Metsien hiilinielu

Kiitos tiedoista Kurki.

Kommentteja:

Suomi ja Ruotsi eivät käytä hakkuusäästön hiilinielulaskelmissa mainitsemiasi 0,74 tai 1.0-1,1, kertoimia. Laskelmat perustuvat mitattuihin tietoihin (VMI) ja laskenta on huomattavasti monimutkaisempaa. Yleispätevää kerrointa heidän laskelmissaan ei valitettavasti ole olemassa.

Kertoimesi ovat epävirallisia (omia?) arvioita, eivätkä osa IPCC-laskentaa. Ei naturvardsverket viitteessä ole mitään kerrointa, oletko poiminut yleisen poliittisen kannan, 1m3 sitoo noin 1-1,1 t CO2 (itse asiassa pyöristetty luku viestintää varten) ja laskenut itse LUKE kertoimen 0,74, joka ei myöskään ole LUKE käyttämä vakio?

Käyttämäsi suhdeluku 0,74 on kyllä todennäköisesti oikea historillinen luku, joka on voinut olla totta tiettynä ajanjaksona. Jos kuitenkin esim turvemaiden päästöt kasvavat, suhde voi olla jopa 0,5 ja taasen jopa yli 1 jos maaperä on nielu. Eli kyseessä ei ole vakio.

Ruotsissa on paljon kivennäismaa metsiä, Suomessa taasen suometsiä, mikä osin selittää eron hiilinieluissa.

Mitä taas tulee Ilvesniemeen, tarkistin asian, ei hänkään ole antanut 0,82 kerrointa hiilinielun laskemiseksi hakkuusäästöstä. Ilvesniemi kyllä on todennut, että elävän puuston hiilivaraston kasvu on noin 80 % koko metsämaan nettotaseesta, mutta jälleen osuus vaihtelee ajankohdasta ja metsämaan laadusta. Laskusi kertooo puukuivaaineen maksimaalisen CO2 varaston, kyllä näin käsittäisin, mutta ei kai tuo ole Ilvesniemen teoria?.

Jaat myös laskelmassasi LUKE nielun luvulla 0,6 saadakseen koko puun biomassan nielun. Tämä on teoriassa oikein, jos tarkastelisimme hakkuusäästöä (runkopuu).

Mutta et voine soveltaa tätä suoraan Luken nettolukuun, koska Luken -13,2 Mt CO₂ sisältää jo koko puun oksineen, juurineen jne.

Lisäksi LUKE hiilinielu sisältää maaperän päästöt, kuolleen biomassan hajoamisen, turvemaiden päästöt, luonnonpoistuman, sekä puutuotteiden varaston muutoksen. Kun jaat LUKE  nettoluvun 0,6:lla, oletat, että kaikki nämä muut komponentit skaalautuvat samalla suhteella kuin elävän puun biomassa. Tämä ei pidä paikkaansa, joten johtopäätös -22 Mt CO₂ ei ole looginen.

Yhteenveto: Näköjään itse laskemasi (taas kerran) LUKE/Naturvårdsvärket/Ilvesniemi kertoimet eivät ole vakioita vaan kertovat tietyn hetken tilanteen, eikä niiden avulla voi laskea ennusteita. LUKE hiiliniellussa on jo puun kaikki puuaines, ja paljon muutakin, sen skaalaaminen kertoimella 0,6 (runkopuu koko puuksi) ei kyllä ole ollenkaan järkevää. Ei esim maaperäpäästö/nielu ja sahatavara tieteenkään skaalaudu samassa suhteessa.

Ymmärrän, että LUKE laskelmat korpeaa, mutta ei ne nyt tällaisilla laskuopeilla korjaannu.

Pakahe lle pieni täydentävä kysymys. Ilmastopaneelin Ollikainen esitti usein metsäpuheenvuoroissaan, että hakkuusäästö lisää nielua kertoimella 1,7. Jos se kerroin nyt on 0,7 niin mihin se 1 hävisi. Sehän tarkoittaisi yli 10 milj tn co2.

Kyllä. Ja sitten poistumassa on varmaan laskennassa eri koostumus riippuen onko se hakkuuupoistumaa (pääosin runkopuuta) vai luonnonpoistumaa (kokopuuta).

Kurki, anteeksi, olet oikeassa, jos käytämme hakkuusäästö kuutioita  pohjana tulee koko puu huomioida laskuissa aivan kuten kirjoitit. Luin vastauksesi väärin ja luulin laskusi koskeneen LUKE niilinielua eikä hakkuusäästöä.

Onko niin, että LUKE laskee puuston inventaarion lajikohtaisten tiheyksien ja massafunktioiden avulla ja saamasi 1,25 on keskiarvo, LUKE ei oikeasti käytä lukua 1,25 laskuissaan?

Mitä tulee LUKE laskemaan metsämaan hiilinielun ja kertoimilla korjatun hakkuusäästön vertailu on mielestäni epävarmaa kuten aiemmissa kommenteissani mainitsemien kertoimien ongelmallisuudesta johtuen. Kertoimet ovat aika kertakäyttöisiä, varsinkin kun metsämaassa ja metsissä on tapahtunut ja tapahtumassa muutoksia.

Kyllä LUKE laskelmat ovat tarkistettava ja verrattava tuloksia ja varsinkin laskentaa Ruotsiin.

Sillä kun poliitikot sekaantuvat tähän enemmän, kaikki menee päin prinkkalaa, lehmänkaupat alkavat.