat päästöt. Samoin käy nytkin kunnostusojitettaessa että tulee vähintään kiintoainetta jonkin aikaa enemmän.

    Hiilineutraaliustavoitteesta ja metsien käytöstä ilmastonmuutoksen torjunnassa ei tarvitse luopua kokonaan, mutta aikataulua ja keinoja kannattaa miettiä monelta kannalta.

    *

    Tekninen huomautus: hiilinieluista puhuttaessa kannattaa nielut merkitä aina selvyyden vuoksi etuliitteellä – (miinus). Esim. Annikan ym. raportissa Taulukko 1. Uusimman hiilinielulaskelman tulos sivulla 9 etumerkit ovat väärinpäin. Entä miksi luottamusväli on toispuoleinen eli esim. elävän puuston nielun 11,1 luottamusväli on 6,5 – 11,1? Sen verran intensiivistä tekstiä, että jaksaa lukea vain pätkän kerrallaan joten kestää hetken…

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.2.2026, 10:41

    käpysonnille: arvostelin näitä kahta Isomäen väitettä:

    1. Suomen metsät ovat palanneet suureksi hiilinieluksi

    2. maaperän hiilivarastojen laskenta ei perustu mihinkään

    Kohta 2 tiedetään että ei pidä paikkaansa ja todisteet voi lukea esim. Annikan ym. raportista.

    Kohta 1. Vaikka VMI:n laskema Suomen metsien puustopääoman arvio onkin 26 miljoonaa m3 suurempi kuin edellinen arvio, se ei poikkea olennaisesti VMI:n kasvihuonekaasujen inventaariota varten tuottamasta metsien vuotuisen puuston kasvun ja poistumien arviosta, vaan päädytään samaan suuruusluokkaan hakkuusäästössä. Koko ajan on ollut niin että puustoon sitoutuu joka vuosi enemmän hiiltä kuin mitä siitä poistuu hakkuissa, kotitarvepuuna tai luonnonpoistumana. Elävä puustomme ei siis käsittääkseni ole palannut suureksi hiilinieluksi, vaikka Ruotsissa ilmeisesti on.

    Luken graafista näkyvät poistuman erät joista voi valita mieleisensä yhdistelmän. Hakkuiden hukkapuu on mielenkiintoinen erä poistumassa ja melko suuri. Poistumien kokonaissumma oli vuonna 2024 lähes 90 milj. m3. ja kasvu luokkaa 103 milj. m3 ja näiden erotus siis vain 13 milj. m3 jolla määrällä kasvoi elävän puuston määrä. Tämä arvio on oletettavasti tarkempi kuin se 26 milj. m3.

    https://www.luke.fi/fi/uutiset/hakkuiden-kokonaismaara-kasvoi-hieman-energiapuun-korjuu-vaheni-vuonna-2024

     

    Kurki Kurki 7.2.2026, 11:00

    Tämä arvio on oletettavasti tarkempi kuin se 26 milj. m3.

    Kysyin sitä Minna Rädyltä, että tarkoittaako viimeinen vuosi 12 kk ja vastasi näin .

    Nämä tiedot on laskettu käyttämällä aina viimeisen 5 vuoden VMI-aineistoja laskennassa. Kahden peräkkäisen arvion: VMI13/14 ja VMI13 laskennassa on vain yhden vuoden ero aineistossa. Eli arvioiden laskennassa 80 % mittaustiedosta (4 vuotta) on samaa.

    Mitähän tästä voi päätellä? Onko siis ollut lisäystä vuodessa 26 milj.m3 milloin?

    Lisäksi lähetti Luken tiedosta, josta sen pitäisi selvitä.

    ( https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__met__06%20Metsavarat/1.16_Puuston_tilavuus_metsa_ja_kitumaalla_pu.px/)

    https://www.luke.fi/fi/uutiset/metsavarat-2025-puuston-kasvun-aleneminen-pysahtynyt

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.2.2026, 12:17

    Kiitos Kurki! Lähetän Isomäelle jonka kanssa pääsin kirjeenvaihtoon.

    Sitä en tiedä mistä johtuu että toinen tapa laskea tuottaa vuotuiseksi nieluksi -26 ja toinen -13 milj. m3. Ainakin näillä lienee eri lähtötiedot eli kasvu tulee VMI:n kasvukoealoilta ja puustopääoma kaikilta koealoilta. Myös jotain poistumia on ehkä huomioitu enemmän pienemmässä luvussa.

    *

    Pekka Kauppi Metsänomistaja-podcastissa.

    https://www.youtube.com/watch?v=yklqo8uZDpI

    Scientist Scientist 7.2.2026, 17:04

    Jos markkina hakkuut olivat 2025 60 milj m3 ja kasvu 103 milj m3 niin mitä tämä 30 milj m3 on. Siis kotitarvepuun hakkuut, luonnon poistuma. Ei kai ne ole 30.milj m3.Luonnonpoistuma on ollut tasoa 7 milj m3.Tässä 60 milj m3.lukemassa on mukana myös energiapuuhakkuut. Ja Luken maaperä päästöt on 10 milj m3.

    Siis 60+7+10  on 77 milj. Onko kotitarvehakkuut peräti 14 milj m3 . Suomessa ilmeisesti hakkuutähteet lasketaan päästöksi. Ruotsin käytäntö vie ne luokkaan dead organic matter.

Esillä 10 vastausta, 9,551 - 9,560 (kaikkiaan 9,766)
1 2 3 … 955 956 957 … 975 976 977