› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 8 vastausta, 9,321 - 9,328 (kaikkiaan 9,328)
1 2 3 … 931 932 933

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Pakahe Pakahe 8.1.2026, 19:30

    Kurki, no se on luonnollista, että GPP nousee nopeasti, sillä päätehakkuu tuhoaa pintakasvillisuuden ensimmäiseksi vuodeksi, jos GPP ei nousisi nopeasti, asiat olisivat todella pahasti.

    Ja tiedoksi, GPP ei ole vielä lähelläkään, mitä se oli ennen päätehakkuuta.

     

    PenttiAKHakkinen 8.1.2026, 19:40

    Näyttävät Pakahe ja AJ olevan kuin kaksi marjaa puolustamassa suomalaista korkeaa tieteellistä osaamista.

    Minusta suomalaisen tieteen irvikuva on Ilmastopaneeli ja tutkijat, jotka puolustelevat IPCC n täysin mielettömiä laskentakaavoja. Täysin kansakoulupohjalta kuka tahansa voi päätellä esim, että nurmea syövä lehmä ei voi lisätä hiiltä ilmakehään. Mutta IPCC n laskentaa ylistävät eivät suostu tätä myöntämään. Laskentasysteemithän on yhdessä päätetty tuhansien, ilmeisesti myös vertaisarvioiduin, tutkimusten voimalla.  Minä en ole havainnut Suomessa kenenkään tohtoritason tieteenharjoittajan, Valion Juha Nousiaista lukuunottamatta, kritisoivat tätä lehmien muka tuottamaa lisähiililaskentaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.1.2026, 19:50

    Eiks 2 tn per hehtaari ja vuosi ole aika paljon? Lehmän päästö voisi olla mielenkiintoinenkin, mutta ei kuulu tähän ketjuun.

    Kurki Kurki 8.1.2026, 19:51

    https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0168192323000552

    Näkyy nuo NEE, GPP ja TER(Reco) vähän eroavan edellisestä tutkimuksesta.

    Vuoden 2017 luvut NEE=2220, GPP= 1290 ja TER(Reco)= 3490

    Turvemaaperän päästö (ilman hakkuutähteitä) ei siitä juurikaan muutu ja on 2220 (NEE) – 1460(0,42*3490 (TER))= 7,6 tn.

    Jos tuo hakkuutähteiden(residue) osuus olisi pudonnut 6 vuodessa puoleen 25% TER:stä vuonna 2021, niiden osuus olisi 0llut 0,25*4000= 1000 eli suurempi kuin kaikki päästöt 820.

    Avohakatun Lettosuon maapohja saavutti vuonna 2021 CO2-nielun -1000+821= -1,7 tn/ha.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.1.2026, 19:57

    Jossain taustalla muhivat ja hajoavat pois hakattujen puiden kannot hiljalleen… sekoittuen turpeen hajoamisen päästöön… voi veljet viduiks män! Joutuu nostamaan kannot pois että saa oikeat lukemat?

    Kurki Kurki 8.1.2026, 21:51

    Puiden kuolleiden karikkeiden päästöt lasketaan varastoperiaatteella. Niitä ei liene vaikea laskea, kun tiedetään hakkuun runkopuumäärä ja ym. luonnonpoistumat.

    Korkiakoski 2019 ja 2023 tutkimukset on tehty ojitetuilta turvemailta siksi, kun niiltä tulee turvemaapäästöjä. Se ainakin minusta on mielenkiintoisin tieto, jota ei tahdo löytyä muuten kuin salapoliisityönä.

     

    Pakahe Pakahe 8.1.2026, 22:01

    Taas kerran jos ja jos.

    Kurki, eroavaisuudet johtunevat, kuinka mittausajanjaksot on ilmoitettu julkaisuissa, toinen voi olla kalenterivuosi mittaukset ja toisessa voi olla koko mittausjakson saadut arvot, yli tai alle kalenterivuosi.

    Totta kai vuosien saatossa rauhaan jätetty luonto pyrkii kasvamaan ja GPP kasvaa kunnes taas tapahtuu päätehakkuu tai muu suuri muutos.

    Nämä asiat ovat jokaisen asiaan tutustuneen ja perehtyneen tiedossa.

    Kurki, ymmärrä jo lopettaa, kukaan järkevä ei enää luota laskuihisi. Otapa aluksi selvää voitko tehdä olemuksesi TER 25% perusteella tekemäsi arviot ja palataan taas asiaan.

    Kun taas löysit uuden tutkimuksen (saman) muokattavaksi omin laskuin, kerropa meille mikä oli tämän  tutkimuksen yhteenveto lyhyesti, joka käy ilmi myös  2021 ero päätehakkuun ja osittaisen hakkuun NEE erosta, toisessa se oli n 12000 ja toisessa n 300. Molemmat ovat siis päästölähteitä, mutta toinen n 40 x suurempi, arvatkaa kumpi?

    Miksi onnistut löytämään tutkimuksia, joiden loppupäätelmät lyttäävät sinun väitteesi, aika huvittavaa taas kerran.

     

     

    Pakahe Pakahe 8.1.2026, 22:15

    AkHäkkinen

    Näin se on katoavaa Suomen metsätieteen, luonnon ja ilmastotieteen asiantuntemus, mutta samassa veneessä olemme mekin.

    Vai onko kuitenkin vielä jäänyt jäljelle viisaita, jotka tietävät miten NEE ja muut laskut oikeasti menevät? No mutta totta kai on, muut vain pelaavat pulushakkia sivuseikoilla;)

Esillä 8 vastausta, 9,321 - 9,328 (kaikkiaan 9,328)
1 2 3 … 931 932 933